Valtuustoblogi: Ensimmäinen kokous ja valtuustoaloite Helsingin vuosittaisista päästökiintiöistä

Ensimmäinen Helsingin kaupunginvaltuuston kokous on nyt takana.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Vihreiden Mari Puoskari ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Kokoomuksen Tatu Rauhamäki. Onnittelut molemmille!

Itse tulin valituksi ympäristölautakunnan varapuheenjohtajaksi ja Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajaksi.

Kokous oli ohi 40 minuutissa ja siitä maksetaan jokaiselle läsnä olleelle valtuutetulle (tai varavaltuutetulle) 355 euron kokouspalkkio.

Toki suurin osa työstä tehdään valtuuston ulkopuolella. Esimerkiksi itse olen käyttänyt valtuutetun hommiin vuoden 2013 aikana ennen ensimmäistä kokousta yhteensä 10 tuntia.

Kokouksen aikana jätin valtuustoaloitteen Helsingin vuosittaisista päästökiintiöistä ilmastolain tapaan.

Helsinki on sitoutunut päästövähennyksiin ja hiilineutraaliin tulevaisuuteen. Kaupungin ilmastopolitiikka ryhdistyisi, jos kaupunki ottaisi käyttöön vuosittaiset päästökiintiöt ja seuraisi säännöllisesti päästövähennysten tuloksellista toteutumista. Kyseessä on kunnallinen versio kansallisesta ilmastolaista.

Aloitteessa ehdotetaan, että Helsinki aloittaa vuosittaisten päästökiintiöiden valmistelun ja tuo sen valtuuston hyväksyttäväksi vuosittaisiin päästövähennyksiin sitoutumiseksi.

Aloitteen ehti allekirjoittaa lyhyen kokouksen yhteydessä yhteensä 26 valtuutettua neljästä eri puolueesta. Alla on valtuustoaloitteeni kokonaisuudessaan.

Valtuuston ensimmäinen kokous (ja kaikki tulevatkin) on katsottavissa Helsinki-kanavalla. Kokouksen päätösasiakirjat löytyvät kaupungin verkkosivuilta.

Edelliset valtuustoblogin kirjoitukset ovat luettavissa täällä.

* * *

Valtuustoaloite Helsingin vuosittaisista päästökiintiöistä

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on luvannut [1]Helsingistä hiilineutraalin, ja Helsingin Energian tavoitteena[2] on olla hiilineutraali vuonna 2050. Samaan aikaan Uusimaa aikoo olla Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä[3]. Helsinki on omassa ympäristöpolitiikassaan[4] sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraalia tulevaisuutta vuoteen 2050 mennessä ja vähentämään päästöjä 20 % vuoteen 2020 mennessä.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n[5] mukaan teollisuusmaiden tulisi vähentää päästöjä vähintään 25-40 % vuodesta 1990 vuoteen 2020 mennessä, jotta voitaisiin välttää yli kahden asteen lämpeneminen. Tähän mennessä jo 133 eurooppalaista kaupunkia tavoittelee yli 40 prosentin kasvihuonekaasupäästövähennyksiä vuoteen 2020 mennessä[6].

Kaupungin nykyinen ilmastopolitiikka on hajanaista ja parhaan saatavilla olevan ilmastotieteen valossa tavoitteiltaan riittämätöntä. Konkreettiset toimet puuttuvat tai ne on siirretty pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi päästövähennystoimien toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta on puutteellista. Helsingin ilmastopolitiikka ryhdistyisi, jos kaupunki ottaisi käyttöön vuosittaiset päästökiintiöt (vrt. kansallisella tasolla ilmastolaki[7]) ja seuraisi säännöllisesti päästövähennysten tuloksellista toteutumista.

Vuosittaiset päästökiintiöt olisivat monin tavoin parempi vaihtoehto kuin nykyinen yleiseen ympäristöpolitiikkaan tai poliittisiin julistuksiin perustuva heikko ohjaus. Vuosittaisten päästökiintiöiden mukanaan tuomat sitovat lyhyen aikavälin tavoitteet ja hiilibudjetit tekisivät ilmastopolitiikasta jämäkkää ja helposti seurattavaa. Sen avulla kaupungin päästövähennykset voitaisiin suunnitella ja toteuttaa johdonmukaisesti ja hallitusti. Lisäksi tavoitteiden toteutumista pitäisi seurata säännöllisesti.

Helsingin vuosittaiset päästökiintiöt voisivat sisältää esimerkiksi seuraavat elementit:

– Käytännön päästövähennystoimia raamittavat hiilibudjetit, joissa määritellään kullekin toimialalle sekä kaupungin hallintokunnalle suurimmat sallitut päästömäärät valtuustokausittain tai 1 – 4 vuoden mittaisille kausille.

– Selkeän työn- ja vastuunjaon valtuuston, kaupunginhallituksen, kunkin viraston sekä Helsingin Energian kesken.

– Kattavan päästövähennystoimien vaikuttavuuden seurannan vuosittain sekä päästövaikutusten arvioinnin läpileikkaavana osana kaupungin talouden kokonaissuunnittelua.

Helsingin vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittava järjestelmä varmistaisi, että kaupunki kantaisi vastuunsa kansallisissa ja globaaleissa ilmastotalkoissa. Riittäviin päästövähennyksiin sitoutuminen olisi myös positiivinen signaali muille kunnille Suomessa ja maailmalla.

Vuosittaiset päästökiintiöt olisivat kaupungin talouden ja elinkeinoelämän etu: mitä aikaisemmin joka tapauksessa edessä oleviin päästövähennyksiin ryhdytään, sitä halvemmiksi ne tulevat. Lisäksi Helsingin sitoutuminen riittävien päästövähennysten tulokselliseen toteuttamiseen antaisi kaupunkilaisille ja elinkeinoelämälle selkeän signaalin kaupungin kehityksen suunnasta.

Ehdotamme, että Helsinki aloittaa vuosittaisten päästökiintiöiden valmistelun ja tuo sen valtuuston hyväksyttäväksi vuosittaisiin päästövähennyksiin sitoutumiseksi.

 

Helsingissä 16. tammikuuta 2013

Leo Stranius

* * *

[1] Kaupunginjohtaja ylipormestari Jussi Pajusen uudenvuodenpuhe 31.12.2009, www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?urile=hki:path:/Helsinki/fi/P__t_ksenteko+ja+hallinto/Kaupunginjohtajat/Kaupunginjohtaja+Jussi+Pajunen/Puheet/Kjn_puhe_uusivuosi_200912&current=true

[2] Helsingin Energian verkkosivut: Vähennämme ilmastonmuutosta aiheuttavia päästöjä, http://www.helen.fi/ymparisto/ilmastovaikutukset.html

[3] Maakuntasuunnitelmasta rakennuspuut Uudenmaan kehittämiseen, http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?s=15

[4] Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikka, http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/e3faf1004a158b94a843ecb546fc4d01/Ymparistopolitiikka_kvsto+hyvaksyma.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=e3faf1004a158b94a843ecb546fc4d01

[5] IPCC’s 2007 Fourth Assessment Report Working Group III report, in Box 13.7 on page 776,  http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_and_data_reports.shtml#.UPVcmPKwQsY

[6] Kaupunginjohtajien yleiskokous, Kestävän energian toimintasuunnitelmat, http://www.kaupunginjohtajienyleiskokous.eu/actions/sustainable-energy-action-plans_fi.html?city=Hae+kest%C3%A4v%C3%A4n+energian+toimintasuunnitelmaa…&country_seap=&co2=81-100%25&date_of_approval=&accepted=

[7] Tässä aloitteessa kyse on paikallisen tason versiosta kansallisesti valmisteilla olevasta Ilmastolaista. Esimerkiksi Ympäristöministeriön selvityksen mukaan (5.6.2012) ilmastolaki toisi suunnitelmallisuutta Suomen ilmastopolitiikkaan, http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=412818&lan=FI

* * *

4 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Ensimmäinen kokous ja valtuustoaloite Helsingin vuosittaisista päästökiintiöistä”

  1. En ymmärrä täysin tätä päästökauppaa, ottaisitte mallia mieluimmin Tukholmasta joko tuottaa energiastaan 70% uusiutuvilla lähteillä (vesivoima, biomassa, jätteet, biokaasu jne), kun taas Helsinki käyttää yli 90% uusiutumattomia energialähteitä (maakaasu, kivihiili). Koska Helsinki aikoo luopua kivihiilestä ? Sitähän jo Jyri Häkämieskin ehdotti. Nythän Helsinki on energia-alalla Suomen ilmastopolitiikan vapaa-matkusta, edes tuulivoimaa ei hyväksytä kaupunkkin.

  2. Päivitysilmoitus: Ympäristölautakunta 19.3.2013

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!