Valtuustoblogi: Helsingin Energian johtokunta esittää 150 miljoonaan euron tuloutusta kaupungille

Helenin johtokunnan jäseniä Maria Vuorelma ja Piia HäkkinenHelsingin Energian johtokunnan kokouksen esityslistalla (12.2.2013) oli neljä tärkeää asiaa.

Hyväsyimme tilinpäätöksen ja teimme esityksen tuloutuksesta kaupungille, lausuimme vieraslajeista sekä päätimme ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän ja taloushallintojärjestelmän hankinnoista.

Uusi puheenjohtaja Pekka Majuri veti kokouksen todella hyvin. Ja muutenkin porukka on tosi mukavaa!

Itse toimin johtokunnan varapuheenjohtajana. Lisäksi Vihreistä johtokunnassa istuvat Maria Vuorelma ja Piia Häkkinen (kuvassa).

1. Helsingin Energian vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja kertyneistä voittovaroista tehtävä tasesiirto kaupungille.

Johtokunta päätti hyväksyä Helsingin Energian tilinpäätöksen 2012 sekä esittää kaupunginhallitukselle, että peruspääoman tuottovaatimuksen maksamisen jälkeinen tilikauden voitto 154 877 555,42 euroa siirretään Helsingin Energian omaan pääomaan. Lisäksi johtokunta päätti esittää, että vuonna 2013 kesäkuussa siirretään Helsingin Energian taseeseen kertyneistä voittovaroista 150 miljoonaa euroa Helsingin kaupungin taseen omaan pääomaan.

Tässä yhteydessä käytiin keskustelua Helsingin Energian tuloutuksesta kaupungille. Helsigin Energian etuhan olisi pitää voitot itsellään ja käyttää ne omiin investointeihin.  Rahoja voitaisiin käyttää esimerkiksi rakennusten energiaparannuksiin tai energiasäästöhankkeisiin tai uusiutuvan energian investointeihin. Nyt rahat päätyvät kaupungin kassaan. Lopullisen päätöksen Helsingin Energian tuloutuksesta tekee aikanaan kaupunginvaltuusto.

2. Vieraslajien linjaukset Helsingissä 2012-2016

Johtokunta päätti antaa asiasta ympäristölautakunnalle esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Vieraslajien linjausten tavoitteena on rajoittaa haitallisten vieraslajien riskejä Helsingin luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle sekä elinkeinoille. Vieraslajien linjausten toteutuksessa kehitetään riskinarviointimenetelmä arvioimaan niiden haitallisuutta Helsingissä. Helsingin Energia tukee vieraslajien linjausten mukaista ennakoivaa suhtautumista, riskinarvioinnin toteutusta ja aiheen tietokannan kokoamista.

Helsingin Energian toiminnassa vieraslajien haittoja ilmenee voimalaitosten jäähdytysvesiputkissa ja lämmönsiirtopinnoilla. Vieraslajeista ainakin merirokko, kaspianpolyyppi ja valekirjosimpukka voivat runsaina esiintyminä heikentää veden virtausta. Merivesivälppien ja lujitemuoviputkien vuosittaiset puhdistuskustannukset ovat noin 90 000 euroa.

3. Ulkovalaistusverkon ohjausjärjestelmän uusiminen

Johtokunta päätti oikeuttaa Helsingin Energian tilaamaan ulkovalaistusverkon ohjausjärjestelmän sekä siihen liittyvät ylläpito- ja huoltopalvelut 15 vuodeksi ISS Palvelut Oy:ltä. Hankinnan kokonaisperushinta on enintään 2 766 000 euroa (alv 0%).

Uusi järjestelmä mahdollistaa, että valoja voidaan ohjata tarkemmin ja tehokkaammin sekä saavuttaa näin energiasäästöä. Esimerkiksi uusia LED-valoja voidaan himmentää portaattomasti. Teoriassa uusi järjestelmä mahdollistaisi katuvalojen käytön vain silloin kun joku niitä kaipaa. Eli valot voidaan jatkossa laittaa päälle ulkoilijan toimesta vaikka etänä kännykällä, kuten Saksassa on tehty, jos halutaan.

Ehkä katualoista ja niiden käytöstä Helsingissä olisi syytä järjestää laajempi pohdinta ja asukkaiden kuuleminen. Varsinkin kun uusi järjestelmä mahdollistaa jatkossa aika paljon. Katuvalot lisäävät usein turvallisuuden tunnetta, mutta toisaalta aiheuttavat valosaastetta ja kuluttavat turhaa sähköä.

4. Taloushallintojärjestelmän hankinta

Johtokunta päätti oikeuttaa Helsingin Energian tilaamaan taloushallintojärjestelmän IFS Finland Oy:ltä tarjouksen mukaisesti siten, että hankinnan kokonaishinta on enintään 1 590 000 euroa (alv 0 %).

***

Kokouksen aluksi harmittelimme kaupungin sähköisen kokousjärjestelmän ongelmia. Lopulta kaikki saatiin kuitenkin toimimaan ja klo 16 alkanut sessio saatiin päätökseen vähän ennen kahdeksaa.

Edelliset valtuustoblogin kirjoitukset ovat luettavissa täällä.

2 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Helsingin Energian johtokunta esittää 150 miljoonaan euron tuloutusta kaupungille”

  1. Katuvalaistuksen ohjausjärjestelmän ja LED-valaistuksen kehittäminen on erittäin kiireellistä. On pyrittävä siirtymään elohopealampuista suoraan ledeihin ja välttämään välivaiheena oransseja natriumlamppuja, joiden valosaastevaikutus on kaikkein tuhoisin.

  2. Hienoa, että ulkovalaistuksesta keskustellaan!

    Onneksi nyt on ainakin joillain tahoilla herätty siihen, että ”enemmän keinovaloa” ei ole sama asia kuin ”parempi ja turvallisempi ympäristö”. Turvallisuuden TUNNE ei ole sama asia kuin aito turvallisuus – tunteeseen voi vaikuttaa tehokkaammin, terveellisemmin ja edullisemmin muutenkin kuin valaistusta lisäämällä.

    Valaistusaiheessa asukkaiden kuulemista olisi sitäkin hyvä kehittää. Tällä hetkellä ehkäpä ainoa valaistuspalautteen keräämistapa ovat Rakennusviraston yleiset alueiden kehittämiseen liittyvät kyselyt. Niissä asukas voi tuoda esille ainoastaan sen, minne tarvitaan lisää valaistusta. Valaistuksen vähentämistoiveita ei kysytä, joten niitä ei virallisesti ole olemassa. Itse vastaisin mielelläni, että ”En halua valoja koirapuistooni” tai ”En halua keskuspuiston ulkoiluteiden valaistuksen muutosta oranssiksi”, sekä ”Haluaisin katuvalojen himmennystä/sammutusta öisin klo 24-06.

Kommentointi on suljettu.

Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. 

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa