Kävin tänään (16.1.2018) MTV3 Huomenta Suomessa keskustelemassa muovikasseista yhdessä Stockmannin kehitysjohtaja Nora Malinin kanssa. Koska lähetysaika on lyhyt, tässä kertauksena muutama tärkeä huomio aiheeseen liittyen.
Ensinnäkin koko kassikeskustelussa olennaista on kassin sisältö. Kannattaa muistaa, että kaikkein suurin asia luonnonvarojen käytön tai ilmastonmuutoksen suhteen on aina sillä, mitä kassin sisällä on. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota ensimmäisenä. Siis siihen, että ei osta mitään turhaan ja ostaa mahdollisimman vähän uutta.
Toisekseen kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten kassin itse kuljettaa. Olennaista on tietysti välttää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa liikkumista ja suosia lihasvoimaa (kävely, pyöräily) tai joukkoliikennettä. Jos pitää hankkia tai siirtää isompia asioita, tarjolla on myös monia ekologisia kuljetuspalveluita.
Kolmanneksi kaikkein paras valinta on kestokassi. Paperikassi on luonnonvarojen kulutuksen ja ilmaston kannalta muovikassiakin huonompi vaihtoehto. Kangaskassi tai biohajoavat kassit eivät nekään ole aina välttämättä sen parempia vaihtoehtoja kuin muovikassi.
Muovikasseja kannattaa välttää siitä syystä, että näin säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja ja ehkäistään esimerkiksi merten muoviongelmaa. Usein muovikassit ovat myös hyvinvointitekijä. Ne näyttävät rumalta maisemassa ja vähentävät lähiluonnon hyvinvointivaikutuksia.
Miten muovikassien kulutusta saadaan kuriin? Kulutuskäyttäytymiseen vaikuttaa eniten saatavuus ja hinta. Käytännössä siis muovikassivero tai muovikassikielto ovat hyviä ja tehokkaita keinoja yhteiskunnan tasolla vähentää muovikassien kulutusta. Tähän suuntaan ollaan monin paikoin siirtymässä.
Lisäksi myös kaupalla on merkittävä rooli. Esimerkiksi S-ryhmä on lähtenyt poistamaan hedelmä- ja vihannesosastoilta (hevi) pieniä muovikasseja. Tämä on vähentänyt heidän osaltaan vuoden 2017 aikana hevi-muovikassien kulutusta 20 prosenttia. Käytännössä siis noin 52 miljoonaa muovikassia vähemmän. Tämä osoittaa, että myös yritysten yhteiskuntavastuulla on merkitystä. Toinen esimerkki on Stockmann. He ovat tehneet muovikasseista maksullisia vuoden 2017 syksyllä. Tämä on vähentänyt myös siellä muovikassien kulutusta merkittävästi.
Se, että monet toimijat ovat jo nyt Suomessakin tehneet kasseista maksullisia on mielestäni vahva viesti siihen suuntaan, että Suomessakin alkaisi olla edellytyksiä säätää muovikasseille vero tai jopa kieltää muovikassien käyttö kokonaan. Tähän varmasti tulevaisuudessa päädytäänkin.
Olennaista on kehittää muovikasseille myös vaihtoehtoja. Tässä kaupan alan toimijat ovat olleet onneksi aktiivisia. Ihmiset kaipaavat tavaroilleen kuljetusvälineitä ja toisaalta usein peruste kassin hankinnalle taitaa olla esim. sen käyttäminen roskapussina. Paljon suosiota saaneissa biohajoavissa pusseissa on ollut ongelmia niin biojätteen keräyksen kuin niiden kestävyydenkin suhteen.
Olennaista on, että roskakassien hankinnan vastuuta ei tulisi sysätä yksittäisille ihmisille. Esimerkiksi omassa taloyhtiössämme Helsingissä HSY toimittaa roskakatokselle biojätepussit. Meidän ei siis tarvitse itse huolehtia siitä, onko biojätteet varmasti pakattu oikeanlaisiin kasseihin.
Entä miten vapaaehtoistyö voisi liittyä muovikasseihin? Monellakin tapaa. Ensinnäkin läpi maailman historian kansalaistoiminnalla ja ihmisten vapaaehtoisella halulla vaikuttaa yhteisiin asioihin on saatu erilaisia lainsäädännöllisiä ja kulttuurisia muutoksia aikaiseksi. Muovikassiveron ja –kiellon suhteen olisi siis kansalaisvaikuttamisen paikka. Toisekseen ihmiset tekevät myös paljon pyyteetöntä vapaaehtoistyötä lähiympäristön siivoamiseksi tai yleisten rantojen ja vesistöjen puhdistamiseksi muoviroskasta. Esimerkiksi Roska päivässä –liikkeessä jokainen kerää vähintään yhden roskan ympäristöstä pois joka päivä.
