Lapset ja puoliso lähtivät 29.12.2016 koko päiväksi retkelle. Tämä mahdollisti sen, että pääsin kokeilemaan KonMarin oppeja omiin tavaroihini.
Tätä ennen olin jouluna vihdoin lukenut paljon huomiota ja suosiota saaneen Marie Kondon kirjan KonMari – Siivouksen elämänmullistava taika.
KonMari menetelmä eroaa perinteisestä vähän kerrallaan järjestelystä siinä, että tavarat käydään kerralla läpi lajeittain tietyssä järjestyksessä. Perinteisesti itse olen järjestellyt esimerkiksi huoneen tai kaapin kerrallaan. Marie Kondon menetelmässä järjestellään kuitenkin tuoteryhmittäin niin, että ensin käydään läpi vaatteet, sitten kirjat, muut tavarat ja paperit sekä lopuksi erilaiset muistoesineet.
Marituksessa yhden tuoteryhmän kaikki tavarat (esimerkiksi vaatteet) kasataan yhteen pinoon keskellä huonetta. Tämän jälkeen jokaista tavaraa ja sen mahdollista säästämistä tai kierrätykseen laittamista arvioidaan yksitellen. Arviointi perustuu siihen, tuottaako tavara iloa vai ei. Ilo kannattaa tässä ajatella laajasti. Jos jostain tavarasta on merkittävää ja päivittäistä hyötyä, voi sen katsoa tuottavan iloa. Lisäksi tärkeää on, että maritetaan vain omat tavarat. Ei esimerkiksi puolison tai asuinkumppanin.
Miten maritus itselläni sitten eteni? Puoliso lähti lapsien kanssa ulos klo 10.00. Minulla oli kahdeksan tuntia aikaa hoitaa homma.
1. Ensimmäisenä kasasin vaatteet. Vaikka itselläni ei ole kovin paljon vaatteita, meni niiden läpikäynnissä 1,5-tuntia. Kierrätykseen lähti seuraavaa: 6 hanskat, 3 pipoa, 2 huppua, kalsarit, 2 sukat, 3 nappipaitaa, 2 puseroa, 3 t-paitaa, fleece, farkut, solmio, vyö, 2 takkia, saappaat ja 2 kengät. Itselleni jäi seuraavat vaatteet: 8 sukat, 7 kalsarit, 7 t-paitaa, 6 pitkähihaista paitaa, 4 housut, 10 nappipaitaa, 1 puku, 1 fleece, 45 kpl erilaisia urheiluvaatteita, 8 hanskat, 2 huivia, 3 pipoa, 2 kaulaliinaa, 1 takki ja 5 kengät.
2. Vaatteiden jälkeen siirryin kirjoihin. Kirjamaritus oli jo selvästi vaatteita haastavampi pala. Vaikka itselläni ei ollut aiempien siivousurakoiden jälkeen kuin reilu 100 kirjaa, meni hommaan aikaa, kun aloin selailemaan ja hypistelemään teoksia vastoin Marie Kondon ohjeita. Lopulta kierrätyspinoon lähti 22 kirjaa. Jäljelle jäi itselle merkittäviä teoksia elämän eri vaiheista (28 kirjaa), kirjat, joissa on oma artikkeli tai omat kirjat (41 kpl) ja lukemista odottavat kirjat (osa kirjasto- tai kaverilainoja) (38 kpl).
3. Kolmentena vuorossa oli työkalut, elektroniikka ja it-tavarat sekä pyöräily- ja urheilutarvikkeet. Näiden järjestely oli yllättävän helppoa ja nopeaa. Yllätyksiäkin löytyi. Mitä pitäisi ajatella esimerkiksi siitä, että pyörävaraosien joukosta löytyi 12 kpl pyöränmittareita ja ajotietokoneita? Lopputulokseksi jäi yksi laatikko tietokoneita tai niiden osia ja ulkoisia kovalevyjä, yksi laatikko viihde-elektroniikan jäänteitä (esim. vanha minidisc- ja MP3-soitin, pari jatkojohtoa), yksi laatikko pyöräilyyn liittyviä varaosia ja yksi laatikko erilaisia kodin tarpeita (esim. varalamppuja, pattereita, teippejä ja sen sellaista) sekä yksi pieni työkalupakki puolillaan työkaluja.
4. Viimeisenä kävin läpi vielä paperit. Yhteensä paperia oli seitsemän kansiota. Näistä neljä kansiollista päätyi läpikäymisen jälkeen laatikkoon ja kellariin (tärkeitä papereita ja muistoja sekä lehtileikkeitä vuosilta 2011-2014), puolitoista kansiollista meni paperinkeräykseen (erilaisia laskuja ja kaupunginvaltuustoon liittyviä papereita) ja puolitoista kansiollista jäi hyllyyn (muistoja + tärkeimpiä papereita vuosilta 2015-2016).
Aikaa marituksen läpikäymiseen meni noin kahdeksan tuntia. Tässä ei tosin ole mukana sitä aikaa, jonka joudun käyttämään, että saan karsitut tavarat vielä kierrätykseen. Olen kuullut, että useat käyttävät maritukseen aikaa viikkoja tai jopa kuukausia. Itselleni sopi paremmin nopeahko rutistus, koska tavaraa oli lähtötilanteessa jo suhteellisen vähän ja se oli hyvin järjestetty. Silti sessio oli pienelläkin tavaramäärällä ja nopeasti toteutettuna onnistunut.
Yhteensä arvioisin, että tavaramääräni vähentyi vähintään noin 15-20 prosentilla. Esimerkiksi vaatteita lähti kierrätykseen 22% kirjoja 17% ja papereita 15%. Muista sekalaisista tavaroista en laskenut määriä, mutta todennäköisesti ja silmämääräisesti arvioiden määrä oli samaa luokkaa kuin noissa lasketuissakin tuoteryhmissä.
KonMari-kirjassa käydään seikkaperäisesti läpi, miten esimerkiksi vaatteet ja kirjat maritetaan. Valitettavasti KonMarin listalta puuttuu monia keskeisiä tuoteryhmiä. Kantaa ei oteta esimerkiksi siihen, miten elektroniikka, työkalut, urheiluvarusteet tai huonekalut olisi hyvä marittaa tai järjestellä. Samoin olisi kiinnostavaa kuulla Marie Kondon näkemyksiä digitaaliseen maritukseen. Suurin osa ainakin omista ”tavaroistani” on sähköisessä muodossa olevia tiedostoja.
Viime vuosien aikana olen aktiivisesti vähentänyt tavaroitani. Kesällä 2015 osallistuin minimalismipeliin. Vuonna 2014 saimme hyödyntää ammattijärjestäjä Eveliina Lindelin palveluita. Näistä kokemuksista kirjoitin mm. tänne. Useana vuonna olen tehnyt kausisiivouksia ja esimerkiksi vuonna 2013 kävin läpi kellarissa vuosia lojuneet tavarat. Tuolloin 30 pahvilaatikollisesta tavaraa jäi lopulta seitsemän talteen.
Vuosia olen haaveillut pienestä tavaramäärästä ja vastaamisesta esimerkiksi 100 tavaran haasteeseen. Esimerkiksi suurin osa kirjoista, CD/DVD-levyt ja käyttämättömät lahjat tai vaatteet olen jo aikoja sitten laittanut kierrätykseen.
Olen laskenut, että yhtenä satunnaisen vuorokauden (21.12.2011) aikana tarvitsin/käytin yhteensä 125 eri tavaraa, joista omia tavaroita oli 77 kpl ja muiden (lainatavaroita) 48 kpl.
Erityiskiitos vielä rakkaalle puolisolleni Annukka Bergille, joka osti isänpäivälahjaksi minulle tuon Marie Kondon kirjan ja retkeili lastemme kanssa, jotta itse sain mahdollisuuden marittaa.
Seuraavaksi tavoitteena on marittaa kellarivarasto ja tietokoneen kaikki tiedostot.
Kannattaa lukea myös nämä:
– Ammattijärjestäjän vierailu – osa I
– Ammattijärjestäjän vierailu – osa 2: Miksi tavaraa kannattaa olla vähemmän ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
Hei, pakko kommentoida. Kurkkasin tuota sun linkkiä 125 tavaraa … Mitä lasketaan tavaraksi?! Itse rupesin listaamaan: jääkaappi, astiakaappi, yl keittiönkaapit, -tasot, lamppu, liesi, käsienpesuallas, etc etc… Ennenhän nämä ei olleet itsestäänselvyyksiä eikä kehitysmaissa vieläkään.
Hyvä huomio QQ! Kyllä esim. jääkaappia ja astianpesukonetta voi hyvin pitää tavarana. Tuohan on aika mielivaltaista lopulta, minkä tavaraksi laskee ja minkä ei!
Leo hyvä,
onpa sinun elämästäsi tullut tiukkaa…ja ihan vaimosi puskemana ! Kuinkahan monta vuotta jaksat olla noin täsmällinen….ja kuinka paljon energiaasi kuluukaan tuollaiseen siivoamiseen? Miten säilytät joka päivä tuon sotilaallisen järjestyksen ? Tuntuu ihan fanaattiselta.
Vanhempasi eivät tainneet opettaa sinulle kodin siivoamista ja järjestystä, kun nyt yli nelikymppisenä pitää tavallista tavallisinta asiaa opetella ihan kirjoista! Varmaan kaltaisiasi uusavuttomia on Suomessa roppakaupalla, kun ihan siivouksen ja järjestämisen ohjekirjakin on pitänyt julkaista! Mistäpä ei tehtäisi menestyvä business nykymaailmassa, jossa markkinat on nostettu keskiöön ihmisten sijasta, ja jossa maailman kaikkia lapsia eivät enää yhdistäkään arvot, vaan tavaramerkit !
Näin vanhempaan sukupolveen kuuluvana en voi kuin olla erittäin huvittunut tilanteestasi!
Kaikesta huolimatta toivotan sinulle, Annukalle ja lapsille ( vielä kerran : oikein onnellista ja siistiä uutta vuotta 2017! ,
Kiitos palautteesta Eva! Kun asiat ovat järjestyksessä eikä turhaa tavaraa ole, on arkikin helpompaa. Ei tähän sotilaallista kuria tarvita ja on kiinnostavaa kokeilla erilaisia juttuja. Jos muutaman vuoden päästä joku ei tunnu mielekkäältä, niin ainahan voi muuttaa suuntaa.
Iloista vuotta 2017 Sinulle!
Miksi pitäisi laittaa omia vaatteitaan kierrätykseen kuormittamaan jo nyt ylipursuavia kirpputoreja ja kierrätyspisteitä? Jos vaatteet kerran on itselleen käytettäväksi hankkinut, niin eikö niitä voi käyttää sen sijaan että hankkii uusia? Vaatteet kai kuitenkin kuluvat ja ovat käyttötavaraa.
Leo,
tietenkin kun asiat ovat järjestyksessä, eikä turhaa tavaraa ole, niin arkikin on helpompaa.
Mutta perustavaa laatua on kysymys : miksi sitä turhaa tavaraa on tullut kasattua nurkkiin ? Parasta olisi kait ehkäistä tarpeettoman tavaran kasaantumista kotiin olemalla keräämättä sitä. Olen toiminut näin sen jälkeen, kun tyhjensin muutama vuosi sitten talon ja puutarhan turhasta ja tarpeettomasta rihkamasta. Se ei tietenkään ole helppoa, sillä monenlaisia houkutuksia tulee eteen, ja toisaalta käytännöllisenä ihmisenä tulee ajateltua, että tuollekin tavaralle voisi joskus olla käyttöä. Tämä turhan tavaran kerâämisen lopettaminen vaatii tietysti luonteenlujuutta ja päättäväisyyttä. Mutta kunhan oppii tekemään eron sen mahdollisesti tarpeellisen ja täysin tarpeettoman välille, niin onnistuu.
Vaatteet tietysti on tarkoitettu käytettäviksi ja kulutettaviksi loppuun asti. Muotivirtauksilla ei loppujen lopuksi ole niin väliä, kunhan oma olo tuntuu mukavalta , Ja kun ajattelee tarpeettoman tavaran hankkimisen ja turhan kulutuksen aiheuttamia seurauksia, niin oman osuutensa tämän vastustamiseksi tehneellä on jo kevyempi olo.
Ei siis kannata hankkia mitään tarpeetonta.
Kiitos jatkokeskustelusta E.Stranius-Herrewyn!
Tietenkään turhaa tavaraa ei kannata hankkia. Turhaa tavaraa tulee kuitenkin esimerkiksi sitä kautta, että elämäntilanteet vaihtuvat. Esimerkiksi aiemmin välttämättömiä kestovaippoja ei enää tarvita, jotku vaatteista tai tavaroista ovat kuluneet rikki tai joku muu tuo kotiisi niitä tavaroita vaikka erilaisten lahjojen muodossa.
Itsekin olet tavallaan nähtävästi tehnyt omassa talossa ja puutarhassa marituksen. Hyvä niin! 🙂