Hävikkiviikko: Nyt edistetään dyykkausta Helsingissä

Valtuustoaloite ruokahävikki Leo StraniusTällä viikolla 7.-13.9.2015 (viikko 37) vietetään kolmannen kerran valtakunnallista Hävikkiviikkoa. Kampanjan taustalla on Kuluttajaliitto.

Hävikkiviikko-kampanjan tarkoitus on kiinnittää huomiota ruokahävikkiin ja kannustaa vähentämään hävikin määrää tuotannon ja kulutuksen kaikissa eri vaiheissa.

Hävikkiviikko haastaa eri tahot ideoimaan ja toimimaan ruokahävikin vähentämiseksi.

Itse otin haasteen vastaan siten, että tein Helsingin kaupunginvaltuustossa 9.9.2015 valtuustoaloitteen dyykkauksen puolesta. Esitän aloitteessa, että kaupunki ohjeistaa kauppoja vanhentuvien ja kolhiintuneiden tuotteiden myynnin tehostamiseen sekä mahdollistaa jätehierarkian mukaisen toiminnan, kuten dyykkaamisen, pitämällä roskiksensa lukitsemattomina ja suhtautumaan dyykkaamiseen myönteisesti, yhtenä kierrätysmuotona.

Alla aloite kokonaisuudessaan. Valtuustoaloitteeni allekirjoitti yhteensä 31 kaupunginvaltuutettua. Mukana oli kaupunginvaltuutettuja mm. kokoomuksesta, vihreistä, sdp:stä, vasemmistoliitosta, perussuomalaisista, rkp:stä ja keskustasta.

Lue lisää

Kaupunginvaltuusto: Kestävyyskriteerien huomioiminen Helsingin sähkönhankinnassa

Valtuustoaloite-Ekoenergia-Leo StraniusKaupunginvaltuuston kokouksessa (11.3.2015) käytiin keskustelua vuoden 2014 talousarvion toteutumattomista sitovista toiminnallisista tavoitteista sekä kuntajakoselvityksestä.

Samassa kokouksessa jätin itse valtuustoaloitteen kestävyyskriteerien huomioimisesta Helsingin sähkönhankinnassa.

Aloitteessa esitän, että Helsinki siirtyisi EKOenergia-ympäristömerkin tai vastaavat kriteerit täyttävän uusiutuvan sähkön käyttöön, kun sen sähkön ostosopimus seuraavan kerran uusitaan.

Aloitteen allekirjoitti yhteensä 47 kaupunginvaltuutettua 85 valtuutetusta. Mukana oli allekirjoittajia jokaisesta yhdeksästä eri valtuustoryhmästä.

Lue lisää

Raportti: Kaupunginvaltuusto 26.11.2014: Sähkölauttoja Helsinkiin

Sähkölautta HelsinkiinKaupunginvaltuuston kokouksessa 26.11.2014 valitsimme kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtajaksi Anni Sinnemäen äänin 49-34 (2 tyhjää).

Oheisessa Helsingin Sanomien videossa pääsen antamaan onnitteluhalauksen Annille. Paljon onnea Anni Sinnemäki!

Samassa kokouksessa myös aloitteeni työsuhdepyörien saamiseksi kaupungin työntekijöille palautettiin uudelleen valmisteluun niin, että virastot voivat niin halutessaan omien budjettiensa puitteissa ottaa käyttöön työsuhdepolkupyörät.

Tämän lisäksi hyväksyttiin vielä valtuustoaloitteeni tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämisestä. Kaupunginvaltuuston päätös täällä.

Kaiken lisäksi valtuustoaloitteeni sähkölautan saamiseksi Helsinkiin allekirjoitti huimat 52 kaupunginvaltuutettua.

Alla aloite kokonaisuudessaan. Toivottavasti Helsingissä uskalletaan Tukholman tapaan kokeilla sähkölautan käyttöä matkustajaliikenteessä. Sähkölautta vähentäisi merkittävästi niin päästöjä kuin polttoaineen kulutustakin.

Lue lisää

Työsuhdepyörät Helsingin kaupungin työntekijöille

Työsuhdepyörien käyttöönottaminen äänestystulos 26112014Kaupunginvaltuusto päätti 26.11.2014 tiukan äänestyksen jälkeen (40-40, puheenjohtajan ääni ratkaisi) palauttaa valtuustoaloitteeni työsuhdepolkupyöristä kaupungin työntekijöille käsittelyyn niin, että virastot voivat niin halutessaan omien budjettiensa puitteissa ottaa käyttöön työsuhdepolkupyörät.

Kaupunginhallituksen vastaus alkuperäiseen aloitteeseeni oli aluksi kielteinen, mutta äänestyksen jälkeen aloite meni nyt uudelleen käsiteltäväksi.

Mielestäni on tärkeää, että kaupunki itse näyttää esimerkkiä sen suhteen, mihin suuntaan kaupunkia halutaan viedä. Kyse ei ole siitä, että kaikkien virastojen on pakko ottaa käyttöön työsuhdepolkupyöröt – ja tarjota sitä kaikille työntekijöille.

Asiassa voi edetä esimerkiksi virasto kerrallaan – tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi siten, että työsuhdepyörää tarjotaan autoedun vaihtoehtona tai vaihtoehtona työmatkaseteleille.

Mahdollisuuksia on monia. Ja tämän aloitteen suhteen työsuhdepyörien käyttöönottamiselle on olemassa myös selvä poliittinen tahto.

Alla käyttämäni puheenvuoroni valtuustosalissa työsuhdepyörien ja aloitteen palauttamisen puolesta.

Lue lisää

Valtuustoaloite tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämisestä kerää kannatusta

LiikuntatunnitOpetuslautakunta käsitteli tällä viikolla valtuustoaloitettani tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämisestä.

Lautakunta otti aloitteeseeni myönteisen kannan:

”Liikunnan opetus sekaryhmissä olisi yhdenvertaisuusnäkökulmasta suotavaa.” Ja edelleen: ”Opetuslautakunta edellyttää, että sekaryhmistä ja niiden toimivuudesta järjestettäisiin Helsingissä kokeilu sellaisissa kouluissa, jotka lähtisivät hankkeeseen vapaaehtoisesti mukaan.”

Aiheesta uutisoi mm. Helsingin Sanomat, jossa opetusviraston opetuspäällikkö perusteli tuntien yhdistämistä hyvin: ”Taidot ratkaisevat enemmän kuin sukupuoli. Myös tutkimukset tukevat sitä, että sukupuolen mukaan ei kannata jakaa.”

Myös helsinkiläisiä nuoria edustavan Ruudin ydinryhmä otti syyskuun lopussa liikuntalautakunnan pyynnöstä kantaa aloitteeseeni:

”Ruudin ydinryhmä kannattaa perusopetusasteen liikunnanopetuksen liikuntaryhmien sekoitusta. Sukupuoleen perustuva jako tulisi poistaa, mutta ryhmien määrää ei tule vähentää.”

Aiemmin aloitettani on tukenut mm. liikuntalautakunta sekä Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) omissa lausunnoissaan.

Lue lisää

Valtuustoaloite Mäkelänkadun nopeusrajoitusten alentamisesta

MäkelänkatuJPGHelsingin kaupunginaltuuston kokouksen (10.9.2014) kyselytunnilla keskusteltiin Lapinlahdesta, joukkoliikenteen tarkastusmaksuista ja twitter-seinästä.

Varsinaisessa kokouksessa päätimme mm. muutamista kaavoista, koulujen yhdistämisistä ja valitsimme Sanna Hellströmin Korkeasaaren johtajaksi.

Kaiken keskustelun ja äänestysten lomassa teimme Vasemmistoliiton Veronika Honkasalon kanssa valtuustoaloitteen Mäkelänkadun nopeusrajoituksen alentamisesta. 

Aloitteemme allekirjoitti yhteensä 47 valtuustettua. Mukana oli valtuutettuja jokaisesta valtuustoryhmästä. Toivottavasti tällä saadaan edes hiukan parannettua Käpylän liikenneturvallisuutta.

Alla valtuustoaloite kokonaisuudessaan.  

Lue lisää

Valtuustoaloite tyttöjen ja poikien koululiikuntatuntien yhdistämiseksi

Leo_Stranius_180_104792aMiksi tyttöjen ja poikien koululiikuntatunnit järjestetään usein Suomessa ja Helsingissä erikseen?

Eihän meillä jaeta ryhmiä sukupuolen mukaan matematiikassa tai käsityössäkään.

Teen 4.6.2014 Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen tyttöjen ja poikien koululiikuntatuntien yhdistämisestä.

Alla aloite kokonaisuudessaan. Mitä mieltä olet?

Otan mielelläni vastaan kommentteja ja palautetta aiheesta vielä ennen keskiviikon 4.6.2014 kaupunginvaltuuston kokousta!

Valtuustoaloite tyttöjen ja poikien koululiikuntatuntien yhdistämiseksi

Lue lisää

Valtuustoaloite työsuhdepyörien käyttöön ottamiseksi

Valtuustoaloite työsuhdepyörien käyttöön ottamiseksiTein Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa (7.5.2014) ympäristökeskuksen työntekijöiden vinkistä aloitteen työsuhdepyörien käyttöönottamiseksi kaupungin virastoissa ja liikelaitoksissa.

Nyt mahdollisuus on käytössä ilmeisesti vain Helsingin Sataman työntekijöillä.

Työsuhdepolkupyörä olisi erinomainen keino edistää terveellistä ja ympäristömyötäistä työmatkaliikkumista.

Aloitteen allekirjoitti 70 kaupunginvaltuutettua kaikista valtuustoryhmistä. Yhteensä valtuutettuja on Helsingissä 85.

Alla aloite kokonaisuudessaan. Toivotaan, että viranhaltijat ottavat aloitteen valmistelussa 70 valtuutetun tahdon huomioon.

Valtuustoaloite työsuhdepyörien käyttöön ottamiseksi

Lue lisää

Valtuustoaloite lobbauksen pelisäännöistä ja avoimuudesta

Thomas WallgrenViime aikoina on käyty paljon keskustelua lobbauksesta ja sen periaatteista.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa (29.1.2014) kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren teki tärkeän valtuustoaloitteen.

Aloitteessa esitetään kaupungille julkista lobbausrekisteriä, johon yritykset, konsultit tai muut juridiset henkilöt voivat ilmoittautua. 

Lisäksi aloitteessa esitetään, että myös luottamushenkilöiden ja tärkeimpien viranhaltijoiden yhteydet edellä mainittuihin henkilöihin tehdään julkisiksi. Myös mahdollisista virkamatkoista ja niiden ohjelmasta ylläpidettäisiin julkista rekisteriä.

Mielestäni aloite on hyvä ja allekirjoitin sen useiden muiden kaupunginvaltuutettujen kanssa. Alla aloite vielä kokonaisuudessaan.

Millä muilla keinoilla kaupungin päätöksenteon avoimuutta voisi parantaa?

Lue lisää

Kaupunginvaltuustossa: Koskelantien bussikaistat

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläHelsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu seuraavan kerran tulevana keskiviikkona 27.11.2013.

Kokouksessa käsitellään mm. viime maaliskuussa jättämäni valtuustoaloite Koskelantien bussikaistan jatkamisesta. Aloitteen allekirjoitti tuolloin yhteensä 43/85 kaupunginvaltuutettua.

Aloitteessa esitän, että Koskelantielle (välille Koskelantien risteys/Mäkelänkatu – Intiankatu) toteutetaan bussikaista itään menevään suuntaan, ja että Koskelantiellä Olympiakylän puolella (pohjoisreuna) olevaa bussikaistaa pidennetään niin, että se alkaa jo Intiankadun risteyksestä.

HSL:n lausunnossa todetaan, että Koskelantien bussikaista sujuvoittaisi joukkoliikennettä, parantaisi sen houkuttelevuutta ja säästäisi todennäköisesti satoja tuhansia euroja vuodessa.

Lue lisää

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa