Kannattaako ilmastonäkökulmasta valita sähköpyörä vai tavallinen pyörä?

Viime vuosina sähköpyörät ovat yleistyneet huimaa vauhtia. Varsinkin tämä on näkynyt työsuhdepyörissä. Esimerkiksi Vapaus Bikes Finland Oy:n tekemässä työsuhdepyöriä koskevassa selvityksessä (https://www.vapaus.io/tyosuhdepyora-tutkimus) peräti 76 % oli valinnut sähköpyörän.

Olennaista pyöräilyn ilmastovaikutuksia arvioitaessa on tietysti huomioida se, millaista liikkumista pyöräily tai sähköpyöräily korvaa vai tuleeko kilometrit (ja niiden päästöt) vain jo olemassaolevan liikkumisen lisäksi/päälle, jolloin päästötkin ovat lisäisiä.

Käytännössä sähköpyörän valmistuksen päästöt ovat noin 150 kgCO2e vrt. tavallisen pyörän valmistuksen päästöt noin 100 kgCO2e (tai vrt. auton valmistuksen päästöt 5000-10 000 kgCO2e). Tuo 50 kilon päästöero sähköpyörän ja perinteisen pyörän valmistuksen päästöissä vastaa noin 333 kilometrin autoilua (150 gCO2e/km päästävällä autolla).

Lue lisää

Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman 

Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli Ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta Ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät kiinnostaneet. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen täysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Lue lisää

Ensimmäinen treeniviikko takana

Syyskuun alussa alkoi vihdoin ohjatut treenit Helsinki Triathlon -seurassa! Itselleni tulee lokakuussa tulee täyteen kaksi vuotta ohjattua valmennusta ja treenejä ensin puolimatkaryhmässä ja sen jälkeen täysmatkaryhmässä.

Tänä kesänä tein heti loman aluksi omatoimisen täysmatkan eli 3,8 km uintia, 180 km pyöräilyä ja 42,2 km juoksua. Tästä neljä viikkoa ja tein puolimatkan ja edelleen kolme viikkoa ja tein toisen puolimatkan.

Tämän jälkeen oli aika pitää pari viikkoa treenitaukoa. Yleisesti ottaen kilpaurheilussa vuosi jakautuu neljään osaan. Nämä ovat peruskuntokausi, tehotreenikausi ja kilpailukausi sekä siihen päälle muutaman viikon treenitauko. Treenikauden sisällä taas mennään tyypillisesti niin, että peruskuntokaudella mennään kaksi viikko kovempaa ja viikko hiukan kevennetysti. Tehotreenikaudella taas on kolme kovaa viikkoa ja yksi kehittävä viikko.

Treenitauon aikanakin tuli toki jonkin verran liikuttua, keskimäärin yhdeksän tuntia viikossa, joten mistään totaalilevosta ei voi puhua. Suurin osa tuosta oli kuitenkin hyötypyöräilyä ja aamuisia lihaskuntotreenejä. Näiden lisäksi kävin pari kertaa juoksemassa, kerran uimassa ja kerran ohjatussa fysiikkatreenissä.

Nyt takana on ensimmäinen varsinainen treeniviikko. Valmentajan tekemässä ohjelmassa suunniteltua treeniä oli vähän reilu 10 tuntia. Kun tuohon ottaa mukaan hyötyliikunnat (pyöräilyt ja aamun lihaskuntotreenit), kertyi minulle liikuntaa syyskuun ensimmäisen kokonaisen viikon aikana noin 20 tuntia ja 20 minuuttia.

Millainen tämä ensimmäinen treeniviikko sitten oli. Tässä viikon treenit:

Lue lisää

Triathlonin täysmatka tehty – omatoimisesti

Se on siinä! Leo – You are an Ironman. Perjantaina 30.6.2024 tein omatoimisesti Käpylän ja Helsingin helteessä triathlonin täysmatkan – 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja siihen päälle vielä 42,2 km juoksu. 

Koko perjantaipäivä ja -ilta siinä meni, mutta oli se kyllä sen arvoista. Suorituksen jälkeen on ollut sellainen olo, että on tullut liikuttua. Tuosta oli hyvä aloittaa kesäloma.

Lue lisää

Puolimatkan triathlon – Vuorokauden tauoilla kevennettynä

Leo-Stranius-pyöräilee-IIHeinäkuun lopussa mm. Alex Stubb, Simo Kyllönen, Jouni Nissinen ja Janne Sivonen kävivät suorittamassa Joroisten puolimatkan triathlonin.

Vaikuttava suoritus ja pisteet urheilusankareille! En olisi itse pystynyt millään samaan.

Olen toki hiukan harrastanut uintia, pyöräilyä ja juoksua vaikka varsinaisesti triathlonia en ole aiemmin kokeillut. 

Siispä kyseisten kavereiden inspiroimana päätin tällä viikolla kokeilla hiukan kevennettyä versiota puolitriathlonista.

Homma kulki seuraavalla tavalla:

Lue lisää

Criticall Mass – Kriittinen pyöräretki

Tänään (9.8.) ajettiin Helsingin Polkupyöräilijöiden ja Helsingin Maan ystävien järjestämä Kriittinen pyöräretki.

Mielenosoitus kulkee niillä Helsingin katuosuuksilla, joilla pyöräliikenne on jätetty autoliikenteen varjoon.

Itse jäin kuhnimaan Luonto-Liiton toimistolle ja myöhästyin koko retkestä. Tavoitin pyöräletkan kuitenkin Mäkelänkadulla, jossa ihastelin hetken noin sadan pyöräilijän kaunista menoa. Vaikka en päässytkään itse retkelle, kertyi päivän aikana työmatkakaupunkiajoa 21 km.

Kunnolliset pyöräkaistat vaativat vain maalia ja poliittista tahtoa. Pyöräkaistoja reilusti lisäämällä autokaistojen reunoihin tehtäisiin jo ihmeitä Helsingin kaupunkisuunnittelussa.

Lue lisää

Liikkuminen tekee onnelliseksi

Nuori Suomi ja Demos Helsinki julkaisivat (8.6.) 10 teesiä ja 100 lupausta sisällään pitävän manifestin lasten ja nuorten liikkumisesta. Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan täältä.

Myös Luonto-Liitto on mukana kannustamassa lapsia ja nuoria liikkumaan:

”Lupaamme kannustaa lasten luontokerhojen ohjaajia viemään lapset ulos vauhdikkaisiin leikkeihin säällä kuin säällä ja tarjota toimintavinkkejä lähiluonnossa liikkumiseen.”

Tietysti myös aikuisten kannattaa liikkua. Keväällä julkaistun Rederan Suomalaiset 2011 – tutkimuksen mukaan ”suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä.”

Lue lisää

Kaupunkifillari: Pyöräkaistat ja maksuton fillari kaupunkilaisille

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin 12.4. Kaupunkifillariblogissa.

Hyötypyöräilen työmatkojen ja muiden menojen myötä keskimäärin noin 4000-5000 km ympäri vuoden.

Kaupungissa fillari on kaikkein tehokkain tapa liikkua paikasta toiseen. Varsinkin silloin kun lunta pyryttää ja muu liikenne on jumissa. Arkimatkojen lisäksi olen tehnyt lukuisia pidempiä pyöräretkiä Suomessa ja muualla Euroopassa.

Lue lisää

Michael Lettenmeier: Liikennepolitiikka(a) raiteille

Vieraskynäblogissa Michael Lettenmeier Pari viikkoa sitten sattui Saksassa paha junaonnettomuus. Henkilö- ja tavarajuna törmäsivät toisiinsa tuhoisin seurauksin. Onnettomuudessa kuoli melkein saman verran ihmisiä kuin joka päivä kuolee Saksan tieliikenteessä. Onnettomuusrataosuudella ei ollut vielä automaattista jarrutusjärjestelmää päin punaista ajaville junille. Onnettomuus oli seuraus nykyisen liikennepolitiikan virheistä. Tieverkon laajentamiseen investoidaan edelleen huimat summat ja rautateiden kehittämisessä painotetaan yksittäisiä suurnopeusratoja. Olemassa olevan tie- ja rataverkon ylläpito jää uudisrakentamisen jalkoihin. Suomen liikennepolitiikassa on samanlaisia … Lue lisää

Viikonlopun lehtikatsaus – lapsi tekee onnettomaksi

Lapsi tekee onnettomaksi ”Lukuisat tutkimukset Euroopassa ja Yhdysvalloissa osoittavat, että lapsia hankkineet ihmiset ovat vähemmän onnellisia, tyytymättömämpiä elämäänsä ja parisuhteeseensa sekä voivat henkisesti huonommin kuin lapsettomat ikätoverinsa.” – Psykologi, Yorkin yliopiston tutkija Nattvudh Powdthavee Ylioppilaslehdessä 17/2010. Kypäräpakko autoilijoille ”Pyöräilykypärää ovat lobanneet erityisesti autonvalmistajat, jotka haluavat saada pyöräilyn vaikuttamaan vaaralliselta. Tilastojen valossa kypäräpakko pitäisi olla autoilijoilla. […] Rajoittamalla autoilua keskustoissa, pyöräilystä tulee turvallista.” – Mikael Colville-Andersen Huili-lehdessä Eläintilojen ovet auki ”Tuottajapuolella … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa