Musta hevonen – ratkaiseeko ydinvoima ilmastonmuutoksen?

Leo Stranius ja Rauli Partanen MTV3 Huomenta SuomiKävin MTV3:n Huomenta Suomessa (15.6.2016) keskustelemassa Rauli Partasen ja Janne Korhosen tuoreesta kirjasta Musta hevonen – ydinvoima ja ilmastonmuutos.

Mustan hevosen pääasiallinen tavoite on argumentoida ydinvoiman puolesta. Tässä kirja onnistuu suhteellisen hyvin.

Ilmastonmuutos on tämän sukupolven suurin haaste. Tästä olen kirjoittajien kanssa samaa mieltä. Johtopäätöksistä olen kuitenkin eri mieltä. Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole järkevää. Eri asia on olemassa oleva ydinvoima. Ilmastonmuutoksen näkökulmasta voi olla järkevää pitää nykyiset ydinvoimalat käytössä niin pitkään kuin mahdollista.

Ydinvoiman ympäristövaikutuksista on puhuttu viime aikoina vähän. Ydinvoimaan liittyy edelleen monia ympäristöongelmia uraanin louhinnasta jätteen loppusijoitukseen. Mahdolliset säteilyhaitat ja onnettomuuden riskit sekä ydinaseet ovat lisäksi oma juttunsa, vaikka näitä ongelmia usein liioitellaan.

Tällä hetkellä ydinvoiman lisärakentamisesta käytävä keskustelu tiivistyy usein kahteen asiaan: kustannuksiin sekä huoltovarmuuteen ja haavoittuvuuteen. Nämä ovat ne tekijät, joiden takia en usko, että ydinvoimaa tullaan enää rakentamaan juurikaan lisää.

Lue lisää

Mitä jäi käteen Lähiöst linnaan -mielenosoituksesta?

Lähiös linnaan Leo StraniusKävin 8.12.2014 MTV3 Uutislivessä keskustelemassa itsenäisyyspäivänä järjestetystä Lähiöst linnaan -mielenosoituksesta.

Pidän itse avointa ja väkivallatonta kansalaistoimintaa olennaisena osana demokratiaa.

Esimerkiksi vallan keskittymisen vähentäminen ja tuloerojen kaventaminen ovat tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä. On harmillista, että omaisuuden vahingoittaminen vie kaiken huomion tärkeältä asialta.

Linnan juhlat ovat kuitenkin sen verran houkutteleva symbolinen kohde, että tulemme varmasti näkemään vastaavia mielenilmauksia jatkossakin. Varsinkin kun julkisuus luo etukäteen odotuksia, joita jotkut mielenosoittajat sitten toteuttavat ja joihin poliisi helposti tahtomattaan omalla toiminnallaan provosoi.

Ohessa kuuden kohdan pika-analyysia tilanteesta.

Lue lisää

Viikko-ohjelma 46/2014

Leo Stranius EnergiakäänneKansalaisvaikuttamisen ja politiikan tekemisen pitää olla mielestäni avointa.

Tätä periaatetta noudattaen pyrin julkaisemaan tiedossa olevani viikko-ohjelmani etukäteen aina maanantaisin.

Toki muutosvarauksin. Ohjelmani ja aikatauluni kun usein elävät aika paljon viikon mittaan, kuten varmasi useimmilla meistä.

Ohjelmaan on koottu kokouksia, tapaamisia ja julkisia esiintymisiä.

Toivon, että tätä kautta blogini lukijoilla on parempi mahdollisuus seurata sitä, millaista työni Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, Helsingin kunnallispoliitikkona, kansalaisvaikuttajana ja eduskuntavaaliehdokkaana on.

Alla viikko-ohjelmani viikon 46 (10.-16.11.2014) osalta.

Lue lisää

Kesäloma: SuomiAreena

Kesäloman ohessa on mukava piipahtaa Porissa ja MTV3:n SuomiAreenassa. Olen itse mukana seuraavissa tilaisuuksissa: – Tiistai 15.7.2014: PiHILeaks-paneelikeskustelu (Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry) – Torstai 17.7.2014: Veikkauksen Iloa elämään –vartti (Veikkaus) – Torstai 17.7.2014: Pysyykö Suomi ehjänä -promo (MTV3) – Torstai 17.7.2014: Pysyykö suomi ehjänä -paneelikeskustelu (JHL) Lisäksi Luonto-Liitto järjestää poliittisten nuorisojärjestöjen Poliittiset broilerit grillissä -paneelikeskustelun keskiviikkona 16.7.2014. Koko SuomiAreenan ohjelma löytyy täältä.

Suomelle kolmen kohdan cleantech-ohjelma

MTV3 Huomenta Suomi Leo StraniusOlin maanantaina 17.2.2014 MTV3 Huomenta Suomi -lähetyksessä keskustelemassa cleantechista Sitran johtaja Mari Pantsar-Kallion kanssa.

Cleantechissa kyse on puhtaan teknologian tai palveluiden edistämisestä, jotka vähentävät luonnonvarojen kulutusta.

Suomessa on paljon resursseja ja osaamista sekä paikoin haluakin edistää cleatechia. Tätä on yritetty esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön Cleantechin strategisessa ohjelmassa.

Meillä on kuitenkin Kaksi ongelmaa:

1. Valtion toimet ovat olleet riittämättömiä. Cleantechiin edistämiseen on ohjattu murusia verrattuna siihen, paljonko ympäristölle haitallista toimintaa jatkuvasti edistetään.

2. Cleantech mielletään usein pelkäksi brändiksi tai viestinnäksi. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että nimetään nykyiset teollisuudenalat tai liiketoiminta cleantechiksi (vrt. Green mining). Tällöin kyse on pelkästä viherpesusta, joka ei vähennä luonnonvarojen kuormitusta tai kasvihuonekaasupäästöjä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Ohessa on Suomelle kolmen kohdan cleantech-ohjelma. 

Lue lisää

Neljä huomiota: Kaivosten stressitesteissä parannettavaa

Leo-Stranius-kaivoshommissaYmpäristöministeriö julkisti (10.2.2014) kaivosten stressitekstien tulokset. Kommentoin asiaa tuoreeltaan myös MTV3 uutisille.

Mielestäni on hienoa, että selvitys on saatu tehtyä. On myös ilahduttavaa, että mitään vakavaa ei stressitesteissä ilmennyt.

Tuloksia arvioineen asiantuntijaryhmän mukaan kaivoksilla on eniten kehitettävää vesien hallinnassa.

Ohessa on neljä huomiota nyt julkaistuista tuloksista.

Lue lisää

Lihaton Lokakuu: Seuraavaksi Vegaaninen marraskuu

Lihaton Lokakuu Leo Stranius Tuomas Enbuske Riku RantalaOlin aamulla (31.10.) yhdessä Riku Rantalan kanssa MTV3 Huomenta Suomessa ja Radio Novan Enbuske & Linnanahde Crewssa keskustelemassa Lihattomasta Lokakuusta.

Haastoin syyskuun lopussa osana Luonto-Liiton ilmastolupaus -kampanjaa YLE Radio puheen suorassa Docventures-lähetyksessä Riku Rantalan olemaan kuukauden ilman lihaa.

Tästä sai alkunsa Lihaton Lokakuu. Haasteeseen vastasi Facebookissa yli 30 000 ihmistä.

Miksi Lihaton Lokakuu? Ohessa on muutama syy miksi tämmöiset kampanjat ovat tärkeitä:

Lue lisää

MTV3:n vaalikonevastaukset

Julkaisen sivuillani mahdollisuuksien mukaan ainakin tärkeimpien vaalikoneiden vastaukset. Tässä vastaukset MTV3:n osalta.

Vastaukset liukuvalla akselilla: Eri mieltä – Samaa mieltä

1. Valitse kuntasi
– Helsinki

Vaalit

2. Kuntavaalit ovat yksittäiselle ihmiselle tärkeämmät kuin eduskuntavaalit.
– Jonkin verran samaa mieltä

3. Kuntien johtoon tulisi valita pormestarit suoralla kansanvaalilla
– Samaa mieltä

4. Kunnissa tulisi olla hallitus ja oppositio samaan tapaan kuin valtakunnan tasolla eduskunnassa.
– Jonkin verran eri mieltä

Kommentit:

Lue lisää

TalviAreena: Demokratian tila Suomessa

Oikeusministeriö ja MTV3 olivat teettäneet TNS Gallup Oy:llä kyselyn demokratian tilasta Suomessa. Kysely julkistettiin viidennessä TalviAreenassa eduskunnassa (28.2.).

Ohessa on neljä mielestäni kiinnostavaa havaintoja kyselystä. Aiemmin vastaava selvitys on tehty vuonna 2010.

1. Kiinnostus politiikkaan on suurempaa kuin vuonna 2010. Erityisesti korkeasti koulutetut ottavat aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin siinä missä nuoret, heikosti koulutetut, työväestö ja työttömät ovat kaikkein vähiten kiinnostuneita. Puoluekannan mukaan innokkaimpia keskustelijoita ovat Vasemmistoliiton kannattajat.

Lue lisää

Vaalikoneet avoimiksi

Osallistuin (2.2.) eduskunnassa järjestettävään MTV3:n TalviAreena-keskusteluun. Aiheena oli vaalikoneet ja sosiaalinen media vaaleissa. Vaalikoneiden suosio on jatkuvasti kasvanut ja huomattava osa ihmisistä tekee äänetyspäätöksen vaalikoneiden perusteella. Erityisesti nuoret käyttävät vaalikoneita sujuvasti oman ehdokkaansa löytämiseksi. Olen itse tehnyt viime syksynä oikeusministeriölle selvityksen verkkovaikuttamisesta. Digitaalinen kuilu kasvaa nopeasti. Joidenkin tutkimusten mukaan verkko muokkaa jopa ihmisen biologista perustaa ja kykyä hahmottaa todellisuutta. Jatkossa voidaan yhä selvemmin erottaa digikansalaiset (digital natives) ja digimaahanmuuttajat (digital … Lue lisää

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa