Miksi lapsille kannattaa hankkia vähemmän leluja?

PuujunarataJoulun jälkeen monet jäävät ihmettelemään mitä tekevät saamillaan lahjoillaan. Toiset päätyvät esimerkiksi kauppaamaan lahjojaan heti joulupäivinä netissä.

Erityisesti lapsille hankitaan paljon lahjoja. Vuosittain Suomessa myydään yli 10 miljoonaa lelua. Tarkoitus on tietenkin hyvä. Seuraukset voivat olla kuitenkin kielteisiä.

Olen itsekin kirjoittanut aiemmin ongelmallisista leluista mm. Kirkko & Kaupunki –lehden kolumniin. Vähemmällä lelumäärällä lapsen mielikuvitus ja luovuus paranevat, tarvitaan vähemmän kalliita asuinneliöitä ja siivoaminen on helpompaa.

Ennen kuin seuraavan kerran ostat lapsille leluja, kannattaa lukea myös Joshua Beckerin erinomainen teksti: Why Fewer Toys Will Benefit Your Kids.

Tässä Beckerin 12 syytä hankkia lapselle vähemmän leluja.

Lue lisää

Kirkko & Kaupunki -kolumni: Ongelmalliset lelut

Leo Stranius Kuva KirkkojakaupunkiOheinen kirjoitus on julkaistu 2.6.2014 Kirkko & Kaupunki -lehdessä.

Ongelmalliset lelut

Lapsi sai uuden lelun. Ei kestänyt aikaakaan, kun se oli rikki. Ja tilanne sen mukainen.

Tiedät varmasti itsekin tunteen. Lasta harmittaa rikkoutunut lelu, ja vaatimukset sen korjaamisesta tai uuden hankkimisesta alkavat.

Lapsen lisäksi myös sinua harmittaa. Hukkaan ei ole mennyt ainoastaan rahaa, vaan myös aikaa ja luonnonvaroja. Kaiken lisäksi olet saanut tilalle romua, jota on vaikea tai mahdoton korjauttaa tai kierrättää.

Lue lisää

Wanted: Ekologisesti kestävää elämäntapaa symboloivat lelut?

LeikkipyöräVietimme hiljattain lapsen 2-vuotisjuhlia.

Erityisiä lastenkutsuja emme järjestäneet. Pyysimme vain lapsen kummit ja naapuruston pihalle syömään vegaanista mustikkapiirakkaa.

Lahjoja lapsi ei tässä vaiheessa tarvitse. Ja niitä saimmekin ilahduttavan vähän. Yksi lahja oli kuitenkin ylitse muiden. Viereisessä kuvassa oleva leikkipolkupyörä.

Aika varhaisessa vaiheessa itseäni alkoi häiritä erilaiset piilomerkitykset, joita vauvoille tarjoillaan esimerkiksi vaatteiden ja kirjojen myötä.

Nyt myöhemmin olen törmännyt siihen, miten vaikeaa on löytää ekologisesti kestävää elämäntapaa symboloivia leluja.

Lue lisää

Ekoisi: Lasten suuri lelukirja: Myynnissä aseita

Postilaatikosta kolahti tällä viikolla Lasten suuri lelukirja.

Kirja oli postitettu meille minun nimelläni. Osoitelähteenä oli Väestötietojärjestelmä.

Kirjan tavoite on vakuuttaa lapset ja heidän vanhempansa lelujen tarpeellisuudesta ja lisätä joulun alla lelujen myyntiä. Kirjassa on myytävänä yli 120 sivua kummallisia vekottimia.

Herää kuitenkin kysymys: Mitä leluja vähän yli yksivuotias tarvitsee? Eikö tavalliset kodin tavarat riitä virikkeeksi?

Pitääkö tosiaan olla legoja, Annoying Monsterita, Shnookseja, Hugmeezejä, Hugoja, Barbapapoja, My Little Ponyja, Brioja, Angry Birdsejä, Fruit Ninjoja, Junior Drivereita, World of WarCraft- ja Star Wars-leluja, Transformerseja ja monia muita?

Aikaisemmin olen kirjoittanut leluista tänne: Kuinka paljon yksivuotias tarvitsee leluja?

Lasten suuressa lelukirjassa on myynnissä jopa leikkiaseita. Esimerkiksi Nerfin Dart Tag Snapfire 8 on puoliautomaattinen, kädessä pidettävä, salamannopeasti laukaiseva Dart Tag -blaster ase. Pitäisikö tuollainen saada yksivuotiaallemme?

Lue lisää

Ekoisi: Kuinka paljon yksivuotias tarvitsee leluja?

Vauvan myötä lisääntynyt tavaramäärä on häirinnyt minua alusta lähtien. Olen myös ehtinyt jo listaamaan, mitä tavaroita vauva vuorokauden aikana käyttää.

Leluja meillä on ollut kuitenkin todella vähän. Tosin niitäkin alkaa nyt kertyä nurkkiin jonkin verran. Tällä hetkellä vauvalla on yhteensä 16 eri lelua (ks. kuva).

Vappu Taipale viittaa Osku Pajamäen Perintö vai perintä -kirjassa pohjoismaisen leikkikaluinstituutin tekemään tutkimukseen, jonka mukaan 1900-luvun alussa lapsilla oli viisi eri lajia leikkikaluja ja 1990-luvun lopussa 534 lajia. Tässä laskennassa esimerkiksi legot ovat yksi laji.

Lue lisää

Ekoisi: Pihan yhteiset lelut

Kesällä olemme olleet vauvan kanssa paljon ulkona. Erityisesti kotipihallamme.

Helsingin Käpylää/Kumpulaa voi hyvällä syyllä sanoa lapsiperheiden viheronnelaksi.

Pihalla viihtyy hyvin, koska paikalla on yleensä aina muitakin lapsia ja heidän vanhempiaan. Ja mikä parasta: He ovat mukavia ja fiksuja.

Olen aiemmin kirjoittanut oman taloyhtiömme yhteisöllisyydestä ja yhteisistä tiloista sekä viljelylaarista. Vielä on jäljellä kuitenkin yksi innovaatio, joka ansaitsee tulla mainituksi.

Meidän pihan lapsilla on yhteiset ulkolelut. Käytännössä hiekkalaatikon vieressä on lelulaatikko, jossa on kasa leluja, joilla kaikki pihan lapset voivat leikkiä. Lisäksi ulkovaraston vieressä on rivi erilaisia kolmipyöriä, polkuautoja ja -mopoja, jotka myös ovat vapaasti käytössä.

Lue lisää

Ekoisi: Tyttölelut ja poikalelut

Olen aiemmin kirjoittanut siitä, miten lapsille tuotetaan jatkuvasti piilomerkityksiä, jotka aika usein korostavat kulttuurisesti tuotettua sukupuolta.

Vietin juhannuksen Lieksassa. Samalla tuli käytyä paikallisessa Citymarketissa.

Kaupan leluosastolla tyttölelut ja poikalelut oli merkitty erikseen. Kauppa halusi siis päättää asiakkaidensa puolesta siitä, mikä lelu sopii kenellekin pelkän sukupuolen perusteella.

Se siitä sukupuolisensitiivisyydestä.

Olisin ollut tosin positiivisesti yllättynyt, mikäli poikalelujen joukossa olisi ollut nukkeja ja tyttölelujen hyllyllä vaikka hirviöitä. Valitettavasti valikoima kullakin hyllyllä oli kovin odotettu.

Lue lisää

Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥