Osku Pajamäki: Perintö vai perintä

Luin viikonloppuna Osku Pajamäen Perintö vai perintä -kirjan. Kirja on lukemisen arvoinen.

Onhan se jotenkin järkyttävää, että Suomen väestöllinen huoltosuhde tulee olemaan seuraavat 30 vuotta maailman huonoimpia.

Tämä on ollut tiedossa jo 1980-luvulta lähtien eikä asiaan ole varauduttu vaikka viimeiset 30 vuotta ollaan päästy nauttimaan erinomaisen hyvästä huoltosuhteesta.

Erityisen miellyttävää oli, että Pajamäki oli ottanut sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuustematiikkaansa mukaan myös ilmasto- ja ympäristökysymykset.

Olin itsekin päässyt kirjaan mukaan yhdellä maininnalla.

”Päästöt saisivat olla n. 1000 kg / maapallon asukas. Nyt Suomessa ollaan n. 12 tonnissa per asukas. Luontoliiton pääsihteeri Leo Stranius ilmoittaa hiilijalanjäljekseen: ”2867 kg – suuri osa päästöistä tulee asumisesta (vanha kerrostalo ja kaukolämpö vaikuttanevat eniten).” Olen varma, että Straniusta enempää ei kohtuudella voi kulutusta vähentää, eikä keskivertokansalainen pääse lähellekään tuota. En ainakaan minä.”

Heh. Uskon, että se on mahdollista – ja vaikka se ei olisi kohtuullista, tulee se olemaan meillä edessä aika nopeasti.

Pajamäki on kuitenkin aiheesta huolissaan. Eläkkeet, terveys- ja hoivamenot, valtion velka sekä ilmastonmuutoksen kustannukset tulevat maksettavaksi tuleville sukupolville. Se on kohtuutonta. Asialla on ollut ahne sukupolvi.

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Osku Pajamäki: Perintö vai perintä”

  1. Miten voi vielä parantaa hiilijalanjälkeä, jos asuu kaupungissa kaukolämmöllä lämpiävässä asunnossa?

    Mieleeni nousee vain pari keinoa:
    1. Lämminvesivaraajan veden voi lämmittää aurinkokeräimillä ja yrittää vähentää kiinteistöön ostettavaa sähköä lisäämällä aurinkokennoja talon seiniin tai katolle.
    2. Lämmön talteenotto ilmastointijärjestelmässä. Otetaan lähtevästä ilmasta talteen energiaa ja käytetään se tuloilman lämmittämiseen – talvella.
    3. Voisiko saman tehdä lähtevälle harmaalle vedelle?
    4. Vanhoja kerrostaloja voi jossain määrin tiivistää? Tarve näkyy lämpökameran avulla. Usein todella vanhat kerrostalot 30- ja 40-luvulla tehdyt ovat kuitenkin tarpeeksi paksuseinäisiä energiamielessä.

    Ongelmia:
    Auringon keräily vaatii talolta kestävän runkorakenteen. Kestääkö katto ylimääräisiä härpäkkeitä ja pystyykö niitä asentamaan, etteivät ne tule kadulle lumen kanssa?

    Tiivistämisen ongelmia näkee useissa hometaloissa jo nyt. Liian tiivis talo voi viedä homekasvustojen mukana asukkaiden terveyden.

    Leo, oletko törmännyt vielä johonkin järkevään keinoon vähentää hiilijalanjälkeä?

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami