Mikä asia saisi sinut ryhtymään kasvissyöjäksi tai vegaaniksi tai miksi aikanaan (ja milloin) ryhdyit kasvissyöjäksi/vegaaniksi?
Itselläni syy olla vegaani on ilmasto- ja ympäristövaikutusten minimointi, omasta terveydestä huolehtiminen ja eläinten oikeudet.
Olin ollut pitkään kasvissyöjä ja kotivegaani. Kaksi viimeistä tikkiä vegaaniksi ryhtymiseen olivat seuraavat tapahtumat vuonna 2007.
Tammikuussa 2017 julkaistiin Mia Takulan kirjoittama ja Into kustannuksen julkaisema kirja ”Elämäni vegaanina – 14 ihmistä huipulla” Kirja on kokoelma kertomuksia suomalaisista arkipäivän vaihtoehtoisista sankareista, jotka ovat valinneet vegaanisen elämäntavan. Kirjan henkilökaarti on laaja, ja tarinat ovat kaikki innostavia, mielenkiintoisia sekä keskenään erityyppisiä huippusuorituksia. Itselläni on etuoikeus olla mukana kirjassa yhdellä elämäntarinalla. Oheisen linkin takana oma elämäntarinani kokonaisuudessaan sellaisena kuin Mia Takula on sen kirjoittanut ja se on kirjassa julkaistu. Jos … Lue lisää
Pitääkö kaikkien ryhtyä vegaaniksi? Riku Rantala kysyy ja Leo Stranius vastaa.
Oheinen kirjoitukseni on julkaistu 15.1.2014 Huilin verkkosivuilla.
Vieraasta kynästä: Mitä Lihattoman lokakuun jälkeen?
Jos olet harkinnut kasvisruokavaliota, on siihen nyt erinomainen tilaisuus. Tammikuussa käynnistynyt Oikeutta eläimille -yhdistyksen vegaanihaaste kannustaa ihmisiä siirtymään tammikuun ajaksi kasvisruokaan. Kampanjassa jokaisella on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa sekä päivittäin vaihtuvia ruokaohjeita, vinkkejä ja taustatietoa.
Myös viime syksynä toteutettu Lihaton Lokakuu oli jättimenestys. Mukana Facebookissa oli yli 30 000 ihmistä. Tuo kampanja sai alkunsa YLE Radio puheen suorassa Docventures-lähetyksessä Riku Rantalalle heittämästäni haasteesta olla kuukausi ilman lihaa. Kyseessä oli osa Luonto-Liiton ilmastolupaus -kampanjaa.
Hyvää alkanutta Lihatonta Lokakuuta!
Haastoin hiljattain makkaransyöjä Riku Rantalan Docventuresin suorassa radiolähetyksessä osana Luonto-Liiton ilmastolupaus-kampanjaa kuukauden lihattomaan ruokavalioon. Kaveri otti haasteen vastaan ja siitä sai alkunsa Lihaton Lokakuu.
Tähän mennessä haasteen on ottanut vastaan jo noin 25 000 ihmistä!
Itse olen vegaani eli en syö mitään eläinperäisiä tuotteita. Näin ollen lupaan omalta osaltani vain olla tukemassa muiden lihattomia ruokavalintoja.
Ensimmäisenä tekona aion pitää viikon ajan ruokapäiväkirjaa. Tämä toivottavasti auttaa muita hahmottamaan, millainen voi olla vegaaninen ruokavalio. Kannattaa kuitenkin huomata, että kuntoilen ja urheilen suhteellisen paljon, joten myös ruokamäärät ovat sen mukaiset.
Tässä esimerkiksi eilisen (30.9.2013) syömiset:
Pidin viime viikon aikana ruokapäiväkirjaa.
Olen aiemminkin pitänyt vastaavaa ruokapäiväkirjaa. Kuulisin kuitenkin mielelläni, miten tätä voisi vielä viedä ekologisempaan ja terveellisempään suuntaan.
Maanantai 13.6.2011
Aamupala klo 9.00
– Neljän viljan luomupuuroa, auringonkukan siemeniä, soijarouhetta ja soijamaitoja
Lounas klo 12.00
– Riisiä, tofua ja vihanneksia, kevätkääryleitä, salaattia
Välipala klo 15.00
– Omenaa, banaania, viinirypäleitä ja välipalakeksejä (cream cracker)
Päivällinen klo 19.00
– Perunoita ja kasvisnakkeja (vehnäproteiini 30%), kurkku-omena-salaattia, karjalanpiirakoita, paistettuja auringonkukan siemeniä ja cashew-pähkinöitä, soijajugurtti-kastiketta, leipää sekä banaania, soijamaitoa ja mansikoita
Vieraskynäblogissa Salla Tuomivaara
Suomessa on totuttu haittaverottamaan ihmisten terveydelle ja ympäristölle haitallisia asioita.
Ajatus siitä, että yhteiskunnalle ja yksilöille vahingolliset valinnat eivät saisi olla ainakaan erityisen helppoja ja halpoja, on kannatettava. Asioita ei kielletä, mutta kulutusta ja tuotantoa ohjataan taloudellisilla ohjauskeinoilla. Tupakan ei kuulu olla puoli-ilmaista. Ympäristölle haitalliset polttoaineet saavat olla selvästi kalliimpia kuin kestävämmät vaihtoehdot.
Ilmastonmuutoskeskustelu on nostanut esiin ajatuksen, että myös suuren ilmastokuorman elintarvikkeita pitäisi verottaa muita raskaammin.
Aina välillä kasvissyöjiltä kysytään mahdollisuuksia kuntoilla. Itse olen kokenut, että vegaanina voi kuntoilla siinä missä sekaruokavaliollakin. Itse juoksen vuodessa yli 2000 km ja pyöräilen yli 4000 km sekä käyn jonkin verran uimassa ja teen lihaskuntoharjoittelua. Pari viikkoa sitten (9.10.) juoksin syntymäpäiväniaaton kunniaksi Maratonin. Kyse oli laajennetusta lauantailenkistä ilman sen kummempaa tapahtumaa, valmistautumista, tankkausta tai tavoitetta. Juoksun aikana käytin kaksi Dexalin 30 gramman energiageeliä ja join pari desiä vettä. Muuta tankkausta … Lue lisää
Osallistuin perjantaina Tampereen keskustorilla nyt toista kertaa järjestettyyn Vegfest-tapahtumaan. Oma sessioni alkoi Luonto-Liiton järjestöesittelyllä heti avajaisten jälkeen. Järjestöesittelyn jälkeen pidin tunnin puheenvuoron ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Puheenvuorossani yritin murtaa kolme harhaluuloa ruuan ympäristövaikutuksista. 1. Ruokakassin materiaalin sijaan kannattaisi kiinnittää huomiota kassin sisältöön. Vaikka kangaskassi onkin ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin muovi- tai paperikassi, kannattaa ensisijaisesti kiinnittää huomiota siihen, että suosii mahdollisimman paljon kasvispohjaisia elintarvikkeita eläinperäisten sijaan. 2. Alkuperämaan sijaan kannattaa … Lue lisää
Eläinoikeusyhdistys Faunan ja Liken julkaisema Vegaanin uusi keitttokirja julkaistiin keskiviikkona (5.5.) Uudella ylioppilastalolla herkullisen lounaan kera. Vihdoin vuonna 1999 julkaistu Vegaanin keittokirja sai jatkoa. Olin itse tilaisuudessa puhumassa ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Samasta aiheesta kirjoitin teokseen myös tausta-artikkelin. Omalle veganismilleni on kolme syytä: (1) Ilmasto- ja ympäristöhaittojen minimointi, (2) eläinten oikeudet sekä (3) terveys ja hyvinvointi. Kukaan tuskin ryhtyy vegaaniksi yhdessä yössä. Kirja antaa kuitenkin aivan mahtavat eväät sille, millaista … Lue lisää
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa.
Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo.
Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!
Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun.
#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Miten palauduin triathlonista?
Tein pari päivää sitten omatoimisesti triathlonin täysmatkan.
Täytyy sanoa, että kyllähän se keho tuossa todella koville ja aikamoiseen stressitilaan joutui, vaikka tein suorituksen tietoisesti kevyesti ja kokonaisuudessaan peruskuntoalueella.
Välittömästi triathlonin jälkeen:
-etova olo eikä ruoka maistunut vaikka energiavajetta oli huomattavasti
-niska oli jumissa
-hiukan huimausta ja näön hyvin lievää sumenemista.
-sain nukuttua yöllä vain 4 h 35 min.
Seuraavana päivänä:
-kyynärtaipeet olivat kipeät ja käsien suoristaminen sattui (mistä ihmeestä tämä tuli?)
-pää ja niska olivat lievästi kipeät
-etureidet olivat kipeät ja portaiden kävely alaspäin oli tuskallista
-vasemman jalan akillesjänne sattui portaita alas kävellessä
-oikean jalan etuvarpaan kynsi oli kipeä
-leposyke oli ensimmäisenä aamuna noin 10 lyöntiä normaalia korkeammalla
Toisena päivänä:
-leposyke oli palautunut normaaliksi, mutta kehon lämpötila oli 0,4 astetta normaalia korkeammalla.
-etureidet, vasemman jalan akillesjänne ja oikean jalan etuvarpaan kynsi olivat edelleen arkoja.
-aamuvenyttelyt ja 7 minuutin lihaskuntotreeni tuntui jo melkein normaalilta
-pyöräilin kevyesti noin 12 km ja osallistuin Helsingissä Pride-tapahtumaan
Garminin urheilukellon mukaan kehon energiatilanne (body battery) oli suorituksen jälkeen seuraavana aamuna vain 17/100 ja harjoitteluvalmius oli 1/100. Toisena aamuna Body batteri olikin jo 88/100, mutta harjoitteluvalmius edelleen heikko.
Nyt kolmantena aamuna/päivänä olo tuntuu jo kuitenkin energiseltä tai ainakin normaalilta ja sellaiselta, että ihan hyvin voisi lähteä treenaamaan.
Täytyy todeta, että palautuminen on oikeastaan aika mahtavaa! Tässä tuntee sen miten oma keho muuttuu aiempaan verrattuna hyvin raihnaisesta ja osatoimintakykyisestä taas takaisin tunti tunnilta ja päivä päivältä kykenevämmäksi ja parempivointiseksi. Hyvä muistutus siitä, miten iso rooli fyysisellä suorituskyvyllä on omaan jaksamiseen, toimintakykyyn ja mielen hyvinvointiin.
#triathlon
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?
Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal.
Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain.
Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?
Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal
Yhteensä 3937 kcal
Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal.
Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan:
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal
Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!
Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta.
Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta.
Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana.
Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi.
Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa.
Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille!
Mutta mitä seuraavaksi?
Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!
#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt?
Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt.
Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua.
Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e.
Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e.
Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä.
#maatapitkin
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan.
Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia.
Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla.
Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia.
Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö.
Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen.
Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.
@firstbeat.suomi
