Luonto-Liitto tempaisee susien puolesta

liity-laumaanSuomessa elää viimeisimpien arvioiden mukaan vain noin 200–235 sutta. Susi luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi.

Susien vähäisestä määrästä huolimatta niitä metsästetään valtion luvalla kannanhoidollisista syistä. Lisäksi sutta kohtaan tunnetaan petovihaa, joka ilmenee Suomessa muun muassa susien salametsästyksenä.

Tulevana lauantaina 17.9.2016 Luonto-Liiton susiryhmä järjestää Helsingissä ja Tampereella ensimmäistä kertaa Liity laumaan – kävelyn, joka on kaikille avoin koko perheen hyvän mielen tapahtuma Suomen susien hyväksi.

Lue lisää

Lomailua Helsingissä

Maailmanpyörä-Leo StraniusVietimme kuluneena kesänä viikon ystävien kanssa Karjalohjalla vuokramökillä ja kaksi viikkoa sukulaisten mökillä Uudessakaupungissa.

Siinä välissä kävin muutamana päivänä Porissa SuomiAreenassa.

Viimeisen viikon olemme olleet Helsingissä. Mitä kaupungissa ja kotona voi sitten tehdä?

Lue lisää

Ympäristölautakunta 19.3.2013

Ympäristölautakunnan kokoushuoneen seinällä komeili Ulla-Maija Vikmanin tuore tekstiilitaideteos nimeltään "Hiilinielu".
Ympäristölautakunnan kokoushuoneen seinällä komeili Ulla-Maija Vikmanin tuore tekstiilitaideteos nimeltään ”Hiilinielu”.

Ympäristölautakunnan kokouksessa (19.3.2013) keskusteltiin mm. valtuustoaloitteestani vuosittaisista päästökiintiöistä sekä ympäristökeskuksen resursseista tulevia budjettineuvotteluita silmälläpitäen.

Pelkästään tulevien palkankorotusten kattamiseksi ympäristökeskuksen budjettiin tarvitaan vähintään noin 200 000 euron lisärahoitus.

Tämän lisäksi esimerkiksi ympäristöterveysyksikössä, jossa ei ole nyt pystytty tekemään edes lain vaatimia tarkastuksia, on neljä virkaa täyttämättä puuttuvien palkkarahojen takia. Tämä vaatisi noin 240 000 euroa lisärahaa.

Yhteensä tarve on siis lähes 0,5 miljoonaa euroa.

Lisäksi keskustelimme Helsingin kaupungin ympäristöpalkinnosta. Oli aika kiva yllätys, että myös minua oli ehdotettu palkinnon saajaksi peräti kolmelta eri taholta. Palkinnosta päättää Pekka Sauri 4.4.2013.

Lisäksi sovittiin, että kuluvan vuoden aikana pidetään julkisuudelle ja yleisölle avoin kokous.

Esityslista löytyy täältä.

Alla on kokouksen päätökset tarkemmin.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Kaupunginvaltuuston kokous ke 27.2.2013

Leo Stranius Helsingin kaupunginvaltuustossaKaupunginvaltuuston kokouksessa (27.2.2013) käytiin keskustelua Malmin lentokentästä, Lauttasaaren kaavoituksesta sekä valtuutettujen aloitteista.

Valtuutettujen aloitteista keskustelua herättivät erityisesti Vuosaaren sillan korjaus, ikäihmisten joukkoliikennealennusliput sekä Vaasankadun muuttaminen kävelykaduksi.

Tällä kertaa kokous kesti vain 1,5 tuntia.

Ohessa on tarkempi yhteenveto kokouksen tärkeimmistä päätöksistä.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Lähetekeskustelu vuoden 2014 talousarviosta ja maksuton joukkoliikenne

Valtuuston kokous Leo StraniusValtuuston kokous kesti tänään (ke 13.2.) poikkeuksellisen pitkään.

Vihreän valtuustoryhmän kokous alkoi klo 16 ja valtuusto klo 18.

Viiden tunnin valtuustokokoustelun jälkeen kellon tullessa yksitoista, päätti puheenjohtaja jättää pöydälle kaikki asiakohdat, joista haluttiin pitää vielä puheenvuoro.

Eniten puheenvuoroja kirvoitti vuoden 2014 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu.

Jussi Pajusen mukaan vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät ovat vähintäänkin huolestuttavat. Esimerkiksi vuosina 2011-2013 Helsingin toimintamenot kasvoivat 7,6 prosenttia ja verotulot vain 3,3 prosenttia. Velkaantumiskehitys täytyisi saada pysäytettyä ja nettomenojen kasvu olla verorahoituksen kasvua hitaampana.

Itse nostin talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa esille seuraavat kolmea asiaa:
– Talouskasvupakon sijaan tarvitsemme ihmisten hyvinvointia ekologisissa rajoissa.
– Helsingin Energian tuloutus tulee käyttää energiaviisaasti.
– Ympäristökeskukseen tarvitaan lisää valvontaresursseja.

Koko puheeni löytyy tämän tekstin alta.

Lue lisää

Politiikan teon periaatteiksi avoimuus, positiivisuus, proaktiivisuus ja äänettömät?

Sunnuntain kunnallisvaalien jälkeen olen saanut lukemattomia onnitteluhalauksia ja -kättelyitä, puheluita ja tekstiviestejä, sähköposteja ja Facebook-onnitteluita.

Lisäksi olen saanut kymmenittäin ehdotuksia konkreettisista edistettävistä asioista. Kiitos kaikesta palautteesta!

Esimerkiksi tänään tiistaina (30.10.) olin Sibelius-lukiossa puhumassa oppilaille ruuan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista. Luennon jälkeen oppilaat tulivat toivomaan, että koulussa olisi parempaa kasvisruokaa ja koulun eteen Liisankadulle saataisiin pyöräkaista.

Terveisiä Sibelius-lukion oppilaille: Kasvisruuan ja pyöräkaistojen edistäminen ovat asioita, joita olen mielihyvin edistämässä! Siitäkin huolimatta, että kaikilla lukioikäisillä ei ole äänestysoikeutta.

Viimepäivien aikana olen joutunut hyväksymään, että jatkossa olen kansalaisaktivistin ja järjestöammattilaisen lisäksi myös poliitikko. Samalla olen miettinyt, millainen poliitikko haluan olla.

Ohessa neljä periaatetta, jotka toivon voivani ottaa oman politiikan teon lähtökohdaksi:

Lue lisää

Kunnallisvaalit on käyty: Kiitos luottamuksesta!

Vihreät lähtivät kunnallisvaaleihin mielipidekyselyiden mukaan altavastaajan paikalta. Ääntenlaskun edetessä vaalitappio muuttui kuitenkin voitoksi.

Valtakunnallisesti vain Perussuomalaiset pystyivät lisäämään kannatusta. Kaikki suuret puolueet menettivät sitä merkittävästi.

Valtakunnallisesti Vihreiden kannatus oli 8,5 prosenttia ja Helsingissä huimat 22,3 prosenttia. Helsingissä Vihreät ovat selvästi toiseksi suurin puolue Kokoomuksen jälkeen.

Itse sain 1154 ääntä ja sillä valtuustopaikan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat antaneet ainokaisen äänensä minulle ja auttaneet kampanjassa! Yritän olla jokaisen äänen arvoinen sekä tehdä parhaan kykyni mukaan tulevien sukupolvien Helsingistä totta.

Helsingin ehdokaskohtaiset äänimäärät löytyvät esimerkiksi YLEn sivuilta ja kunnallisvaalikampanjani yhteenveto aiemmasta blogikirjoituksestani: Vaalikampanja on tehty: Lämpimät kiitokset!

Monet tulivat onnittelemaan minua nimenomaan valtavan katukampanjan ansiosta, joka oli ilmeisesti esitteiden lukumäärällä (30 700 kpl) mitattuna Suomen suurin. Ainakin itselleni niillä 138 kadulla vietetyllä tunnilla sekä lukemattomilla kohtaamisilla ja keskusteluilla oli suuri merkitys ihmisten arjen ymmärtämiseksi.

Vaalituloksen osalta juhlin erityisesti seuraavaa kolmea asiaa:

Lue lisää

E.ON vetäytyy Fennovoiman ydinvoimahankkeesta – Seuraavaksi Helsinki irti Olkiluodosta?

Päivän merkittävin uutinen oli, että energiayhtiö E.ON vetäytyy Fennovoiman ydinvoimahankkeesta.

Käytännössä tämä tarkoittanee Fennovoiman ydinvoimahankkeen kaatumista.

Tietysti on mahdollista, että Fennovoima saa E.ONin tilalle uuden investoijan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että rakennustyöt pitäisi alkaa kolmen vuoden sisällä. Muuten eduskunnan myöntämä periaatepäätös raukeaa.

Fennovoiman hanke oli jo valmiiksi myöhässä. E.ONin päätös osoittaa, että ydinvoiman vastatuuli jatkuu. Suomen energiapolitiikassa on nyt uudelleen arvion paikka

Lue lisää

Vapaaehtoistyön edistäminen Helsingissä: Neljä ehdotusta

Osallistuin maanantaina Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön neuvottelukunnan järjestämään vaalipaneeliin Helsingin Sörnäisissä sijaitsevassa Kinaporin palvelukeskuksessa.

Oma vapaaehtoistyöurani sai alkunsa, kun isä pakotti (tai houkutteli viikkorahaa vastaan) minut jakamaan naapurustoon Vailla vakinaista asuntoa ry:n julkaisemaa Asukki-lehteä. Olimme tuolloin olleet itsekin asunnottomia. Tosin kovin vapaaehtoiseksi työksi tuota ei välttämättä voi laskea.

Varsinainen vapaaehtoistyöurani lähti alkuun mentyäni opiskelemaan Tampereen yliopistoon ympäristöpolitiikkaa.

Lue lisää

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!