Maanantai – torstai 23.-26.10.2006

Maanantaina oli tarkoitus vierailla Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n syyskokouksessa. Valitettavasti syksyn ensimmäiset kovat sateet pääsivät yllättämään ja kastuin töistä tullessani niin pahasti, että päätin luikkia kiltisti kotiin vaihtamaan kuivat vaatteet ja juomaan lämmintä teetä. Näin ollet kokous jäi väliin. Pääsin sentään purkamaan kasautuneita sähköposteja. Tiistaina oli Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastovaliokunnan kokous. Kävimme tiivistä keskustelua valmisteilla olevasta liiton jätestrategiasta. Lisäksi esityslistalla oli joulukuussa järjestettävä EI-valiokunnan seminaari sekä eri projektien tilanne. … Lue lisää

Viikonloppu 20.-22.10.2006

Perjantaina nautimme Annukan kanssa mukavasta yhdessäolosta, saunomisesta ja keskusteluista. Lauantaiaamuna piti rientää Luonnonsuojeluliiton liittohallituksen kokoukseen. Kahdeksantuntisen kokouksen aiheita oli mm. vuoden 2007 talousarvio ja toimintasuunnitelma. Lisäksi asialistalla olivat mm. jäte- ja metsästrategia sekä monia muita asioita, joita en tässä viitsi referoida. Kokouksen päätteeksi suuntasimme vielä Ravintola Lasipalatsiin Natur och Miljön kanssa yhteiselle strategiaillalliselle. Huomasin illalla kotiin palatessani, että Esa Konttinen oli lähettänyt tutkimussuunnitelman ”Institutionalization and protest in environmental movements” ja … Lue lisää

Keskiviikko – torstai 18.-19.10.2006

Keskiviikkona kokoonnuimme Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastotyöntekijöiden kanssa. Mari Puoskari on jättämässä liiton ekoenergiavastaavan tehtävät (voihan harmi!). Palaverin tarkoituksena oli kartoittaa kesken jääneiden työtehtävien ja projektien tilannetta sekä uudelle työntekijälle asetettavia vaatimuksia. Heti kokouksen jälkeen oli vielä Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin työtalousvaliokunnan kokous. Asialistalla oli normaaleja hallinnollisia asioita sekä seuraavan viikon hallituksen kokouksen ja syyskokouksen valmistelua. Postiluukusta oli kolahtanut mysö Tim Flanneryn kirja Ilmaston muuttajat. Kyseessä oli valmistujaislahja WWF:ltä. Mainiota, kiitos! Hyvää … Lue lisää

Tiistai 17.10.2006

Osallistuin Smash ASEM -kansalaistarkkailuryhmän kokoukseen Allianssitalolla. Suunnittelimme tulevaa julkaisua ja sen sisältöä. Tarkoituksena on julkaista hiukan prekaariruoskan (http://www.nuorisotutkimusseura.fi/prekaariruoska.pdf) kaltainen ajankohtainen sivallus Smash ASEM:in tapahtumiin ja analyysiin. Tällä kertaa kuitenkin huomattavasti pienemmällä porukalla. Kokouksen jälkeen pyöräilin Pasilasta Töölöön vetämään paljon jännittämääni ViSiOn projektiavustus kurssia yhdessä Maan ystävien puheenjohtaja Riitta Savikon kanssa. 2,5 tuntinen kurssi sujui mukavasti ja keskustelu oli kiinnostavaa. Mikä parasta, myös allekirjoittanut oppi paljon kurssilaisilta projektiavustuksten hakemisesta eri järjestöissä. … Lue lisää

Maanantai 16.10.2006

Suomen luonnonsuojeluliiton uudet www-sivut (http://www.sll.fi) avattiin vihdoin. Aiemmat olivat aatamin aikaiset. Nyt näyttää paremmalta. Pistin viikonloppuna tekemäni hakemuksen YHTYMÄän eli Yhteiskunnallisen ympäristöalan valtakunnalliseen tutkijakouluun. Sitten vain kädet ristiin ja odottamaan tuloksia. Osallistuin kutsuttana kommentaattorina Kepan ja ACWSF:n (the Africa Commission of the WSF in Finland) keskustelutilaisuuteen maailman sosiaalifoorumista. Teivo Teivaisen ja Laura Tuomisen alustukset WSF-prosessista olivat kiinnostavia. Itse vakuutuin kuitenkin kaikkein eniten Thomas Wallgrenin puheenvuorosta, joka muistutti oivalla tavalla siitä, … Lue lisää

Viikonloppu 12.-15.10.2006

Torstaina viimeistelin Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin ja Luonto-Liiton Uudenmaan piirin lausunnon Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle keskustatunnelisuunnitelmasta. Lausunto ja tiedote aiheesta löytyvät osoitteista: http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/piirit/2006/keskustatunneliak http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/piirit/2006/kekustatunnelilupak * * * Perjantai iltapäivänä karkasimme Annukan kanssa Joensuuhun. Meidät oli jo hyvissä ajoin loppukesästä värvätty lastenlikaksi ihastuttaville pikkusisaruksilleni. Istuimme koko matkan ravintolavaunussa, koska lippumme oli vahingossa kirjoitettu torstaille eikä meillä näin ollen ollut paikkoja täpötäydessä junassa. Kirjoittelin koko junamatkan YHTYMÄ-tutkijakouluhakua (http://www.uta.fi/laitokset/yhdt/opetus/yhtyma.shtml) varten tutkimussuunnitelmaa. Näyttää siltä, että minusta … Lue lisää

Tiistai 10.10.2006

Aleksis kiven päivä ja virallinen syntymäpäiväni. Annukka oli loihtinyt aamulla herkullisen leipäkakun (herkkulakkoani kunnioittaen) ja toi aamupalan juhlallisin menoin sänkyyn. Kynttilöitä oli vain kolme, vuosikymmenien mukaan. Töiden jälkeen osallistuin kesän viimeiseen kriittiseen polkupyörämielenosoitukseen. Kansanuutiset halusi tehdä gradustani jutun ja kävi kuvaamassa minua sopivasti polkupyörämielenosoituksessa. Tiedote criticall mass -tapahtumasta löytyy osoitteesta: http://www.maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=807&kid=0. Myös Vihreä Lanka teki pienen jutun gradustani. Illalla nautimme Annukan kanssa syntymäpäiväillallista Maithaissa (http://www.maithai.fi/). Viime aikoina elämä on ollut … Lue lisää

Ympäristöliikehdinnän keskiössä individualistiset reppuaktivistit

Lehdistötiedote 10.10.2006 Vapaa julkaistavaksi Ympäristöliikehdinnän keskiössä individualistiset reppuaktivistit – Suomen ympäristöpolitiikka on muuttunut edelläkävijyydestä perässähiihtelyksi Tutkimuksen mukaan ympäristökysymykselle on tapahtunut hallinnollinen haltuunotto, jonka myötä puhe talous- ja kilpailukykypolitiikasta on alkanut hallita Suomen ympäristöpolitiikkaa. Samaan aikaan ympäristöliike ei näytä elävän kaikkein aktiivisinta vaihettaan. Leo Straniuksen ympäristöpolitiikan alan pro gradu –tutkielmassa kartoitetaan suomalaisen ympäristöliikehdinnän aaltoja 1960-luvulta nykypäiviin saakka. Siinä keskitytään erityisesti tarkastelemaan tämän päivän ympäristöliikehdintää, mutta sivutaan myös Suomen ympäristöpolitiikan tilaa. Tutkimuksen … Lue lisää

Lauantai 7.10.2006

Juhlat! Sain Tampereen yliopistosta perjantaina postissa Hallintotieteiden maisterin tutkintotodistuksen. Juuri sopivasti ennen yhdistettyjä tupaantuliais-, syntymäpäivä- ja valmistujaisjuhliani. Kiitos kaikille ystäville, jotka tulitte lauantaina paikalle. Oli huippua! Kaiken kaikkiaan ihmisiä kävi illan aikana yli 70. Paljon enempää pieneen kotiimme ei olisi mahtunutkaan.

Keskiviikko – Torstai 4.-5.10.2006

Vierailin keskiviikkona Vanhalla ylioppilastalolla uuden eläinoikeusjärjestö Faunan (http://www.fauna.fi/) eläinoikeusmessuilla. Tapahtuma oli onnistunut. Ehdin keskustella Anna-Stiinan ja Eveliinan kanssa, oikolukea tilaisuudesta järjestetyn tiedotteen sekä tapasin myös Aijan ja Sallan. Myös Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri oli esillä messuilla. Illalla nautimme Annukan kanssa ensiaskeleen päivää. Torstaina matkasimme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin piirisihteeri Ursula Immosen kanssa Hyvinkäälle. Piiri luovutti juhlallisin menoin Hiljainen Haavanlehti -palkinnon Hyvinkään kaupungin ympäristöpäällikkö Minna Sulanderille. Tiedote aiheesta löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/piirit/2006/hiljainenhaavanlehti. Tilaisuus sai … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa