Tiistai 4.9.2007 – syöttötariffit vihdoin tuulivoimalle ja karhujen teloitus loppukoon

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen haluaisi vauhdittaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa syöttötariffeilla. Mainiota. Pekkarinen on selvästi alkanut ymmärtämään, mistä EU:n uusiutuvien energialähteiden osuuden nostamisessa ja hiilidioksidipäästövähennyksissä on kysymys. Suomeen olisi vihdoin aika saada tuulivoiman syöttötariffit eli takuuhintajärjestelmä. Lisää aiheesta voi lukea vaikkapa Greenpeacen tämän päivän tiedotteesta: http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/greenpeace-kannustaa-pekkarist Aamulla Olkiluodon ydinvoimalan kakkosyksikkö jouduttiin pysäytettämään jäähdystysvesiongelmien takia. Oi voi. Ei kuulosta turvalliselta. Samaan aikaan Olkiluoto kolmosen rakennustyöt kärsivät pahoista laatuongelmista, ovat lähes kaksi … Lue lisää

Viikonloppu 31.8.-2.9.2007 – Puolet maapallon lajeista kuolee sukupuuttoon

Perjantaina olin koko iltapäivän Suomen luonnonsuojeluliiiton liittohallituksen kokouksessa keskustoimistolla Kotkankadulla. Asialistalla oli mm. vuoden 2008 budjetin tekemistä, Suomen luonnon tilannekatsausta, norppaenergian kriteeriuudistus ja ohjausryhmän perustaminen, juhlavuoden arpajaisten järjestäminen sekä keskustelu liiton yritysyhteistyöstä ja sen periaatteista. Hallituksen kokouksen jälkeen osallistuin vielä http://www.ilmasto.org –hankkeen ohjausryhmän tapaamiseen, jossa ideoimme sivujen rakennetta ja sisältöä uuteen uskoon. Lauantai aamuna lähdin koko viikonlopuksi Pieksämäelle Partaharjun opistolle Luonnonsuojeluliiton yhdistys-aktivistien tapaamiseen. Lauantain aluksi paikalla oli Ilkka Hanski kertomassa … Lue lisää

Teollisuusmaat vähentävät päästöjä 25-40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä

Teollisuusmaat pääsivät YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) välikokouksessa Wienissä sopuratkaisuun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 25-40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteiden on tarkoitus tulla voimaan Kioton ilmastosopimuksen jatkokaudelle vuoden 2012 jälkeen. Wienin kokouksen päätökset ja suositukset ovat Balilla joulukuussa pidettävän ilmastohuippukokouksen työn pohjana. Lisätietoja kokouksesta: http://unfccc.int Lisää aiheesta myös esimerkiksi Greenpeacen sivuilla: http://www.greenpeace.org/finland/fi/uutiset/tunnelmia-wienin-ilmastokokouk

Perjantai 31.8.2007 – Turkistarhojen ympäristöongelmat, Ruuhkamaksut, Pyöräkaistat

Uutisten mukaan Mustasaaressa Pohjanmaalla on isketty minkkitarhaan. Iskussa päästettiin vapaaksi 2 500 minkkiä. Ympäristöministeriön laskelmien mukaan siitoskettunaaras vastaa ympäristökuormitukseltaan 1,2-kertaisesti lihasikaa. Muutenkin turkistarhat rasittavat ympäristöä raskaasti esimerkiksi typpi- ja fosforipäästöjen muodossa. Suuret lantamäärät huuhtoutuvat rehevöittämään vesistöjä ja tarhojen typpilaskeuma tuhoaa lähimetsiä. Aidon turkiksen valmistus kuluttaakin noin 70 kertaa enemmän energiaa kuin tekoturkiksen valmistaminen. (http://www.animalia.fi). Olisi jo aika lopettaa koko turkistarhaus. Helsingin Sanomien mielipidepalstalla Martti Tulenheimo peräänkuuluttaa ruuhkamaksujen käyttöönottoa Helsingissä. Hyvä! … Lue lisää

Keskiviikko 29.8.2007 – Lisää veroja ja pyöräilyä, varaa olla ilman, askeettista hedonismia

Suomen luonnonsuojeluliitto otti kantaa ympäristöverotukseen. Luonnonsuojeluliiton mielestä hallituksen esittämä energiaverotuksen tiukentaminen on tervetullut askel kohti verotuksen ympäristöohjaavuuden parantamista. Liitto kritisoi kuitenkin sitä, että valtion talousarvion varoista entistä pienempi osuus käytettäisiin ilmastonmuutoksen torjumiseen. Lue koko tiedote täältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/verotusilmasto Viimeisimmässä Imagessa (7/2007) oli juttu kuluttamislakoista. Uusi keskiluokka on vihdoin niin varakasta, että sillä on välillä varaa olla ilman. John Webster on Suomessa toiminut merkittävänä innoittajana pyrkiessään elämään kokonaisen vuoden ilman öljyä. Aiheesta … Lue lisää

Lisävesivoiman sijaan tuntuvia sähkönhinnan korotuksia

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on liittynyt niiden joukkoon, jotka vaativat Suomeen vesivoiman tuntuvaa lisärakentamista Vuotoksen ja Kollajan altaiden muodossa. Suomen luonnonsuojeluliiton linja vesivoiman rakentamisesta on selvä: Vesivoimaa ei tule rakentaa lisää. Vesivoiman lisätarve perustuu vain sen helppouteen ydinvoiman säätövoimana. Jäljellä oleva virtavesiluonto, mukaan lukien pienten jokien ja purojen koskipaikat, on säästettävä kalataloudellisiin, luonnonsuojelullisiin ja matkailullisiin tarkoituksiin. Tässä käytössä jokien kasvava arvo jakautuu suuremmalle väestöryhmälle. Lisäämällä tehokkuutta nykyisissä turbiineissa, on mahdollista lisätä … Lue lisää

Viikonloppu 25.-26.8.2007 – Elinan ja Jukan hääjuhlat

Lauantaina juhlimme Jukan ja Elinan häitä studio Magitolla (http://www.magito.fi/). Hienot juhlat olivatkin. Saimme toimia Annukan kanssa booli- ja juomamestareina. Kätevää pistää absolutisti sekoittamaan boolia ja tarjoilemaan sitä vieraille. Liisa, Matti ja kumppanit vastasivat esiintymispuolesta ja Jussi soitteli illalla levyjä. Mainiot bileet. Paljon tuttuja. Hyviä keskusteluja. Mikäli Annukan kanssa järjestäisimme H-juhlat nyt, olisivat ne varmaankin tämän kaltaiset iltabileet. Onnea ihastuttavalle ja tuoreelle hääparille! Sunnuntaina kirjoittelin opintokeskusten kestävän kehityksen tiedotus- ja viestintäsuunnitelmaa … Lue lisää

Torstai 23.8.2007 – kansalaisosallistumisesta

Aamupäivällä osallistuin oikeusministeriön järjestämään kansalaisyhteiskuntafoorumiin Säätytalolla. Tarkoituksena oli pohjustaa Valtioneuvoston asetusta (269/2007) kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnasta. Lisätietoja projektista löytyy osoitteesta: http://www.kansanvalta.fi/ Tilaisuuden ensimmäisen puheenvuoron käytti oikeusministeri Tuija Brax. Hänen mukaansa yksilöllistyminen ja kollektiivisuuden mureneminen aiheuttavat omat haasteensa kansalaisjärjestötoiminnalle. (Tähän samaan olen päätynyt ympäristöliikkeen osalta mm. omassa gradussanikin: http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=16103). Elämme huomioyhteiskunnassa ja tarinankertomisyhteiskunnassa. Myös ”täyden almanakan diktatuuri” vieraannuttaa ihmiset pois kansalaistoiminnasta. Braxin mukaan perustuslakiuudistuksen yhteydessä kansalaistoiminta tulisi erikseen ottaa huomioon. Lisäksi Brax hehkutti … Lue lisää

Keskiviikko 22.8.2007 – Suomen luonnonsuojeluliitto ja kaveri-illallinen

Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokouksessa kävimme läpi piirin taloustilanteen, keskustelimme mahdollisten työntekijöiden palkkaamisesta syksyksi (päätimme palkata osapäiväisen ympäristöasiantuntijan) sekä kävimme läpi lukemattomia pöydällä olevia lausuntoja. Tulevat lausunnot ja tapahtumat löytyvät kätevästi luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistolan ajankohtaissivuilla: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/ajankohtaista. Kokouksen päätteeksi jäimme vielä Tapanin ja toiminnanjohtaja Ursula Immosen kanssa keskustelemaan niitä näitä. Luonnonsuojeluliiton toimistolta pinkaisin Jaavantien puutalokommuuniin. Tuuli B on ollut Suomessa jo hyvän aikaa ja Kaisa päätti järjestää vielä ennen Tuulin paluuta Espanjaan … Lue lisää

Tiistai 21.8.2007 – Ympäristövallankumous

Olen mukana Suomen luonnonsuojeluliiton norppaenergia –merkin (http://www.norppaenergia.fi/) ohjausryhmässä. Tänään oli ohjausryhmän uuden kokoonpanon ensimmäinen kokous. Asialistalla oli mm. norppaenergia -merkin säännöt, kriteerit ja uusi hinnasto. Kokouksen jälkeen jäimme Tapani Veistolan, Tuuli Kaskisen ja Riitta Savikon kanssa pohtimaan vielä tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksia ja sitä, millaisista tuulivoimahankkeista tulisi tehdä YVA-selvitykset. Luonnonsuojeluliiton toimistolta pyöräilin hikihatussa kotiin. Kaverini Jarmo tuli vaihtamaan kotimme ulko-oveen upouuden lukon. Samalla joimme teetä ja keskustelimme mukavia. Sain myös vihdoin täytettyä … Lue lisää

Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Seuraa minua Instagramissa