Torstai 1.11.2007 – Ensimmäinen päivä tutkijana

Tänään oli ensimmäinen työpäivä tutkijana. Seuraavat kolme kuukautta teen väitöskirjaa suomalaisista ympäristöliikkeistä, nuorison kansalaistoiminnasta ja kevytaktivismista. Jatko-opintoja teen Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitokselle pääaineenani ympäristöpolitiikka. Työhuoneen olen kuitenkin järjestänyt itselleni Itä-Pasilasta Allianssi-talosta Nuorisotutkimusseuran (http://www.nuorisotutkimusseura.fi/) tiloista. Työmatka kotoa Käpylästä polkupyörällä on noin neljä ja puoli minuuttia. Ensimmäisen työpäivän aikana tutustuin Nuorisotutkimusverkoston mainioon ja huippumukavaan porukkaan. Monet ihmiset olivat tosin aiemmista projekteista tuttuja – olen osallistunut muun muassa Nuorisotutkimusverkoston eri julkaisuhankkeisiin (Mitä on … Lue lisää

Keskiviikko 31.10.2007 – legopalikkatornin rakentaminen

Aamulla kävin jälleen juoksemassa. Tarkoituksena on nyt kolmen kuukauden opintovapaan aikana aloittaa säännöllinen aamulenkkeily. Tämä tietysti siitä syystä, että pyöräilykilometreja tulee paljon vähemmän ja jotenkin on pakko pitää itseään kunnossa. Aamupäivä vierähti Suomen luonnonsuojeluliitossa energia- ja ilmastovaliokunnan sekä metsävaliokunnan yhteisessä kokouksessa. Keskustelimme mm. liiton ydinvoimatoiminnan painopistealueista, näkökulmista metsäenergian ja vesivoiman käyttöön sekä suunnittelimme käytännön strategiatyötä. Jatkoa seuraa! Kokouksen jälkeen lounastin Luonnonsuojeluliiton porukoiden kanssa. Koko iltapäivä ja ilta vierähti liikekirjaprojektin artikkelin … Lue lisää

Tiistai 30.10.2007 – Juoksemassa, Tampereella ja kirjoittamassa

Ensimmäinen opintovapaapäivä töistä. Työmatkapyöräilyn sijaan kävin aamulla juoksemassa. Suihkun jälkeen hyppäsin junaan ja matkasin Tampereelle jatko-opintoseminaariin eli Umbrellaan. Tällä kertaa käsittelimme Sauli Rouhisen artikkelia aiheesta Kestävän kehityksen hallinnan Suomen mallin muotoutuminen vuosina 1987-2002; Toimijanäkökulma kestävän kehityksen politiikan institutionaalisiin suhteisiin. Seminaarin jälkeen kävin Jennin kanssa lounaalla. Samalla huomasin, että Tampereen yliopiston edustajistovaaleissa voi käydä äänestämässä sähköisesti osoitteessa: http://www.tamy.fi. Hyvä. Pääsen itsekin kerrankin äänestämään. Ennakkoäänestys alkaa huomenna keskiviikkona. Tampereelta tulin kotiin. Istuin … Lue lisää

Maanantai 29.10.2007 – Käpylässä on kiva yhteisö

Tänään oli viimeinen päivä töissä ennen kolmen kuukauden opintovapaata. Tarkoitus on keskittyä väitöskirjatyöhön – tai lähinnä sen aloittamiseen marras-, joulu- ja tammikuun ajan. Käpylä on kiva asuinpaikka. Täällä asuu paljon ystäviä. Kotiin pyöräillessäni tapasin talomme edessä Tuuli Kaskisen, joka oli juuri ulkoiluttamassa Nasua. Ehdimme vaihtaa pari sanaa ilmastopoliittisesta tulevaisuusselonteosta, Suomen luonnonsuojeluliiton ydinvoimatoiminnasta vuonna 2008 sekä energia- ja metsäkysymysten kipupisteistä. Illalla kävimme naapuritalossa asuvan Tuuli Hirvilammin kanssa kävelylenkillä. Vielä ehdit täyttämään … Lue lisää

Viikonloppu 26.-28.10.2007 – Ajatuspaja, Luonnonsuojeluliitto ja kirjoitushommia

Olin perjantaina koko aamupäivän Ajatuspaja e2:n (http://www.e2.fi/) järjestämässä seminaarissa Vanhalla ”Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä?”. Viesti oli aika selkeä. Nuorten kiinnostus politiikkaan eli yhteisten asioiden hoitoon on vähenemässä yksilöllistymisen ylikorostuessa. Esitykset tulevat varmasti jossain vaiheessa verkkosivuille. Sitä ennen voi tutustua vaikka Dosentti Erkki Karvosen esitykseen postmodernista politiikasta osoitteessa: http://www.uta.fi/~tierka/Ajatuspajae2EKb.pdf. Itse puhuin aiheesta kansalaisjärjestöt vaikutuskanavana nyt ja tulevaisuudessa. Seminaarista sukkuloin Cafe Lasipalatsiin ja Hannah Straussin tutkimushaastatteluun aiheesta: Negotiating Northern Energy Systems. Role … Lue lisää

Torstai 25.10.2007 – Asvalttiviidakon intiaanit Berliinissä

Alkuillasta osallituin Suomen luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastovaliokunnan kokoukseen. Keskustelimme mm. ilmasto- ja energiapolitiittisesta tulevaisuusselonteosta, ilmasto- ja energiastrategian valmistelusta, Balin tulevista kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista sekä kävimme läpi muita ajankohtaisia asioista kuten Norppaenergian kriteeri- ja hintauudistukseen liittyvää keskustelua. Kokouksen jälkeen jäimme vielä keskustelemaan Salka Pölläsen tulevista työtehtävistä. Salkan on tarkoitus ottaa vastuulleen liiton muutama ilmasto- ja energiaprojekti. Pyöräillessäni Kotkankadulle Luonnonsuojeluliiton toimistolle, polkupyöräni kumi räjähti. Säikähdin, että ulko- ja sisäkumi menivät molemmat täysin käyttökelvottomaksi. … Lue lisää

Keskiviikko 24.10.2007 – Tiilikaista tapaamassa

Olimme aamulla tapaamassa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista. Keskustelimme lähinnä kansainvälisten neuvotteluiden tilanteesta (Balin tavoitteet) ja kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta sekä tuulivoimasta (syöttötariffit) ja turpeen energiakäytöstä. Tapaaminen meni oikein hyvin. Valitettavasti Tiilikainen pitää turvetta kuitenkin yhä yhtenä osana Suomen energiapalettia lähinnä omavaraisuus- ja energiaturvallisuusnäkökulmasta vaikka muuten olimmekin energiansäästöstä, uusiutuvien energialähteiden lisäämisestä, päästävähennystavoitteista, tuulivoiman edistämisestä ja sen sellaisesta aivan samoilla linjoilla. Ensi viikolla alkaa töistä kolmen kuukauden opintovapaa. Tarkoitus on Tampereen yliopiston stipendin … Lue lisää

Tiistai 23.10.2007 – Hiilidioksidipäästöjen kompensaatio

Osallistuin Ympäristöjohtamisen yhdistyksen (http://www.yjy.fi/) ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun järjestämään seminaariin ”Kasvihuonekaasupäästöjen kompensaatio osana yrityksen ympäristöstrategiaa. Paikalla oli mm. Climate Wedgen (kompensaation eri toimintamalleja), Natural Interestin (hiilijalanjäljen laskeminen) ja SAS Groupin (kompensaatio lentoyhtiöissä) edustajia puhumassa hiilidioksidipäästöjen kompensaatiosta. Paras tapa kompensoida lentämisen haittoja on olla lentämättä. Jos kuitenkin lentää, lentomatkailun haittoja voi kompensoida esimerkiksi maksamalla lentomaksun osoitteessa: http://www.lentomaksu.fi. Kehittyneempiä laskureitä löytyy vaikkapa osoitteista: http://www.atmosfair.de, http://www.carbonneutral.com, http://www.climatecare.org/ ja http://www.greenseat.com/ . Lisäksi suosittelen tutustumista suomalaiseen … Lue lisää

Maanantai 22.10.2007 – Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä?

Töiden jälkeen ei ollut yhtään iltakokousta. Siispä ehdin valmistella esitystä Ajatuspaja e2:n järjestämään seminaariin Pitääkö politiikkaa oppia tekemällä? Kyseessä on seminaari kansalaisten poliittisesta lukutaidosta – asioiden ja vaikuttamiskanavien hallinnasta – ja sen kehittämisestä (pe 26.10.2007 klo 9.00 alkaen – Helsinki, Vanhan ylioppilastalon musiikkisali, Mannerheimintie 3). Mukana mm. hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Koko ohjelma löytyy osoitteesta: http://www.e2.fi/tapahtumakalenteri.php#12. Oman puheenvuoroni aiheena on kansalaisjärjestöt vaikutuskanavana nyt ja tulevaisuudessa. Esityksen lisäksi luonnostelin myös … Lue lisää

Viikonloppu 19.-21.10.2007 – Lomalla Fiskarsissa

Suuntasimme Annukan kanssa viikonlopuksi Fiskarsiin lomailemaan (L&A 48h-loma), ottamaan etäisyyttä arkeen, keskustelemaan, kävelemään ja nauttimaan toistemme seurasta. Viikonlopun asialistalla oli mm. vuoden 2007 välitilinpäätös ja loppuvuoden kuviot, vuoden 2008 alustavat tavoitteet sekä väitöskirjasuunnitelmat. Perjantai. Saavuimme Fiskarsiin klo 18.35. Kävimme tutustumassa ihastuttavaan majapaikkaan Vanhaan Meijeriin (http://www.kahvilavanhameijeri.fi). Kävimme illallisella Wärdshussissa (http://www.wardshus.fi/fi/). Kävimme läpi loppuvuoden menot ja suunnitelmat. Illalla lueskelimme kirjoja. Menimme nukkumaan klo 23.00. Lauantai. Heräsimme klo 7.30. Kävimme aamulla juoksemassa kymmenen … Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Seuraa minua Instagramissa