Aikakauslehti Suomen Luonto on joulukuun numerossaan valinnut vuoden 2007 turhakkeeksi mönkijän. Ehdotuksia tuli tänä vuonna ennätysmäärä 333 lähes 500 henkilöltä. Vakavuusaste vaihteli Kollajan yvasta ja digikiireestä pöljään naapuriin. http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/turhake2007
Viikonloppu sujui Jyväskylän jälkeen rauhallisissa merkeissä. Lauantaisen konttauksen jälkeen kävimme Annukan kanssa lounaalla Unicafessa. Tämän jälkeen tulin kotiin siivoamaan ja pesemään pyykkiä. Vaihdoin myös polkupyörääni talvirenkaat sekä siivosin sähköpostejani. Käytännössä hoitelin siis niitä perusasioita, jotka mahdollistavat muun aktiivisen toiminnan. Illalla kävimme Merin ja Laurin kanssa istumassa Old Sophiessa iltaa. Käpylän naapurusto on luksusta. Sunnuntaina kävin läpi Suomen luonnonsuojeluliiton mahdollista ilmasto- ja energiahanketta vuosille 2008-2009 sekä valmistauduin kestävän kehityksen toimikunnan tulevaan … Lue lisää
Viikon järisyttävimmästä uutisesta on vastannut http://www.tehotuotanto.net -sivuston paljastamat kuvat 101 suomalaiselta eläintilalta vuosilta 2006-2007. Uskon, että viimeistään tässä vaiheessa suurimmalle osalle valveutuneita ihmisiä on selvää, että ryhtyminen kasvissyöjäksi tai vegaaniksi on ainoa rationaalinen ratkaisu. Eläinten kohtelu eläintiloilla on yksinkertaisesti niin teollista ja julmaa, että sitä ei tule hyväksyä. Tahdon lämpimästi kiittää Oikeutta Eläimille -yhdistystä asian tuomisesta parrasvaloihin. Itse aionkin ohjata tänä vuonna joululahjarahani yhdistyksen toimintaan. Lahjoita sinäkin. Oikeutta Eläimille -yhdistyksen … Lue lisää
Osalistuimme Annukan kanssa lauantaina Todellisuuden tutkimuskeskuksen, Luonto-Liiton, Maan ystävien ja Suomen luonnonsuojeluliiton poliittiseen performanssiin. Konttasimme Helsingin keskustassa Kampin metroasemalta Rautatieasemalle ilmastonmuutoksen uhrien puolesta. http://www.todellisuus.fi/projektit/kontallaan.htm Kolmannen maailman kansalaiset joutuvat siis uhraamaan henkensä meidän puolesta, koska me esimerkiksi täällä Suomessa haluamme pidättää itsellämme etuoikeuden luonnonvarojen liikakäyttöön ja kasvihuonekaasupäästöjen tuottamiseen. Tämä on häiriintynyttä. Olisiko mitään syytä, jonka puolesta me olisimme valmiita uhraamaan henkemme? Ei. Olisimmeko valmiita edes konttaamaan? Kokemus oli mielenkiintoinen ja avartava. … Lue lisää
Osallistuin aamulla cafe Fazerissa järjestettyyn keskustelutilaisuuteen järjestöllisestä vaikuttamisesta. Sari Kuvaja painotti järjestöjen toiminta-ajatuksen, mission ja pitkän tähtäimen tavoitteiden tärkeyttä sekä toimintakeinojen miettimistä kohderyhmän mukaan. Järjestöjen ei kannata vain reagoida, vaan pikemminkin pistää muut reagoimaan. Riitta Särkelä nosti esille vaikuttamisen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hänen mukaansa julkishallinto on joissain tapauksissa jopa sulkeutumassa järjestötoimijoilta. Itse painotin omassa yleisöpuheenvuorossani sitä, että vaikuttamisen suhteen ei pitäisi vain vaikuttaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, vaan ottaa haltuun myös … Lue lisää
Aamupäivällä olin pitkästä aikaa Tampereella jatko-opintoseminaarissa eli umbrellassa. Käsittelimme Eveliina Asikaisen tutkimushanketta ”lähiön luonnot”. Eveliina on tehnyt hervantalaisten asukkaiden kanssa kävelyhaastatteluja lähialueen ympäristöön ja tutkii sitä kautta ihmisten luontokäsityksiä. Tampereen jälkeen jatkoin Suomen luonnonsuojeluliiton EU:n energia- ja ilmastopolitiikka – mahdollisuus Suomelle -seminaariin (http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/eu-energiapolitiikka) Helsinkiin ja Tieteiden talolle. Pidin seminaarin avauspuheenvuoron ja toimin keskustelun puheenjohtajana. Puheenvuorossani harmittelin Suomen energia- ja ilmastopolitiikan heikkoutta. Esimerkiksi ydinvoiman lisärakentaminen on ehkäissyt tehokkaasti kaikki panostukset uusiutuviin … Lue lisää
KONTALLAAN poliittinen katuperformanssi ILMASTONMUUTOKSEN UHRIEN PUOLESTA ”Näyttää siltä, että ensimmäisen ja kolmannen maailman ero kulkee yhä enemmän sen vastakkainasettelun mukaisesti, joka erottaa sen, että elää pitkän ja tyydyttävän elämän täynnä materiaalista ja kulttuurista rikkautta, siitä, että omistaa elämänsä jollekin transsendentaaliselle Syylle”, kirjoittaa slovakialainen psykoanalyytikko Slavoj Zizek. Se, että kolmannen maailman kansalaisen on valmis uhraamaan henkensä Syyn puolesta, on ensimmäisen maailman kansalaiselle pahasti häiriintynyt asenne. Onko mitään Syytä, jonka puolesta olisimme … Lue lisää
Koko viikonloppu sujui mukavasti Luontaiskylpylässä Lempäälässä (http://www.lempaalanluontaiskylpyla.fi/) Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen ja syysvaltuuston kokouksissa. Heti aluksi nautitun autuushoidon jälkeen oli hyvä aloittaa kokousputki. Paikka oli ihastuttava – lukuunottamatta kasvisruokatarjoilua, joka piti sisällään lähinnä perunaa ja keitettyjä vihanneksia. Parjantaina ja lauantaina oli vuorossa liittohallituksen kokous. Kävimme läpi norppaenergian kriteeri- ja sääntöuudistusta, keskustelimme Inarin luonnonsuojelutilanteesta, tarkastelimme taloustilannetta ja lukemattomia muita pikkujuttuja. Liittohallituksen kokouksen jälkeen oli vuorossa liiton syyskokous. Asialistalla oli toimintasuunnitelman ja talousarvion … Lue lisää
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ei ole uhka vaan mahdollisuus Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuutta ja parantamaan energiatehokkuutta. Luonnonsuojeluliiton mielestä tämä tarjoaa Suomelle erinomaisia mahdollisuuksia siirtyä ilmastopolitiikan edelläkävijäksi. Lue koko tiedote osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/euonmahdollisuus
Osallistuin aamupäivällä eduskunnassa ympäristöministeriön Ilmastofoorumin järjestämään seminaariin aiheesta ”Kohti Balia”. Paikalla oli puhumassa ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Ilmatieteen laitoksen varapääjohtaja Mikko Alestalo ja ilmastoneuvottelija Outi Berghäll. Lisäksi eri järjestöt pitivät omia puheenvuorojaan. Valitettavasti energiateollisuuden, teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden puheenvuorot olivat niin homeisia, että tilassa oli vaikea hengittää. Lääkkeeksi ilmastokriisiin tarjottiin muun muassa fossiilisia energialähteitä, ydinvoimaa, hiilen talteenottoa, kuluttajien käyttäytymisen muuttamista ja kilpailukykyä. Kaikki tahot painottivat, ihan oikein, globaalia ilmastosopimusta, jossa kaikki maat … Lue lisää
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Miten palauduin triathlonista?
Tein pari päivää sitten omatoimisesti triathlonin täysmatkan.
Täytyy sanoa, että kyllähän se keho tuossa todella koville ja aikamoiseen stressitilaan joutui, vaikka tein suorituksen tietoisesti kevyesti ja kokonaisuudessaan peruskuntoalueella.
Välittömästi triathlonin jälkeen:
-etova olo eikä ruoka maistunut vaikka energiavajetta oli huomattavasti
-niska oli jumissa
-hiukan huimausta ja näön hyvin lievää sumenemista.
-sain nukuttua yöllä vain 4 h 35 min.
Seuraavana päivänä:
-kyynärtaipeet olivat kipeät ja käsien suoristaminen sattui (mistä ihmeestä tämä tuli?)
-pää ja niska olivat lievästi kipeät
-etureidet olivat kipeät ja portaiden kävely alaspäin oli tuskallista
-vasemman jalan akillesjänne sattui portaita alas kävellessä
-oikean jalan etuvarpaan kynsi oli kipeä
-leposyke oli ensimmäisenä aamuna noin 10 lyöntiä normaalia korkeammalla
Toisena päivänä:
-leposyke oli palautunut normaaliksi, mutta kehon lämpötila oli 0,4 astetta normaalia korkeammalla.
-etureidet, vasemman jalan akillesjänne ja oikean jalan etuvarpaan kynsi olivat edelleen arkoja.
-aamuvenyttelyt ja 7 minuutin lihaskuntotreeni tuntui jo melkein normaalilta
-pyöräilin kevyesti noin 12 km ja osallistuin Helsingissä Pride-tapahtumaan
Garminin urheilukellon mukaan kehon energiatilanne (body battery) oli suorituksen jälkeen seuraavana aamuna vain 17/100 ja harjoitteluvalmius oli 1/100. Toisena aamuna Body batteri olikin jo 88/100, mutta harjoitteluvalmius edelleen heikko.
Nyt kolmantena aamuna/päivänä olo tuntuu jo kuitenkin energiseltä tai ainakin normaalilta ja sellaiselta, että ihan hyvin voisi lähteä treenaamaan.
Täytyy todeta, että palautuminen on oikeastaan aika mahtavaa! Tässä tuntee sen miten oma keho muuttuu aiempaan verrattuna hyvin raihnaisesta ja osatoimintakykyisestä taas takaisin tunti tunnilta ja päivä päivältä kykenevämmäksi ja parempivointiseksi. Hyvä muistutus siitä, miten iso rooli fyysisellä suorituskyvyllä on omaan jaksamiseen, toimintakykyyn ja mielen hyvinvointiin.
#triathlon
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?
Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal.
Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain.
Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?
Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal
Yhteensä 3937 kcal
Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal.
Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan:
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal
Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!
Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta.
Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta.
Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana.
Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi.
Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa.
Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille!
Mutta mitä seuraavaksi?
Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!
#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt?
Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt.
Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua.
Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e.
Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e.
Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä.
#maatapitkin
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan.
Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia.
Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla.
Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia.
Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö.
Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen.
Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.
@firstbeat.suomi
Tunnistatko arjen tuotteiden sisältämät ikuisuuskemikaalit?
Todella hienoa materiaalia siitä miten voimme keventää kemikaalikuormaa kaikkina vuodenaikoina. Neljänä vedenaikana.
Hyvää työtä #kevennäkuormaa @suomen_vesistosaatio @minunmereni ja kaikki muut!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily!
Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!
#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen.
Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja.
Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista.
@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät.
Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle.
Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä.
Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa.
Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
