Kostea harmaus on roikkunut lähes yhtäjaksoisesti Helsingin yllä jo neljän kuukauden ajan. Kurahousujen kiskominen ja nenien niistäminen alkaa puuduttaa. Eksyisipä päivään edes yksi auringonsäde!
Toivon silti, että tämä loputon harmaus ei unohtuisi ainakaan ennen huhtikuussa koittavia eduskuntavaaleja. Tänä keväänä päätetään nimittäin taas maamme energia- ja ilmastopolitiikan suunnasta neljäksi vuodeksi eteenpäin.
Vaikka menetettyjä hiihtokelejä on turha jäädä suremaan, ei ole tietenkään sattumaa, että koimme juuri historiallisen lämpimän helmikuun. Ilmaston lämpeneminen nakertaa, ja on nakertanut jo, neljää vuodenaikaamme.
