Kolme kuukautta tutkijana

Olen toiminut kolme kuukautta (marraskuu 2007 – tammikuu 2008) täysipäiväisenä tutkijana Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitoksella. Sain siis kolmen kuukauden apurahan, jonka turvin olen ollut opintovapaalla edistämässä väitöskirjahanketta ja jatko-opintoja. Työhuoneen sain järjestettyä Allianssi-talolta Helsingin Pasilasta Nuorisotutkimusverkoston tiloista. Seuraavassa pohdin, mitä kolmen kuukauden aikana tuli oikeastaan tehtyä. Kirjoitustöitä. Opintovapaan aluksi viimeistelin muutaman kirja-artikkelin. Yksi käsitteli ympäristöliikkeen organistoitumista ja tuli Konttisen ja Peltokosken valmisteilla olevaan yhteiskunnallisten liikkeiden organisoitumista käsittelevään teokseen. Toinen liittyi … Lue lisää

Keskiviikko 30.1.2008 – Keep it Cool

Osallistuin Suomen luonnonsuojeluliiton (http://www.sll.fi) ”Keep it Cool, Ilmasto muuttuu Lumiukot puuttuu” -tempaukseen Lasipalatsin aukiolla. Mainio ja hyvähenkinen tilaisuus! Osallistuin Luonnonsuojeluliiton joukkueeseen, jossa kisasimme kansanedustajia, Helsingin kaupunkia, taiteilijoita ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulua vastaan lumiveistoskilpailussa. Upea norppa ja kuutti –yhdistelmämme voitti. Mukana oli myös mm. apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen puheenvuorot sekä tuli- ja muotishow, jumppaa ja vaikka mitä. Lisätietoja: http://www.sll.fi/jasensivut/tapahtumat/2008/keep-it-cool-ilmasto-muuttuu-lumiukot-puuttuu Satu Hassi kirjoittaa Vihreiden blogissa hehkulamppujen kieltämisestä. Esimerkiksi Kalifornia, Australia … Lue lisää

Tiistai 29.1.2008 – Greenpeace jyrää!

Greenpeacen suomalaisten lahjoittajien määrä kasvoi 12 prosenttia vuonna 2007. Vuoden lopussa Suomessa oli 24 505 lahjoittajaa. Hieno juttu, että suoralle ympäristötoiminnalle on näin vankka kannatuspohja! Suosittelenkin SLL:n blogia odotellessa Greenpeacen blogia osoitteessa: http://blogi.greenpeace-online.net/. Luonnonsuojeluliiton sivuille pitäisi blogin lisäksi saada myös videomateriaalia. Sitä odotellessa voi tutustua vaikka Demos Helsingin ilmastotalkoisiin: http://www.ilmastotalkoot.fi/ Maanantaina viimeistelin Eurooppalaisen Suomen kuukauden kolumnin komission ilmasto- ja energiapaketista. Kokoonnuimme suunnittelemaan Nuorisotutkimusverkostossa tulevaa talonvaltausseminaaria. Löimme lukkoon ajan ja paikan … Lue lisää

Viikonloppu 25.-27.1.2008

Perjantaina jouduin jättämään WSF-toimintaviikon aktiviteetit väliin. Kirjoittelin, muokkasin ja viimeistelin tutkimussuunnitelmaani. Kirjoittelin myös pika-aikataululla pikku-uutisen Luonnonsuojelija-lehteen komission julkaisemasta ilmasto- ja energiapaketista. Lisäksi viimeistelin ja lähetin Suomen luonnonsuojeluliiton lausunnon työ- ja elinkeinomisteriölle EuP-direktiivistä. Illalla katsoimme Annukan kanssa Pedro Almadovarin elokuvan Mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän? Päivällä lähti Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote liittyen turpeen energiankäyttöön. Kampanja turpeenkaivuun jatkamiseksi Suomessa on toiveajattelua, joka osoittaa täydellistä ymmärryksen puutetta ilmastonmuutoksen riskeistä. Samaan aikaan kun koko maailma … Lue lisää

Perjantai 25.1.2008 – Arvioita ja ajatuksia komission ilmasto- ja energiapaketista

Ilmastokriisi vs. 1,2 kuukauden talouskasvun hidastuminen vuoteen 2020? Komission laskelmien mukaan ilmastopaketin kustannukset tulevat olemaan Suomelle 0,52 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi vuonna 2006 Suomen arvioitu talouskasvu oli noin 5 prosenttia. Käytännössä komission ilmastopaketin vaikutus olisi siis se, että talouskasvu hidastuisi 1,2 kuukaudella vuoteen 2020 mennessä. On hämmentävää kuunnella teollisuuden ruikutusta. Onko tämä todella liian kova hinta ilmastokriisin rinnalla? Käytännössä päästövähennystavoitteet tulevat kuitenkin koventumaan vuoteen 2009 mennessä. Nyt komissio … Lue lisää

Torstai 24.1.2008 – keskustasauna – ilmainen joukkoliikenne – tuulipuisto

Keskiviikkona seurailin komission energiapaketin julkistusta. Osallistuin mm. komission Suomen edustuston järjestämään tiedotustilaisuuteen aiheesta. Suomi pääsi uusiutuvien vastuunjakotavoitteissa kohtuuttoman helpolla. Päästövähennystavoitteet tulevat pian kiristymään ja taloudelliset vaikutukset ovat mitättömät. Siitä huolimatta teollisuuden ruikutus oli ankaraa ja ehkä yllättävääkin. Tosin se kääntyy aika pian julkisessa keskustelussa elinkeinoelämää itseään vastaan. Keskiviikko iltana vietimme Annukan kanssa kaikesta hulinasta huolimatta laatuaikaa. Kävimme Kotossa syömässä ja jatkoimme keskusteluita kotona kylässä olleen isäni kanssa. Aiheet pyörivät mitä … Lue lisää

Ympäristöjärjestöjen kannanottoja komission energiapaketista

Ohessa ympäristöjärjestöjen tiedotteet eilisestä (23.1.) komission energiapaketista. Greenpeace: Uusiutuvien energialähteiden osuus kolminkertaiseksi ydinvoimaan nähden: http://www.greenpeace.org/finland/fi/mediakeskus/lehdistotiedotteet/uusiutuvien-energialaehteiden-o Maan ystävät: Energiapaketti hyvä aloitus päästöjen määrätietoisessa vähentämisessä: http://maanystavat.fi/tiedotus_artikkeli.php?aid=963&kid=0 Suomen luonnonsuojeluliitto: EU:n ilmastotavoitteet Suomelle helposti saavutettavissa, mutta vaativat myös energiansäästöä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/eu-n-ilmastotavoitteet-suomelle-helposti-saavutettavissa-mutta-vaativat-myos-energiansaastoa WWF: EU-komission esitys ilmasto- ja energiapaketista vaatimaton http://www.wwf.fi/tiedotus/tiedotteet/tiedotteet_2008/eu_komission_esitys.html

Tiistai 22.1.2008 – selvitys ekologisesta verouudistuksesta

Vihreän Sivistysliiton think tank on selvittänyt kokemuksia ekologisesta verouudistuksesta, kuten ruuhkamaksuista ja uusiutuvan energian tukimuodoista yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Lataa selvitys pdf-tiedostona osoitteesta: http://www.visili.fi/verouudistus_web.pdf Ekologiseen verouudistukseen liittyen Katainen väläyttelikin polttonesteiden verojen porrastamista ympäristöperusteisesti. Ministerin mielestä poliittista energiaa ei enää kannata tuhlata riitelyyn EU:n komission tavoitteiden yksityiskohtaisista prosenttiluvuista. Nyt on aika keksiä, miten tavoitteet saavutetaan. Hyvä! Aamupäivän olin Tampereella jatko-opintoseminaarissa (umbrella). Käsittelimme Nina Wessbergin artikkelia ympäristölupa- ja riskienhallintajärjestelmistä. Kiinnostavaa. Iltapäivällä kävin … Lue lisää

Maantaina 21.1.2008 – Itämeri tuhoutuu

Itämeren alueen tutkijat varoittavat ilmastonmuutoksen vaikutuksista maanantaina julkaistussa raportissa, Assessment of Climate Change for the Baltic Sea Basin. Lämpötila on noussut alueella noin yhdellä asteella, lumi ja jää ovat vähentyneet. Tämän vuosisadan aikana lämpötilan arvellaan nousevan peräti 3-5 astetta. Tällä tulee olemaan dramaattisia vaikutuksia Itämereen. Tiedote ja koko raportti löytyy osoitteesta: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=264170&lan=fi&clan=fi Suomen luonnonsuojeluliitto esittää uusien taloudellisten ohjauskeinojen käyttöönottoa uusiutuvien energiamuotojen edistämiseksi. Tällä viikolla julkaistavia EU:n maakohtaisia vastuunjakotavoitteita ei saavuteta … Lue lisää

Viikonloppu 18.-20.1.2008

Perjantaina kävimme tutustumassa Annukan kanssa uuteen Tapas-ravintolaan Bar Teokseen (http://www.barteos.fi/) Töölössä. Ihan hyvä, mutta en suosittele mitenkään erityisesti. Illalla katsoimme YLE:n areenalta Vodkaturistit -dokumentin. En suosittele sitäkään. Lauantaina osallistuin eduskunnassa SDP:n järjestämään kansalaisyhteiskuntafoorumiin, jossa keskusteltiin Suomen kansalaisyhteiskunnan tilasta ja järjestöjen tulevaisuudesta. Paneelissa oli mukana mm. oikeusministeri Tuija Brax ja SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma. Paneelija johti Thomas Wallgren ja mukana oli myös mm. Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli (joka piti erinomaisen puheenvuoron … Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Viikonlopun suunnitelma Vierumäellä: Urheile. Syö. Nuku. Toista.
Seuraa minua Instagramissa