Ekoisi: Piilomerkityksiä vauvalle

Viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota moniin omasta mielestäni kestämättömiin kulttuurisiin merkityksiin, joita vaikka vauvan vaatteisiin tai kirjoihin on ladattu.

Meillä on esimerkiksi pulautusliina, jossa on traktorin kuvia. Nostaessani asian esille puolisoni totesi, että ”so what”.

Minulle traktori kuitenkin symbolisoi autoa ja autokulttuurin ihannointia, fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja niin edelleen. Mieluummin näkisin pulautus-liinassa polkupyöriä. Kuinka moni haluaisi pulautusliinaan vaikka aseiden kuvia?

Pulautusliinan myötä tulin kiinnittäneeksi huomiota moneen muuhunkin asiaan.

Olemme lukeneet vauvalle kivaa lastenkirjaa. Kirjassa Onni-poika katselee auton kuvaa ja huomaa, että ”Tiellä on paljon autoja”. Toki kirjoja tehdään sen mukaan, minkä kuvitellaan tällä hetkellä olevan kulttuurissamme ”normaalia”. Ja tämä on sitä varmasti mitä suurimmassa määrin.

Harva vanhempi kuitenkaan haluaisi lukea lapselleen kirjaa, jossa näytettäisiin esimerkiksi aseita, seksiä, alkoholin käyttöä tai väkivaltaa – vaikka kaikki nämä ilmiöt ovat varsin tavallisia vallitsevassa kulttuurissamme.

Kun aloin oikein tarkkaan lukemaan kirjaa, huomasin paljon muutakin kuin autot. Kirjassa seikkailevat Onni-poika ja Helmi-tyttö. Miksi pelkkä Onni ja Helmi eivät riitä? Tai voisivatko nimet olla sukupuolineutraaleja? En voinut olla kiinnittämättä huomiota myös siihen, että kun Onni-poika itkee – tuo äiti hänelle tutin. Miksi äiti ei ota syliin, imetä tai lohduta? Miksi Onni ei voisi lukea vaikka luontokirjaa?

Onneksi tässä vaiheessa tekstejä voi kuitenkin soveltaa oman maun mukaan. Onni-poika on pelkkä Onni ja teksti ”Tiellä on paljon autoja” muuttuu lukiessa muotoon ”Tiellä on paljon polkupyöriä”.

Tietysti joku lukija saattaa kysyä, haluanko aivopestä vauvani tai ympäröidä hänet ideologisesti ”oikeaoppisella” materiaalilla. Vastaus on, että en tietenkään. Toivon vain lapselleni parasta. Käsityksemme oikeasta ja väärästä sekä lapsille sopivasta voivat kuitenkin olla hyvin erilaisia ja muuttua nopeasti.

Itse kaipaisin vauvan ja lasten vaatteita tai kirjoja, jotka olisivat sukupuolisensitiivisiä ja korostaisivat vaikka ekologista kiintymysvanhemmuutta.

Löytyisikö sellaisia? Osaisiko kukaan suositella?

Edelliset osat ovat luettavissa täältä:
Osa 1: Äitiyspakkaus vai vanhemmuuspakkaus
Osa 2: Tavaraähky ahdistaa
Osa 3: Synnytysvalmennus
Osa 4: Lastenhoidon seitsemän periaatetta
Osa 5: Pakotetaanko raskaana olevat kulkemaan autolla turhaan?
Osa 6: Ekovanhemmuuteen valmistautuminen on helppoa
Osa 7: Luonnollinen lapsuus
Osa 8: Lastenvaunut: Kuinka paljon on tarpeeksi?
Osa 9: Lapsen vai vanhemman etu?
Osa 10: En uskaltanut kirjoittaa
Osa 11: Ei ihan luomusynnytys
Osa 12: Vauva-arki alkoi
Osa 13: Vessahätäviestintä
Osa 14: Päivä isyysvapaata
Osa 15: Miksi lapsia?
Osa 16: Työmatkalla yöjunassa
Osa 17: Kokemuksia ensimmäiseltä kuukaudelta
Osa 18: Vanhemmuuden luontohaasteita
Osa 19 – Lisää yhteisiä tiloja omien neliöiden sijaan
Osa 20 – Tutti: Hyvä vai paha?
Osa 21 – Vapaapäivä vauvan kanssa
Osa 22: Turhaa vauvatavaraa ja jotain hyödyllistä
Osa 23: Vapaapäivä vauvan kanssa – uusi yritys ja katso luvut!
Osa 24: Vauva ei muuta kaikkea
Osa 25: Juokseminen vaunujen ja vauvan kanssa eli vauvajuoksu
Osa 26: Ekologiset nimijuhlat
Osa 27: Arjen ekovinkkejä  – ota talteen!
Osa 28: Perhevalmennusta ekologiseen malliin
Osa 29: Ekovanhemmuus kiinnostaa
Osa 30: Miksi ekovanhemmuus on niin vaikeaa ja helppoa?
Osa 31: Äitiyspakkauksessa myös paljon turhaa

15 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Piilomerkityksiä vauvalle”

  1. Noita asioita mekin mietimme, kun saimme joskus lahjaksi jotain autonkuvapaitoja. Traktori nyt sentään on aika tärkeä työväline, ja voihan sitä ajaa biokaasullakin. Tai sitten meistä aika iso osa siirtyisi kuokkimaan tämän tietokoneen naputtelun sijasta. No, eipä sekään olisi välttämättä huono juttu. 🙂

    Kirjoja minäkin syynään, ja hyviä onneksi löytyy. Aika neutraaleja ovat vaikkapa Teemu- ja Sanna-kirjat. Debi Gliorin kuvakirjoissa on joukossa hyviä, etenkin Mullin mallin maailma. Lasten luontokirjoja on etenkin kotimaisista aiheista niin vähän tarjolla, että meillä lapsi on pitänyt ihan tavallisista luontokirjoista. Ylivoimainen suosikki on ollut Linnut äänessä -kirja, jossa on 177 lintujen ääntä. Sen esikoinen sai viime jouluna mummoltaan, ja hän plärää sitä edelleen päivät pitkät. Syksyllä lapsi vaati vanhempia ja kaikkia lähipiirin aikuisia lukemaan hänelle sienioppaita aamusta iltaan. Ja Pikku Pegasos -runokirja on kestosuosikki: loruttelu sopii hyvin myös vauvalle, joka ei osaa vielä hahmottaa kuvia.

  2. Eiköhän se lapsi näe itsekin ulkoilureissulla, että ”tiellä on paljon autoja”, mutta aseita, seksiä ja väkivaltaa harvemmin ainakaan Suomessa. Alkoholinkäyttöä toki voi nähdäkin ja toisaalta sen näkemisen haitallisuuskin riippuu ihan tilanteesta, alkoholinkäyttö kun ei ole synonyymi ryyppäämiselle ja riehumiselle. :).

    Ja tietyssä iässä lapsille tulee todella kova tarve tietää oma sukupuolensa ja jaotella tytöt ja pojat omiin leireihinsä, olivat vanhemmat miten sukupuolineutraaleja tahansa. Tämä on lapsen normaalia kasvukehitystä ja oman itsensä löytämistä.
    Mielestäni tuollaiset huolet ovat siis jo hieman överiä ja oikeastaan aika fundamentalistista, jos halutaan kovasti kontrolloida mitä lapsi ympäröivästä maailmasta näkee ja mitkä asiat ovat sallittuja ja hyväksyttyjä ja mitkä eivät.

  3. Miksei blogisi nimi ei ole ekovanhempi tms. sukupuolineutraalimpi ilmaus?

    Mihin laitat yleisesti ottaen rajan sukupuolineutraalien tavoitteidesi ja biologisten tosiasioiden välillä? Käsittääkseni vaikkapa biologisten jälkeläisten saaminen homoseksuaalisissa suhteissa on hyvin harvinaista. Teilläkin ilmeisesti vaimosi synnytti ja huolehtii imetyksestä.

  4. Itse jätin ostamatta vauvalle paidan jossa oli tuttipullon kuva, enkä viitsi viljellä niitä onnittelukorteissakaan. Tuttipullon käytössä ei tietysti ole mitään väärää, mutta jatkeen nostaminen vauvoihin erottamatta liittyväksi symboliksi vähän nyppii.

    Mutta on meillä ollut niitä pikkuautonkuvia Marimekon repussa. Vanhempien intohimoton suhtautuminen pikkuautoiluun taitaa kuitenkin esimerkkinä olla painavampi, ja esikoinen oppikin jo aika nopeasti paheksuvan sävyn siihen ”tiellä on paljon autoja – ihan liikaa!!” 🙂

  5. Eikö tämä ole jo aika tavalla pikkuihmisen järjestelmällistä harhaanjohtamista. Auto on auto ja polkupyörä on polkypyörä. Jos auto=polkupyörä niin mikä polkupyörä sitten on? Luulen, että tässä sotkeennutaan kyllä omaan näppäryyteen pahemman kerran. Lapsia ei kannata aliarvioida.

    Sukupuoli-identiteetistä sen verran, että oma vähäinen ymmärrykseni lastenpsykologiasta on se, että sukupuoli on kiistaton ja erittäin tärkeä osa lapsen ja ihmisen identiteettiä. Miksi se pitäisi kiistää? Miehet ja naiset ovat erilaisia. Loputtomiin voidaan kiistellä siitä, mikä on ympäröivän maailman osuus sukupuoli-identiteetteihin, mutta kiistattomia erojakin löytyy ja miksi ne pitäisi piilottaa, mitä pahaa niissä on? Uskon että niiden häivyttäminen aiheuttaa yksilölle huomattavasti enemmän haittaa. Ymmärrän, ettei ole tarvetta nimenomaisesti ohjata esimerkiksi poikalasta imeväisikäisestä lähtien esimerkiksi voimanoston, vapaapaini ja monster truck -harrastusten pariin, mutta jokin järkevä keskitie tähänkin voinee löytyä. Esimerkkejä löytyy omasta tuttavapiiristä: ekologisen, ajokortittoman ja autottaman pariskunnan poikalapsi on tajuttoman kiinnostunut autoista. Aivan luontaisesti, heti siitä lähtien kun on alkanut itsenäisemmin leikkiä. Myös ase tehdään vaikka näkkileivästä.

    • Kiitos kommentista Ihmettelijä. Olen sitä mieltä, että sukupuolta ei tarvitse piilottaa, mutta sitä tarvitse myöskään korostaa, silloin kun sillä ei ole asian suhteen merkitystä.

  6. Viittaat mielestäni ihaniin Onni-poika kirjoihin. Oletko huomannut, että Onnin kotona nukutaan perhepedissä, Onni on kotona isin kanssa (ja äiti töissä) ja kaiken huipuksi kirjasarjaan kuuluu myös Onni-pojan kierrätyskirja. Itse olen tykästynyt näihin kirjoihin juuri sen vuoksi, että niissä on mielestäni paljon myös ekoperheelle sopivia juttuja ujutettuna mukaan. Ja niin söpö kuvitus!

    • Kiitos Kaisa! Kyllä vain! Juuri siksi meilläkin on Onni-kirjoja luettu, kun ne ovat niin mahtavia sekä tarinaltaan että kuvitukseltaan 🙂

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa