29.3.2009: Loputtoman kesän viimeinen päivä

Perjantaina istuin liikenne- ja viestintäministeriössä kuuntelemassa eri ruuhkamaksumallien vaikutuksia. Lue aiheesta ilmastoblogiin kirjoittamani miniraportti. Iltapäivällä toimittaja haastatteli aurinkoenergian potentiaaleista Suomessa. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa aurinkoenergian potentiaaliksi on arvioitu pyöreä nolla. VTT:n laskelmien mukaan jo matalalla tukitasolla Suomessa olisi kuitenkin vähintään 0,5 TWh potentiaali vuoteen 2020 mennessä. Aurinkoteknillinen yhdistys arvioi potentiaaliksi 1-2 TWh. Aurinkoenergia tarvitsee tuekseen syöttötariffia. Illalla kävimme Annukan kanssa syömässä ravintola Kotossa ja hankkimassa Annukalle uudet juoksukengät sekä katsamassa … Lue lisää

28.3.2009 Citykanien tragedia ratkeaa filosofin vastaanotolla

Antti Nylen kirjoittaa Imagessa (3/2009) osuvasti kulutuskulttuurista: ”Sana ”kulutuskulttuuri” on murhaavan osuva. Sen käsitteellistä julmuutta ei heti havaitse, koska se on käynyt niin tutuksi. Kulutus: pois ja paljaaksi viljelyä, eroosiota, katoa. Kulutuskulttuuri huuhtoo hengestä, materiasta ja perinteestä hedelmällisen ja uusiutuvan aineksen pois kunnes jäljellä on vain stony rubbish, kivista hukkamaata, johon mitkään juuret eivät pysty.” Nylenin mukaan citykaneissa ”toteutuu kulutuskulttuurin ihanne: ne syövät oman kasvualustansa hedelmättömäksi, kunnes muuttavat muualle, jos … Lue lisää

25.3.2009: Ilouutinen: Verot nousee!

Aamupäivällä osallistuin Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Kansalaisjärjestöteemaryhmän kokoukseen. Lisäksi väänsimme Luonnonsuojeluliitossa yhden mahdollisen EU-hankkeen budjettia. Iltapäivällä pohdimme Norppaenergian ympäristömerkityn lämmön konseptimuutosta sekä lueskelin läpi sisäministeriön lausunnolle lähetettyä kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategiaa. Päivän ilouutinen on kuitenkin se, että hallitus sopi kehysriihessä alkoholi- ja energiaverojen korotuksista. Näin verotuksen painopistettä siirretään enemmän työn verotuksesta luonnonvarojen käytön ja kulutuksen verotukseen. Ekologinen verouudistus etenee siis humisten vaikka viherelvytys näyttääkin ontuvan vielä pahemman kerran. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen … Lue lisää

24.3.2009: Joka toinen kuutti hukkuu, miksi?

Maanantaina annoin lyhyen haastattelun Me Naiset -lehteen tulevan lauantain Earth hour -tapahtumasta. Valojen sammuttaminen on suositeltavaa sillä kotitalouksien sähkönkulutuksesta suurin osa tulee juuri valtaistuksesta. Illalla kävin juoksemassa ja valmistauduin tuleviin puheenvuoroihin. Tiistaina pidin lyhyen kommenttipuheenvuoron Kimmo Tiilikaisen ja Oras Tynkkysen ohella Kirkon Ulkomaanavun järjestämässä Suomen Greenhouse Development Rights (GDR) -ilmasto-oikeudenmukaisuusmallin julkaisutilaisuudessa. Aiheeseen liittyvän kirjoitukseni voi lukea Kaventajista. GDR-mallin mukaan Suomen tulisi vähentää päästöjä vuoden 1990 tasosta 60 prosentilla vuoteen 2020 … Lue lisää

22.3.2009: Sellainen tavallinen viikonloppu

Lauantain ohjelmaan kuului seuraavaa.  Pitkät aamu-unet ja rauhallinen aamupala. Kävely Asokaan. Vasemmistonuorten koulutustilaisuus kansainvälisestä ilmastopolitiikasta. Annukan renkaan vaihto ja pyörän huoltoa. Nautinnollinen lounas Silvopleessä ja elokuva Slummien miljonääri. Lopuksi vielä Annukan suorittama hiusten lyhennys. Slummien miljonääri oli hyvä ja vaikuttava elokuva. Hyvä kuvaus ja rytmitys. Hieno äänimaailma. Tarina oli kuitenkin perinteinen ja juonesta oli aika vaikea löytää mitään sen syvempiä merkityksiä tai saada uusia ajatuksia. Vähän liian väkivaltainen vaikkakin varmasti … Lue lisää

19.3.2009: Kokousvapaa perjantai

Torstaina olin puhumassa Palkansaajalehtien (PALE) vuosikokouksessa kansalaistoiminnasta otsikolla ”Verkko kansalaistoiminnan välineenä”. Lounaalla kävin paikkailemassa Annukan puhjennutta pyöränkumia. Valitettavasti työ meni hukkaan, sillä kumi tyhjeni uudestaan jo illalla. Iltapäivällä istuin Luonnonsuojeluliiton viestintävaliokunnan kokouksessa ja muokkailin hiukan lausuntoa liittyen turpeen syöttötariffiin. Tyrmistyttävää, että työ- ja elinkeinominiseriö haluaa jatkaa turpeen keinotekoista tukemista siitä huolimatta, että turve on kivihiiltäkin pahempi kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Lisä aiheesta SLL:n tuoreesta turve-esitteestä (pdf-tiedosto). Perjaintaina nautin kokousvapaasta päivästä. Nykyisessä kalenteridiktatuurissa … Lue lisää

18.3.2009: Keskustelua Suomen energiapolitiikan tulevaisuudesta

Aamulla annoin lyhyen haastattelun Vihreälle Langalle liittyen liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemasta ilmastopoliittisesta ohjelmasta. Autokannan uusimisen sijaan olisi olennaista vähentää liikennetarvetta. Posti julkaisi uusia postimerkkejä jäätiköiden sulamisesta. Oman puheenvuoroni lisäksi kävin kuuntelemassa Postimuseossa järjestetyssä tilaisuudessa Itellan hankejohtajan Hanna Kaustian esitelmää Itellan roolista ilmastotalkoissa. Oli ilo kuunnella, kuinka posti on tarttunut aktiivisesti ympäristökysymyksiin. Hyvä! Lounaalla istuin Kreikkalaisessa ravintola Greciassa SDP:n johdon kanssa. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen oli kutsunut muutamia toimijoita keskustelemaan Suomen energiapolitiikan … Lue lisää

15.3.2009: Evoluutio tuo ihminen vie

Viikonloppuna Raumalla lomaillessani lueskelin Ilkka Hanskin, Ilkka Niiniluodon ja Ilari Hetemäen toimittaman kirjan Kaikki evoluutiosta. Hyvää perusläppää niin maailman kaikkeuden synnystä kuin elämän, ihmisen ja kulttuurin kehityksestäkin maapallolla. Ilkka Hanski arvioi kirjassa, että nykyisen sukupuuttovauhdin myötä maapallolta katoaa puolet kaikista lajeista seuraavien 50-500 vuoden kuluessa. Jos lajeja katoaisi jatkuvasti nykyisellä maksiminopeudella, sadan vuoden kuluttua ei olisi jäljellä yhtään lajia. Edelleen ilmastonmuutoksen myötä noin 15-37 prosenttia lajeista tulee vuoteen 2050 mennessä … Lue lisää

11.3.2009: Kevytaktivismia siellä ja täällä

Paikalliset asukkaat vastustavat aktiivisesti Kumpulanlaaksoon tulevaa uutta joukkoliikennekatua. Tiistaina 10.9. paikalla nähtiin satojen ihmisten mielenilmaus. Ei katua Kumpulanlaaksoon! -Facebook-ryhmässä on jo yli parituhatta jäsentä. Itse olin kommentoimassa ”kevytaktivismia” MTV3:n kympin uutisissa ja keskustelemassa seuraavana aamuna samasta aiheesta ykkösen aamu-televisiossa. Aiemmin olen kirjoittanut kevytaktivistmista Helsingin Sanomien vieraskynässä (Yksilöllinen kevytaktivismi on uutta kansalaistoimintaa) sekä puhunut asiasta City-lehdessä: Kevytaktivistit – Uusi vaikuttajalaji on syntynyt. Keskiviikkona piipahdin ennen Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin työtalousvaliokunnan kokousta Ulkopoliittisen instituutin järjestämillä … Lue lisää

7.-8.3.2009: Oman toiminnan motivaatiosta

Kuluneen viikon aikana olin puhumassa seitsemässä eri tilaisuudessa. Viimeinen sessio oli lauantaina, jolloin olin Luonto-Liiton aktivistipäivän vieraana. Mukana oli todella mukavaa ja innostavaa porukkaa. Lahjaksi ympäristöliikehdinnän nykytilaa analysoivasta puheenvuorostani sain uutituoreen ja upean Luonto-Liiton t-paidan. Kiitos Mauno, Sami ja Petra! Oman puheenvuoroni jälkeen jäin vielä hetkeksi kuuntelemaan Aura ”Ylläri” Yliselän loistavasti vetämää motivaatiotyöpajaa. Jäin itsekin miettimään, mistä oma motivaationi ympäristötoimintaan syntyy. Lopulta kyse on aika perustavaalaatua olevista kysymyksistä. Elämän itseiaarvosta. … Lue lisää

Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.