Arjen onnellisuuden elementit

Lauantaina oli lomaa. Edistimme Annukan kanssa omaa onnellisuuttamme seuraavalla tavalla: – Nukuimme aamulla ilman herätyskelloa, nautimme toistemme seurasta aamupalalla – Kävimme hankkimassa Heluna Fashionista uudet vegaanikengät. – Kävimme Kauppatorin kauppahallin Vegetaarissa syömässä Kaarinan ihanaa itse tehtyä vegaaniruokaa. – Kävimme kävelemässä ja relailemassa Suomenlinnassa – Istuimme Kalliossa Ravintola Rytmissä. – Sekä tietysti keskustelimme, kirjoitimme, luimme ja pyöräilimme paljon.

Suomi vastustaa halonien kieltämistä poikkeustapauksissa

Aloitin päivän EU-asioiden komitean  ympäristöjaoston laajan kokoonpanon kokouksella ympäristöministeriössä. Oli surullista kuunnella Suomen kannanmuodostusta EU:n ympäristöpolitiikan suhteen. Tässä pari esimerkkiä. Näitä olisi vaikka kuinka paljon lisääkin. (1) Suomi vastustaa johdonmukaisesti Montrealin pöytäkirjaan perustuvaa EU-komission luonnostelemaa asetusta otsonia heikentävien aineiden käytöstä luopumiseksi nykyisissä poikkeustapauksissa. Komission esityksen mukaan sallitun käytön takarajaksi olisi tulossa vuodet 2011-2020 ja joiltakin osin peräti vuosi 2030. Tämä ei kuitenkaan Suomelle riitä, koska puolustuvoimien Hornetit ja tulevat helikopterit … Lue lisää

Nuorten osallisuuden vahvistaminen: Perustulo, asevelvollisuudesta luopuminen ja äänestysikärajan laskeminen

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) kokous järjestettiin Königstedtin kartanossa. Paikalla oli mm. ministeri Kataisen erityisavustaja Sirkku Linna kertomassa VM:n verotyöryhmän edistymisestä yleishyödyllisen järjestöjen verotukseen liittyen. Lisäksi keskustelimme nuorten osallisuuden vahvistamisesta. Itse nostin esille neljä parannusehdotusta työryhmän KANE:lle tekemään taustamuistioon. (1) Nuorten osallisuutta tulee tarkastella mm. sosiaalisen vahvistamisen ja yhteiskunnassa kiinni pysymisen näkökulmasta. Tämä korostuu erityisesti talouskriisin ja nousevan nuorisotyöttömyyden aikana. Esimerkiksi perustulo voisi tarjota nuorille eväitä osallistua paremmin yhteiskunnalliseen toimintaan ja kansalaisjärjestöjen … Lue lisää

Martti, sinun aikasi meni jo

Aamupäivällä olin kuuntelemassa Tieteiden talolla ViSiOn järjestämää Green New Deal -keskustelua.  Muun muassa Oras Tynkkynen, Osmo Soininvaara, Satu Hassi ja Erkki Kalmari käyttivät huippuhyvät puheenvuorot. Päivällä annoin Helsingin Sanomille haastattelun kaupungin suunnitelmista vapauttaa vähäpäästöiset autot parkkimaksuista. Sinänsä kannatettava ajatus, kunhan puolen miljoonan euron vaje katetaan nostamalla muita parkkimaksuja eikä kaatamalla subventiota kaikkien kaupunkilaisten niskaan. Iltapäivällä olin puhumassa ilmastonmuutoksen haasteista ja mahdollisuuksista Kokoomuksen eduskuntaryhmän ja kansanedustaja Sanna Lauslahden järjestämässä Hiilineutraalista teknologiasta … Lue lisää

Kestävää kehitystä ilman talouskasvua

Istuin aamupäivällä kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa. Kokouksen aiheena oli tällä kertaa kestävä talous. Ympäristöministeriön kokouksesta lähettämä tiedote löytyy täältä: Kestävä talous vaatii työurien pidentämistä ja ympäristöinnovaatioiden toteuttamista. Valtiovarainministeriön alivaltiosiheeri Martti Hetemäki näki puheenvuorossaan yhtenä talouden keskeisenä haasteena työurien pidentämisen. Kysyin, onko valtiovarainministeriössä pohdittu asevelvollisuudesta luopumista. Kuulemma toistaiseksi ei ole, mutta kaikki ajatukset otetaan ilolla vastaan. Kokouksessa kaikkein inspiroivimman puheenvuoron käyttivät tutkijat Jarna Pasanen ja Marko Ulvila. Heidän mukaan ylikuluttavan luokan … Lue lisää

Pidot Sofiassa – hyvä elämä

Vietin koko päivän kulttuurikeskus Sofiassa Vuosaaren Kallvikissa. Keskustelimme vapaamuotoisesti valikoituneen porukan kanssa Pidot tornissa -hengessä hyvinvoinnista. Inspiroivaa. Tästä kuulette kuitenkin varmasti myöhemmin. Pyöräilyä Vuosaareen ja takaisin tuli yhteensä 32 km. Session jälkeen jäin vielä miettimään hyvää elämää. Kirjoitin siitä http://www.kulutus.fi -blogiin: Hyvä elämä – Mitä väliä omilla kulutustottumuksilla? Jollain kierolla tavalla samaa teemaa sivuaa myös http://www.sivistys.net -sivuille antamaani penaali haastattelu: Penaali paljastaa persoonan.

Toukokuun tilastot

Kesä on alkanut virallisesti. Toukokuun saldon voi kiteyttää numeroilla vaikka näin: – Haastattelut (televisio, radio, lehdet): 15 kpl – Puhetilaisuudet: 20 kpl – Kirjoitukset/lausunnot/tiedotteet: 16 kpl – Blogikirjoitukset: 34 kpl – Kokoukset: 34 kpl – Matkat: Joensuu, Tampere, Turku, Hyvinkää Paljon kiinnostavampaa tilastotietoa on kuitenkin nähtävissä täältä. Onneksi polkupyöriä tuotetaan maailmassa sentään selvästi enemmän kuin autoja. Entä kuka julistaa sodan yksityisautoilua vastaan? Tänä vuonna liikenneonnettomuuksissa on kuollut jo yli 524 … Lue lisää

Eroa Anttila! – Tanska kieltää kettutarhauksen

En voi hyväksyä ministeri Anttilan välinpitämättömyyttä saimaannorpan suojelussa. On sietämätöntä, että muutaman yksittäisen harrastuskalastajan etua vaalitaan sen kustannuksella, että Pandaakin uhanalaisempi laji uhkaa hävitä maapallolta sukupuuttoon. Ministeri voisi ajatella sekä Keskusta-puoueen että saimaannorpan parasta ja erota tehtävästään, jotta suojelussa päästään eteenpäin. Lisätietoja Suomen luonnonsuojeluliiton kampanjassa: Pelastetaan edes Norppa! Animalian tiedotteen mukaan Tanska kieltää kettutarhauksen 8-15 vuoden siirtymäajalla.  ”Euroopan maista Iso-Britannia, Sveitsi, Bulgaria, Itävalta ja Kroatia ovat lopettaneet tarhauksen kokonaan. Hollannissa … Lue lisää

Harva viime kauden suomalaismeppi ajoi ympäristöasioita

Perjantaina olin puhumassa ilmastopolitiikasta Satu Hassin ja Liisa Jaakonsaaren järjestämässä eurovaalitilaisuudessa Vanhalla ylioppilastalolla. Edellisenä päivänä Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisi arvion Suomen euroedustajien ympäristökäyttäytymisestä. Valitettavasti vain harva Euroopan parlamentin suomalaisedustajista selviää kunnialla ympäristöä koskevasta tarkastelusta. Euroopan parlamenttiin vuonna 2004 valituista mepeistä vain Satu Hassi, Paavo Väyrynen, Henrik Lax, Riitta Myller ja Esko Seppänen läpäisivät Suomen luonnonsuojeluliiton tekemän, parlamentin ympäristöäänestyksiä koskevan testin. Suomalaisten europarlamentaarikkojen ympäristöarvosanat: Kiitettävä: – Hyvä: Satu Hassi Tyydyttävä: Henrik Lax, … Lue lisää

Demokratiaa, luonnonvaroja ja biopolttoaineita

Aamupäivällä olin oikeusministeriössä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) demokratiatyöryhmän kokouksessa. Kävimme läpi valmisteilla olevaa valtioneuvoston demokratia-asiakirjaa. Oikeisministeriöstä suuntain matkani Messukeskukseen. Osallistuin Chembio-messuilla keskusteluun luonnonvarojen käytöstä. Ilmastokriisin ja kiihtyvän sukupuuttoaallon taustalla olevaa luonnonvarojen kulutusta pitää pystyä vähentämään dramaattisesti tulevina vuosikymmeninä. Iltapäivällä kävin vielä pikaisesti Ajankohtaisen Kakkosen haastattelussa arvioimassa St1:n jätepohjaisen bioetanolin valmistusta. Kaikkein parasta olisi tietysti vähentää yksityisautoilua sekä lisätä kevyen- ja joukkoliikenteen osuutta. St1:n kotimainen, jätepohjainen etanoli näyttää olevan kuitenkin yksi parhaista … Lue lisää

Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.