Seitsemän kertaa demokratia

Demos Helsinki ja Ajatuspaja e2 julkistivat tänään Sauna 2010 -tulevaisuuskurssin miniraportin Seitsemän kertaa demokratia – Samoilla lauteilla 2010. Suomalaisen kansanvallan tuotekehitystä. Julkistustilaisuudessa Demos Helsingin tutkija Tommi Laitio esitteli raporttia. Raportissa on seitsemän erinomaista toiminpidesuositusta 1. Kykypankki. Kykypankki on paikka, jossa yksilöllinen osaaminen valjastetaan yhteiskunnan kehittämiseen. Pankki tarjoaa ihmisille tai yhteisöille mahdollisuuden rekisteröityä halumiensa yhteiskunnallisten kysymysten tai palveluiden asiantuntijoiksi. 2. Naapurineuvosto. Naapurineuvosto on väline, jolla asukkaat kehittävät omaa asuinaluettaan parantavia ratkaisuja … Lue lisää

Tarvitaan metsien- ja ilvesten suojeluapua!

Metsäyhtiö Tornator hakkaa parhaillaan keskeisimpiä osia Etelä-Karjalan viimeisestä metsämantereesta. Luonto-Liitto ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri vaativat näiden hakkuiden keskeyttämistä välittömästi. Lue lisää Luonto-Liiton tiedotteesta: Metsäyhtiö Tornator tuhoaa korvaamatonta metsäaluetta Maa- ja metsätalousministeriö esittää 495 kaatolupaa ilvekselle. Lupien määrä on yli puolet enemmän kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) suosittelema kestävä ilveskannan verotuksen taso. Luonto-Liitto vaatii ministeriötä leikkaamaan esitystään voimakkaasti. Lue lisää Luonto-Liiton tiedotteesta: Petojen kaatolupien lisääminen ei lopeta salametsästystä

Vuosi Luonto-Liiton pääsihteerinä

Viime viikon maanantaina (1.11.) tuli tasan vuosi täyteen töitä Luonto-Liiton pääsihteerinä. Valinta tehtiin valtuuston kokouksessa 6.9.2009 ja nimitys julkistettiin 14.9.2009: Luonto-Liiton pääsihteeriksi Leo Stranius. Tarkemmin ottaen pääsin aloittamaan urani jo perjantaina (9.10.2009) kun istuin Luonto-Liiton pääsihteerinä Jenny ja Antti Wihurin  rahaston juhlatilaisuudessa Finlandia-talolla yhdessä puheenjohtaja Mauno Särkän kanssa. Tilaisuudessa myönnettiin Luonto-Liitolle 100 000 euron kunniapalkinnon pitkäaikaisesta ja arvokkaasta työstä lasten ja nuorten omaehtoisen ympäristötoiminnan edistämiseksi. Kirjoittelin päivästä aikanaan tänne: Yhtä … Lue lisää

Hyvä johtaminen – Osa 9: Motivaatio

Motivaatio on tekemisen käyttövoima eli halu. Töissä motivaation lähteenä toimii yleensä mielekäs työ ja hyvä työympäristö. Hyvä johtaja mahdollistaa ihmisille nämä tekijät. Palkka on usein motivaation näkökulmasta tyytymättömyyttä lisäävä hygieniatekijä. Palkankorotukset harvoin motivoivat hetkeä kauempaa, mutta mikäli palkkaa saa selvästi vähemmän kuin kollega, vaikuttaa se motivaatioon negatiivisesti. Unelmat ja visiot ovat yksi motivaation käyttölähde. Jos ei ole unelmia, ei ole paljon mitään. On epätodennäköistä löytää itseään vuoren huipulta kulkemalla ilman … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 44 (1.-7.11.2010)

Maanantaina kävin juoksemassa ja istuin aamupäivän hyvien järjestöjen toiminnanjohtajien ja pääsihteereiden aamutapaamisessa. Iltapäivän aluksi olin avaamassa Luonto-Liiton Salakaadot seis -kampanjaa. Kampanjaa on tukemassa yli 50 tunnettua suomalaista, mm. Sofi Oksanen, Mariska, Rakel Liekki, Antti Nylén, Mikael Jungner, Timo T. A. Mikkonen, Aki Kaurismäki, Tommi Korpela, Kari Väänänen ja Karri Miettinen (Paleface). Iltapäivällä vastailin Tarja Ketolan Suomen luonnonsuojeluliiton tulevaisuustyötä koskeviin tutkimuskysymyksiin sekä allekirjoitin Luonto-Liiton ja Sharewoodin välisen yhteistyösopimuksen. Illalla olin Ruotsin … Lue lisää

Brad Warner ja Hardcore zen

Lueskelin viime viikon luku- ja kirjoituslomani aikana Brad Warnerin Hardcore zen -kirjan. Lukulistalle teos pääsi taannoin kokeilemastani zazen-seinääntuijotusharjoituksesta: Linturetki: 20 havaintoa ja Zen-istumista. Kirjasta opin mm. Buddhan neljä jaloa totuutta, jotka Warnerin tulkitsemina ovat: 1. Kaikki mikä elää, kärsii 2. Kärsimys johtuu himosta 3. Himon lakkaaminen johtaa kärsimyksen lakkaamiseen 4. Oikean tien totuus johtaa himon lakkaamiseen Oikean tien totuus koostuu kahdeksasta osasta: oikea ymmärtäminen, oikea ajattelu, oikea puhe, oikea toiminta, … Lue lisää

Arktista vimmaa ja John Webster: Katastrofin aineksia

Mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan pitää kahden asteen tuntumassa, tulee teollisuusmaissa vähentää päästöjä Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) arvion mukaan vähintään 25-40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Olin torstaina (4.11.) Rovaniemellä Arktikumissa Arktista vimmaa elokuva- ja mediafestivaalilla kommentoimassa kahdessa eri paneelikeskustelussa John Websterin Katastrofin aineiksia -dokumenttia. Olen kirjoitellut aikanaan dokumentista myös Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoblogiin. Katastrofin ainekset muodostuvat dokumentissa seuraavista seitsemästä osatekijästä: 1. Ongelma ei ole minun 2. Psykologinen … Lue lisää

Ruuan ympäristövaikutukset: Voiko enää mitään syödä?

Olin keskiviikkona (3.11.) Kotkan Vihreiden 25-vuotisjuhlaseminaarissa puhumassa ruuan ympäristövaikutuksista. Hieno sessio ja hyvät keskustelut. Kiitos järjestäjille! Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat kolme neljäsosaa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä. Pelkästään maatalouseläinten tuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin liikenne. Suomen maatalouden päästöistä yli puolet tulee lihantuotannosta ja noin neljäsosa maidontuotannosta. Kannattaa suosia kausikasvisruokaa ja välttää ruuan hävikkiä. Naudanliha ja juusto kuluttavat kaikkein eniten luonnonvaroja siinä missä omena, peruna ja viljatuotteet ovat ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Mitä … Lue lisää

Salakaadot seis -kampajaa tukee yli 50 tunnettua suomalaista

Maanantaina (1.11.) avattiin Luonto-Liiton Salakaadot seis -kampanja Helsingissä Lush Finlandin myymälässä. Susien suojelulle on vankat perustelut 1. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. 2. Susien määrä on romahtanut ja on tällä hetkellä vain noin 150-160 yksilöä 3. Susi kuuluu Suomen luontoon ja sillä on oikeus lajityypilliseen elämään 4. Susi on erityinen eläin suomalaisessa kulttuurihistoriassa 5. Susi on Suomen matkailuvaltti Suurin uhka Suomen susikannalle on salametsästys. Susien salakaatamista vastustavaa kampanjaa on … Lue lisää

Päivällisellä Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin kanssa

Olin maanantai-iltana (1.11.) Presidentinlinnassa Ruotsin kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin Suomen vierailun kunniaksi järjestetyllä päivällisellä yhdessä Annukan kanssa. Hieno tilaisuus. Paikalla oli noin 160 kutsuvierasta. Tilaisuuden aluksi Victoria ja Presidentti Halonen pitivät hyvät puheet. Päivällisellä esiintyi lauluyhtye Fork sekä Kaartin soittokunta. Erityisen ilahduttavaa oli, että paikalle oli kutsuttu niin paljon nuoria vaikuttajia ja esimerkiksi ympäristöjärjestöjen edustajia. Väitän, että ympäristöjutut ovat todella nousseet marginaalista valtavirtaan, kun Luonto-Liiton pääsihteeri ja niin monet … Lue lisää

Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon