Kampanjateemat

Ohessa on luonnos kunnallisvaalikampanjateemoista. Kaikki kommentit ovat tervetulleita! Kuulen mielelläni, mitä asioita on tärkeä nostaa esiin kunnallisvaaleissa.

Tulevien sukupolvien Helsinki

1. Lasten Helsinki
– Neuvoloille lisää resursseja kertoa ympäristöasioista sekä päiväkoteja mukaan Vihreä lippu ja Luonnossa kotonaan -toimintaan.
– Ympäristöystävällistä ja terveellistä kausi- ja kasvisruokaa päiväkoteihin ja kouluihin.
– Kaupunkimetsiä, kiipeilypuita ja puhtaita luonnonvesiä lapsille.
– Kaadetaan turhat aidat kortteleiden sisäpihoilta ja laajennetaan turvallisia leikkipaikkoja.
– Tarjotaan matalan kynnyksen kotiapua lapsiperheille.

2. Ympäristöviisas Helsinki
– Helsingin Energia fossiilivapaaksi – hiilikasojen sijaan ekoenergiaa ja tuulivoimaloita.
– Lisää kaupungin rakentamia nollaenergiataloja.
– Kokeillaan kaupunkilaisille maksutonta joukkoliikennettä.
– Maalataan katuihin 100 km pyöräkaistoja sekä jatketaan pyöräily-Baanaa Kaisaniemeen.
– Suojellaan kaupunkimetsät sekä tehdään kaavoista virkistys- ja luontoarvojen kannalta viisaita.

 3. Onnellinen Helsinki
– Julkisissa hankinnoissa painotetaan ympäristö- ja sosiaalikriteereitä sekä eläinten hyvinvointia.
– Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia lisätään kansalaisaloitteella ja suorilla kansanäänestyksillä.
– Julkisin varoin tuotettu tieto vapautetaan kaikille – päätöksenteosta tehdään avointa.
– Tehdään Helsingistä viherkattojen, kaupunkiviljelyn ja rosoisena rehottavan kulttuurin keidas.
– Lisätään epäkaupallisia, yhteisöllisyyttä parantavia tiloja.

12 kommenttia artikkeliin ”Kampanjateemat”

  1. Anteliaisuuden ja huomaavaisuuden opettaminen ja toteuttaminen. MIkään ei muutu elleivät ihmisten henkisyys- sydämet muutu. Tunnetaan naapurusto niin hyvin että huomataan jos jollain on ongelmia .

  2. Avaisitko hieman tuota ”Helsingin Energia fossiilivapaaksi – hiilikasojen sijaan ekoenergiaa ja tuulivoimaloita.”

    Miten tuo käytännössä tapahtuu? Millä korvataan kivihiili,maakaasu sekä raskas polttoöljy? Mihin sijoittaisit tuulivoimalat? Millä rahalla tuo toteutetaan? kaupunki ottaa raskaasti lisää velkaa, rahaa ei ole.

  3. Sain tänään kunnalisvaalimainoksesi. Yksi kamppanjateemoistasi on Helsingin Energia fossiilivapaaksi – ekoenergiaa ja tuulivoimaloita. Ideana loistava, en vain näe mihin Helsingissä mahdutetaan kaikki tarvittavat tuulivoimalat ja mikä on vaihtoehtosi fossiiliselle polttoaineelle? Kaikki ekoenergia kun ei ole enää ekoa, kun lasketaan sen kuljettamiseen käytetty polttoaine yms. sekä se ettei ekoenergia ole hyötysuhteeltaan samaa luokkaa kuin fossiiliset, jolloin niitä tarvitaan huomattavasti enemmän.

    Tämä aihe on hyvä ja aiheellinen, mutta olisi mukava saada sinulta ja muiltakin vastauksia kuinka tämä toteutetaan ja millä rahalla?

    • Hei Suvi ja Lauri
      Kiitos palauteesta!
      Käytännössä Helsingin Energian fossiiliset polttoaineet voidaan korvata bioenergialla (esim. pelletit ja puuhiili) ja tuulivoimalla sekä tietysti energiansäästötoimenpiteillä. Kivihiilen käyttöä emme yksinkertaisesti voi enää jatkaa. Isompia tuulivoimapuistoja kannattaa rakentaa merelle.

  4. Jos yhtään ymmärrän voimalaitosten esim. puupelletti tarvetta verrattuna kivihiileen. Niin meillä ei ole tarpeeksi suuria puupelletintuottajia, jotka kattaisivat Helsingin Energian (tai muunkaan suuremman kaupungin) tarvitseman polttoaineen määrän. Tuottajat eivät myöskään sijaitse pääkaupunki seudulla, joten pelletti on kuljettava polttolaitokselle, tämä tarkoittaa rekkoja, isoja letkoja rekkoja. Puupellettiä ei myöskään voi varastoida ulos, joten myös varastot puupelletin polttamiseen on rakennettava.

    Tuulivoima puistojen haitoista ja hyödyistä keskustellaan edelleen, eikä meidän itämeremme ole kovinkaan suuri, joten sinne tuskin saadaan rakennettua isoja puistoja.

    Muistetaan myös se, että Suomessa voimaloiden hyötysuhteet poltettuun fossiiliseen polttoaineeseen nähden on euroopan suurimpia. Meillä voimalaitokset ovat yhteistuotantolaitoksia, eli niistä saadaan sekä sähköä että lämpöä, myös tämä on hyvin harvinaista muualla euroopassa.

    Kun käy Helsingin Energia nettisivuilla, huomaa että kehitystä tapahtuu.
    Muutokset vievät aikaa ja rahaa. Ja rahaa nopeisiin muutoksiin ei kaupungilla ole.

    Yhä edelleen idea on hyvä, mutta kaipaisin ideoita niistä todellisista toteutuksista. Kuka tahansa osaa sanoa, että vaihdetaan kivihiili pellettiin, mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa ja mitä se maksaa tavalliselle käyttäjälle?

    • Hei Suvi
      Pellettejä kyllä riittää. Nythän ne viedään Suomesta Tukholmaan. Ja Helsinkiin ne tulisivat tietysti laivoilla (ei suinkaan rekoilla).

  5. Suomen pellettien vuosittainen tuotanto on 300 000t, Sörnäisissä sijaitsevan hanasaaren voimalaitoksen polttoaineeksi ne riittäisivät , 74 päiväksi. Pellettitehtaiden maksimikapasiteetti n,700 000t, riittäisi n, 171 päiväksi.

    Jos sekä Salmisaaren että Hanasaaren voimalaitoksia ajettaisiin vain puupelleteillä, pelletit riittäisivät 90 päiväksi. Tahtoo sanoa että pellettejä ei ole riittävästi. Puuhiiltä valmistetaan lähteestä riippuen 300t – 500t vuosittain. Se riittäisi yllä mainittujen polttoaineeksi pariksi tunniksi.

    Kertoisitko mistä varat voimalaitosten uusimiseen/muuttamiseen?

    • Moi Lauri
      Pellettituotannon ja biohiilen potentiaali on huomattavasti suurempi. Eihän tuota vaihtoa nyt yhdessä yössä tehdä vaan kyllä siinä muutama vuosi vääjäämättä kuluu..

  6. Suomen pelletti tuotanto vuodessa, ei riitä pyörittämään vuotta edes yhtä helsingin voimalaitosta. Joten vaikka emme Ruotsiin pelletiä enää myisi, tulisi Helsingissä kylmä ja pimeä talvi pelkää pelletiä poltettaessa.

    Ja vaikka maantietoni on hakusessa, niin suurimmat pelletti tuottajat sijaitsevat Vierumäellä, Turengissa, Peräseinäjoella ja Haapavedellä. Näistä ei mielestäni ole suoraa laivayhteyttä Helsinkiin, joten kyllä ne pelletit osan matkaa kulkisivat rekoissa.

  7. Hei!

    Minkälaisilla toimilla sinun mielestäsi saadaan Helsingistä kulttuurin keidas? Entä mitä ajattelet Helsingin taidemuseon tulevaisuudesta?

    • Kiitos viestistä Suvi! Helsingistä saadaan kulttuurikeidas lisäämällä epäkaupallisia tiloja, tarjoamalla tilaa ravintolapäivän, siivouspäivän ja kaupunkiviljelyn kaltaisille ruohonjuuritason jutuille. Helsingin taidemuseota tarvitaan, koska taide pitää ihmiset järjissään. Guggenheimiä ei tarvita.

Kommentointi on suljettu.

Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
Seuraa minua Instagramissa