Kampanjateemat

Ohessa on luonnos kunnallisvaalikampanjateemoista. Kaikki kommentit ovat tervetulleita! Kuulen mielelläni, mitä asioita on tärkeä nostaa esiin kunnallisvaaleissa.

Tulevien sukupolvien Helsinki

1. Lasten Helsinki
– Neuvoloille lisää resursseja kertoa ympäristöasioista sekä päiväkoteja mukaan Vihreä lippu ja Luonnossa kotonaan -toimintaan.
– Ympäristöystävällistä ja terveellistä kausi- ja kasvisruokaa päiväkoteihin ja kouluihin.
– Kaupunkimetsiä, kiipeilypuita ja puhtaita luonnonvesiä lapsille.
– Kaadetaan turhat aidat kortteleiden sisäpihoilta ja laajennetaan turvallisia leikkipaikkoja.
– Tarjotaan matalan kynnyksen kotiapua lapsiperheille.

2. Ympäristöviisas Helsinki
– Helsingin Energia fossiilivapaaksi – hiilikasojen sijaan ekoenergiaa ja tuulivoimaloita.
– Lisää kaupungin rakentamia nollaenergiataloja.
– Kokeillaan kaupunkilaisille maksutonta joukkoliikennettä.
– Maalataan katuihin 100 km pyöräkaistoja sekä jatketaan pyöräily-Baanaa Kaisaniemeen.
– Suojellaan kaupunkimetsät sekä tehdään kaavoista virkistys- ja luontoarvojen kannalta viisaita.

 3. Onnellinen Helsinki
– Julkisissa hankinnoissa painotetaan ympäristö- ja sosiaalikriteereitä sekä eläinten hyvinvointia.
– Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia lisätään kansalaisaloitteella ja suorilla kansanäänestyksillä.
– Julkisin varoin tuotettu tieto vapautetaan kaikille – päätöksenteosta tehdään avointa.
– Tehdään Helsingistä viherkattojen, kaupunkiviljelyn ja rosoisena rehottavan kulttuurin keidas.
– Lisätään epäkaupallisia, yhteisöllisyyttä parantavia tiloja.

12 kommenttia artikkeliin ”Kampanjateemat”

  1. Anteliaisuuden ja huomaavaisuuden opettaminen ja toteuttaminen. MIkään ei muutu elleivät ihmisten henkisyys- sydämet muutu. Tunnetaan naapurusto niin hyvin että huomataan jos jollain on ongelmia .

  2. Avaisitko hieman tuota ”Helsingin Energia fossiilivapaaksi – hiilikasojen sijaan ekoenergiaa ja tuulivoimaloita.”

    Miten tuo käytännössä tapahtuu? Millä korvataan kivihiili,maakaasu sekä raskas polttoöljy? Mihin sijoittaisit tuulivoimalat? Millä rahalla tuo toteutetaan? kaupunki ottaa raskaasti lisää velkaa, rahaa ei ole.

  3. Sain tänään kunnalisvaalimainoksesi. Yksi kamppanjateemoistasi on Helsingin Energia fossiilivapaaksi – ekoenergiaa ja tuulivoimaloita. Ideana loistava, en vain näe mihin Helsingissä mahdutetaan kaikki tarvittavat tuulivoimalat ja mikä on vaihtoehtosi fossiiliselle polttoaineelle? Kaikki ekoenergia kun ei ole enää ekoa, kun lasketaan sen kuljettamiseen käytetty polttoaine yms. sekä se ettei ekoenergia ole hyötysuhteeltaan samaa luokkaa kuin fossiiliset, jolloin niitä tarvitaan huomattavasti enemmän.

    Tämä aihe on hyvä ja aiheellinen, mutta olisi mukava saada sinulta ja muiltakin vastauksia kuinka tämä toteutetaan ja millä rahalla?

    • Hei Suvi ja Lauri
      Kiitos palauteesta!
      Käytännössä Helsingin Energian fossiiliset polttoaineet voidaan korvata bioenergialla (esim. pelletit ja puuhiili) ja tuulivoimalla sekä tietysti energiansäästötoimenpiteillä. Kivihiilen käyttöä emme yksinkertaisesti voi enää jatkaa. Isompia tuulivoimapuistoja kannattaa rakentaa merelle.

  4. Jos yhtään ymmärrän voimalaitosten esim. puupelletti tarvetta verrattuna kivihiileen. Niin meillä ei ole tarpeeksi suuria puupelletintuottajia, jotka kattaisivat Helsingin Energian (tai muunkaan suuremman kaupungin) tarvitseman polttoaineen määrän. Tuottajat eivät myöskään sijaitse pääkaupunki seudulla, joten pelletti on kuljettava polttolaitokselle, tämä tarkoittaa rekkoja, isoja letkoja rekkoja. Puupellettiä ei myöskään voi varastoida ulos, joten myös varastot puupelletin polttamiseen on rakennettava.

    Tuulivoima puistojen haitoista ja hyödyistä keskustellaan edelleen, eikä meidän itämeremme ole kovinkaan suuri, joten sinne tuskin saadaan rakennettua isoja puistoja.

    Muistetaan myös se, että Suomessa voimaloiden hyötysuhteet poltettuun fossiiliseen polttoaineeseen nähden on euroopan suurimpia. Meillä voimalaitokset ovat yhteistuotantolaitoksia, eli niistä saadaan sekä sähköä että lämpöä, myös tämä on hyvin harvinaista muualla euroopassa.

    Kun käy Helsingin Energia nettisivuilla, huomaa että kehitystä tapahtuu.
    Muutokset vievät aikaa ja rahaa. Ja rahaa nopeisiin muutoksiin ei kaupungilla ole.

    Yhä edelleen idea on hyvä, mutta kaipaisin ideoita niistä todellisista toteutuksista. Kuka tahansa osaa sanoa, että vaihdetaan kivihiili pellettiin, mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa ja mitä se maksaa tavalliselle käyttäjälle?

    • Hei Suvi
      Pellettejä kyllä riittää. Nythän ne viedään Suomesta Tukholmaan. Ja Helsinkiin ne tulisivat tietysti laivoilla (ei suinkaan rekoilla).

  5. Suomen pellettien vuosittainen tuotanto on 300 000t, Sörnäisissä sijaitsevan hanasaaren voimalaitoksen polttoaineeksi ne riittäisivät , 74 päiväksi. Pellettitehtaiden maksimikapasiteetti n,700 000t, riittäisi n, 171 päiväksi.

    Jos sekä Salmisaaren että Hanasaaren voimalaitoksia ajettaisiin vain puupelleteillä, pelletit riittäisivät 90 päiväksi. Tahtoo sanoa että pellettejä ei ole riittävästi. Puuhiiltä valmistetaan lähteestä riippuen 300t – 500t vuosittain. Se riittäisi yllä mainittujen polttoaineeksi pariksi tunniksi.

    Kertoisitko mistä varat voimalaitosten uusimiseen/muuttamiseen?

    • Moi Lauri
      Pellettituotannon ja biohiilen potentiaali on huomattavasti suurempi. Eihän tuota vaihtoa nyt yhdessä yössä tehdä vaan kyllä siinä muutama vuosi vääjäämättä kuluu..

  6. Suomen pelletti tuotanto vuodessa, ei riitä pyörittämään vuotta edes yhtä helsingin voimalaitosta. Joten vaikka emme Ruotsiin pelletiä enää myisi, tulisi Helsingissä kylmä ja pimeä talvi pelkää pelletiä poltettaessa.

    Ja vaikka maantietoni on hakusessa, niin suurimmat pelletti tuottajat sijaitsevat Vierumäellä, Turengissa, Peräseinäjoella ja Haapavedellä. Näistä ei mielestäni ole suoraa laivayhteyttä Helsinkiin, joten kyllä ne pelletit osan matkaa kulkisivat rekoissa.

  7. Hei!

    Minkälaisilla toimilla sinun mielestäsi saadaan Helsingistä kulttuurin keidas? Entä mitä ajattelet Helsingin taidemuseon tulevaisuudesta?

    • Kiitos viestistä Suvi! Helsingistä saadaan kulttuurikeidas lisäämällä epäkaupallisia tiloja, tarjoamalla tilaa ravintolapäivän, siivouspäivän ja kaupunkiviljelyn kaltaisille ruohonjuuritason jutuille. Helsingin taidemuseota tarvitaan, koska taide pitää ihmiset järjissään. Guggenheimiä ei tarvita.

Kommentointi on suljettu.

Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥