Kampanjateemat

Ohessa on luonnos kunnallisvaalikampanjateemoista. Kaikki kommentit ovat tervetulleita! Kuulen mielelläni, mitä asioita on tärkeä nostaa esiin kunnallisvaaleissa.

Tulevien sukupolvien Helsinki

1. Lasten Helsinki
– Neuvoloille lisää resursseja kertoa ympäristöasioista sekä päiväkoteja mukaan Vihreä lippu ja Luonnossa kotonaan -toimintaan.
– Ympäristöystävällistä ja terveellistä kausi- ja kasvisruokaa päiväkoteihin ja kouluihin.
– Kaupunkimetsiä, kiipeilypuita ja puhtaita luonnonvesiä lapsille.
– Kaadetaan turhat aidat kortteleiden sisäpihoilta ja laajennetaan turvallisia leikkipaikkoja.
– Tarjotaan matalan kynnyksen kotiapua lapsiperheille.

2. Ympäristöviisas Helsinki
– Helsingin Energia fossiilivapaaksi – hiilikasojen sijaan ekoenergiaa ja tuulivoimaloita.
– Lisää kaupungin rakentamia nollaenergiataloja.
– Kokeillaan kaupunkilaisille maksutonta joukkoliikennettä.
– Maalataan katuihin 100 km pyöräkaistoja sekä jatketaan pyöräily-Baanaa Kaisaniemeen.
– Suojellaan kaupunkimetsät sekä tehdään kaavoista virkistys- ja luontoarvojen kannalta viisaita.

 3. Onnellinen Helsinki
– Julkisissa hankinnoissa painotetaan ympäristö- ja sosiaalikriteereitä sekä eläinten hyvinvointia.
– Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia lisätään kansalaisaloitteella ja suorilla kansanäänestyksillä.
– Julkisin varoin tuotettu tieto vapautetaan kaikille – päätöksenteosta tehdään avointa.
– Tehdään Helsingistä viherkattojen, kaupunkiviljelyn ja rosoisena rehottavan kulttuurin keidas.
– Lisätään epäkaupallisia, yhteisöllisyyttä parantavia tiloja.

12 kommenttia artikkeliin ”Kampanjateemat”

  1. Anteliaisuuden ja huomaavaisuuden opettaminen ja toteuttaminen. MIkään ei muutu elleivät ihmisten henkisyys- sydämet muutu. Tunnetaan naapurusto niin hyvin että huomataan jos jollain on ongelmia .

  2. Avaisitko hieman tuota ”Helsingin Energia fossiilivapaaksi – hiilikasojen sijaan ekoenergiaa ja tuulivoimaloita.”

    Miten tuo käytännössä tapahtuu? Millä korvataan kivihiili,maakaasu sekä raskas polttoöljy? Mihin sijoittaisit tuulivoimalat? Millä rahalla tuo toteutetaan? kaupunki ottaa raskaasti lisää velkaa, rahaa ei ole.

  3. Sain tänään kunnalisvaalimainoksesi. Yksi kamppanjateemoistasi on Helsingin Energia fossiilivapaaksi – ekoenergiaa ja tuulivoimaloita. Ideana loistava, en vain näe mihin Helsingissä mahdutetaan kaikki tarvittavat tuulivoimalat ja mikä on vaihtoehtosi fossiiliselle polttoaineelle? Kaikki ekoenergia kun ei ole enää ekoa, kun lasketaan sen kuljettamiseen käytetty polttoaine yms. sekä se ettei ekoenergia ole hyötysuhteeltaan samaa luokkaa kuin fossiiliset, jolloin niitä tarvitaan huomattavasti enemmän.

    Tämä aihe on hyvä ja aiheellinen, mutta olisi mukava saada sinulta ja muiltakin vastauksia kuinka tämä toteutetaan ja millä rahalla?

    • Hei Suvi ja Lauri
      Kiitos palauteesta!
      Käytännössä Helsingin Energian fossiiliset polttoaineet voidaan korvata bioenergialla (esim. pelletit ja puuhiili) ja tuulivoimalla sekä tietysti energiansäästötoimenpiteillä. Kivihiilen käyttöä emme yksinkertaisesti voi enää jatkaa. Isompia tuulivoimapuistoja kannattaa rakentaa merelle.

  4. Jos yhtään ymmärrän voimalaitosten esim. puupelletti tarvetta verrattuna kivihiileen. Niin meillä ei ole tarpeeksi suuria puupelletintuottajia, jotka kattaisivat Helsingin Energian (tai muunkaan suuremman kaupungin) tarvitseman polttoaineen määrän. Tuottajat eivät myöskään sijaitse pääkaupunki seudulla, joten pelletti on kuljettava polttolaitokselle, tämä tarkoittaa rekkoja, isoja letkoja rekkoja. Puupellettiä ei myöskään voi varastoida ulos, joten myös varastot puupelletin polttamiseen on rakennettava.

    Tuulivoima puistojen haitoista ja hyödyistä keskustellaan edelleen, eikä meidän itämeremme ole kovinkaan suuri, joten sinne tuskin saadaan rakennettua isoja puistoja.

    Muistetaan myös se, että Suomessa voimaloiden hyötysuhteet poltettuun fossiiliseen polttoaineeseen nähden on euroopan suurimpia. Meillä voimalaitokset ovat yhteistuotantolaitoksia, eli niistä saadaan sekä sähköä että lämpöä, myös tämä on hyvin harvinaista muualla euroopassa.

    Kun käy Helsingin Energia nettisivuilla, huomaa että kehitystä tapahtuu.
    Muutokset vievät aikaa ja rahaa. Ja rahaa nopeisiin muutoksiin ei kaupungilla ole.

    Yhä edelleen idea on hyvä, mutta kaipaisin ideoita niistä todellisista toteutuksista. Kuka tahansa osaa sanoa, että vaihdetaan kivihiili pellettiin, mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa ja mitä se maksaa tavalliselle käyttäjälle?

    • Hei Suvi
      Pellettejä kyllä riittää. Nythän ne viedään Suomesta Tukholmaan. Ja Helsinkiin ne tulisivat tietysti laivoilla (ei suinkaan rekoilla).

  5. Suomen pellettien vuosittainen tuotanto on 300 000t, Sörnäisissä sijaitsevan hanasaaren voimalaitoksen polttoaineeksi ne riittäisivät , 74 päiväksi. Pellettitehtaiden maksimikapasiteetti n,700 000t, riittäisi n, 171 päiväksi.

    Jos sekä Salmisaaren että Hanasaaren voimalaitoksia ajettaisiin vain puupelleteillä, pelletit riittäisivät 90 päiväksi. Tahtoo sanoa että pellettejä ei ole riittävästi. Puuhiiltä valmistetaan lähteestä riippuen 300t – 500t vuosittain. Se riittäisi yllä mainittujen polttoaineeksi pariksi tunniksi.

    Kertoisitko mistä varat voimalaitosten uusimiseen/muuttamiseen?

    • Moi Lauri
      Pellettituotannon ja biohiilen potentiaali on huomattavasti suurempi. Eihän tuota vaihtoa nyt yhdessä yössä tehdä vaan kyllä siinä muutama vuosi vääjäämättä kuluu..

  6. Suomen pelletti tuotanto vuodessa, ei riitä pyörittämään vuotta edes yhtä helsingin voimalaitosta. Joten vaikka emme Ruotsiin pelletiä enää myisi, tulisi Helsingissä kylmä ja pimeä talvi pelkää pelletiä poltettaessa.

    Ja vaikka maantietoni on hakusessa, niin suurimmat pelletti tuottajat sijaitsevat Vierumäellä, Turengissa, Peräseinäjoella ja Haapavedellä. Näistä ei mielestäni ole suoraa laivayhteyttä Helsinkiin, joten kyllä ne pelletit osan matkaa kulkisivat rekoissa.

  7. Hei!

    Minkälaisilla toimilla sinun mielestäsi saadaan Helsingistä kulttuurin keidas? Entä mitä ajattelet Helsingin taidemuseon tulevaisuudesta?

    • Kiitos viestistä Suvi! Helsingistä saadaan kulttuurikeidas lisäämällä epäkaupallisia tiloja, tarjoamalla tilaa ravintolapäivän, siivouspäivän ja kaupunkiviljelyn kaltaisille ruohonjuuritason jutuille. Helsingin taidemuseota tarvitaan, koska taide pitää ihmiset järjissään. Guggenheimiä ei tarvita.

Kommentointi on suljettu.

Kaikkea sitä saakin elämässä kokea. Perjantai-ilta. Takana työpäivä, uintitreeni ja kuntopiiri. Sitten kolme tuntia tanssia. Move your Scooter!
Pääsin tänään kertomaan @tiinaelo järjestämässä Kestävä kulutus -paneelikeskustelussa Miksi minimalismi ja ekologinen arki tekee onnelliseksi. 

Tässä viisi syytä mitä minimalismi ja ekologinen arki on mulle antanut:
-Lisää aikaa
-Lisää rahaa
-Lisää vapautta
-Lisää turvallisuutta
-Lisää varautumista tulevaan

Mikä sua oikein estää? 

Kiitos keskustelusta @tiinaelo @fintagea @tinanyfors @sallamaarim ja kuvasta @heli.sihvonen
Voisiko liikuntatavoitteista ammentaa jotain yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen?

Vuoden alussa asetin tavoitteekseni, että vuoden aikana juoksen 1055 km, pyöräilen 8000 km, uin 250 km ja teen 150 tuntia lihaskuntotreeniä. Mielessäni tämä piti sisällään myös sen, että teen vuoden aikana yhden täysmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-juoksun ja 10 puolimaratonia sekä sen, että teen joka aamu 7 minuutin lihaskuntotreenin.

Liikuntatavoitteet ovat vähän kuin taloudelliset tavoitteet yrityksille. Niitä on äärimmäisen helppo pilkkoa pieniin osiin ja seurata toteutumista reaaliaikaisesti vuosineljänneksittäin, kuukausittain, viikoittain tai jopa päivittäin.

Riskinä on, että jos alan mitata vaikuttamistyötä käytetyillä tunneilla, kirjoitusten määrällä, somepostauksilla, mielenosoituksilla ja päättäjien tapaamisilla, saatan päätyä optimoimaan juuri niitä asioita, joiden mittaaminen on helppoa. Silloin vaarana on, että alan kirjoittaa enemmän kirjoituksia niiden vaikuttavuuden sijaan. Tai osallistua useampaan tapahtumaan sen sijaan, että käyttäisin aikaa yhteen todella tärkeään kohtaamiseen.

Oma kysymyksensä kuitenkin on, että pitääkö kaikkea mitata numeroiden valossa tai määrän kautta. Eihän liikunnassakaan pelkkä määrä ole se olennainen vaan harjoittelun laatu. Kannattaa olla monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua sekä kiinnittää huomiota ravintoon ja lepoon eli palautumiseen. Vanha sanonta kuuluu kuitenkin, että se mitä ei mittaa, sitä ei voi hallita. 

Vaikuttamistyölle tuskin on löydettävissä yhtä yksittäistä mittaria. Sen sijaan siihen voi soveltaa liikuntaharjoittelusta kolmea periaatetta:

1. Säännöllisyys: vaikuttamista tehdään jatkuvasti, ei vain silloin kun sattuu innostamaan.

2. Monipuolisuus: käytetään erilaisia vaikuttamisen keinoja, kuten kirjoittamista, keskusteluja, järjestötyötä, yritysyhteistyötä ja poliittista vaikuttamista.

3. Palautuminen: kaikkea ei tarvitse tehdä koko ajan, eikä vaikuttamisen pidä kuluttaa tekijäänsä loppuun.

Silti kaipaisin jotain niin helppoa ja yksinkertaista mittaria myös vaikuttamistyöhön kuin mitä yrityksillä on tulostensa seuraamiseen ja minulla liikuntatavoitteiden mittaamiseen.
Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista. 

Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä. 

Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää? 

Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin. 

Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Syksyllä luvassa muutamia kirjastovierailuja. Ensimmäinen niistä Kallion kirjastossa Helsingissä. Lämpimästi tervetuloa kuulemaan ti 20.10. klo 17-18 miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi! 

1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi

Tietokirjailija ja toimitusjohtaja Leo Stranius kertoo kirjatapahtumassa kirjastaan ”1,5 astetta parempi arki – miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi” (Gummerus 2025). 

Miksi päästöjen ja kulutuksen vähentäminen auttaa meitä valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin? 

Miksi tiivis asuminen, kohtuullinen kuluttaminen, kasvispainotteinen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta tai kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheista lisää!
Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Seuraa minua Instagramissa