Kampanjateemat

Ohessa on luonnos kunnallisvaalikampanjateemoista. Kaikki kommentit ovat tervetulleita! Kuulen mielelläni, mitä asioita on tärkeä nostaa esiin kunnallisvaaleissa.

Tulevien sukupolvien Helsinki

1. Lasten Helsinki
– Neuvoloille lisää resursseja kertoa ympäristöasioista sekä päiväkoteja mukaan Vihreä lippu ja Luonnossa kotonaan -toimintaan.
– Ympäristöystävällistä ja terveellistä kausi- ja kasvisruokaa päiväkoteihin ja kouluihin.
– Kaupunkimetsiä, kiipeilypuita ja puhtaita luonnonvesiä lapsille.
– Kaadetaan turhat aidat kortteleiden sisäpihoilta ja laajennetaan turvallisia leikkipaikkoja.
– Tarjotaan matalan kynnyksen kotiapua lapsiperheille.

2. Ympäristöviisas Helsinki
– Helsingin Energia fossiilivapaaksi – hiilikasojen sijaan ekoenergiaa ja tuulivoimaloita.
– Lisää kaupungin rakentamia nollaenergiataloja.
– Kokeillaan kaupunkilaisille maksutonta joukkoliikennettä.
– Maalataan katuihin 100 km pyöräkaistoja sekä jatketaan pyöräily-Baanaa Kaisaniemeen.
– Suojellaan kaupunkimetsät sekä tehdään kaavoista virkistys- ja luontoarvojen kannalta viisaita.

 3. Onnellinen Helsinki
– Julkisissa hankinnoissa painotetaan ympäristö- ja sosiaalikriteereitä sekä eläinten hyvinvointia.
– Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia lisätään kansalaisaloitteella ja suorilla kansanäänestyksillä.
– Julkisin varoin tuotettu tieto vapautetaan kaikille – päätöksenteosta tehdään avointa.
– Tehdään Helsingistä viherkattojen, kaupunkiviljelyn ja rosoisena rehottavan kulttuurin keidas.
– Lisätään epäkaupallisia, yhteisöllisyyttä parantavia tiloja.

12 kommenttia artikkeliin ”Kampanjateemat”

  1. Anteliaisuuden ja huomaavaisuuden opettaminen ja toteuttaminen. MIkään ei muutu elleivät ihmisten henkisyys- sydämet muutu. Tunnetaan naapurusto niin hyvin että huomataan jos jollain on ongelmia .

  2. Avaisitko hieman tuota ”Helsingin Energia fossiilivapaaksi – hiilikasojen sijaan ekoenergiaa ja tuulivoimaloita.”

    Miten tuo käytännössä tapahtuu? Millä korvataan kivihiili,maakaasu sekä raskas polttoöljy? Mihin sijoittaisit tuulivoimalat? Millä rahalla tuo toteutetaan? kaupunki ottaa raskaasti lisää velkaa, rahaa ei ole.

  3. Sain tänään kunnalisvaalimainoksesi. Yksi kamppanjateemoistasi on Helsingin Energia fossiilivapaaksi – ekoenergiaa ja tuulivoimaloita. Ideana loistava, en vain näe mihin Helsingissä mahdutetaan kaikki tarvittavat tuulivoimalat ja mikä on vaihtoehtosi fossiiliselle polttoaineelle? Kaikki ekoenergia kun ei ole enää ekoa, kun lasketaan sen kuljettamiseen käytetty polttoaine yms. sekä se ettei ekoenergia ole hyötysuhteeltaan samaa luokkaa kuin fossiiliset, jolloin niitä tarvitaan huomattavasti enemmän.

    Tämä aihe on hyvä ja aiheellinen, mutta olisi mukava saada sinulta ja muiltakin vastauksia kuinka tämä toteutetaan ja millä rahalla?

    • Hei Suvi ja Lauri
      Kiitos palauteesta!
      Käytännössä Helsingin Energian fossiiliset polttoaineet voidaan korvata bioenergialla (esim. pelletit ja puuhiili) ja tuulivoimalla sekä tietysti energiansäästötoimenpiteillä. Kivihiilen käyttöä emme yksinkertaisesti voi enää jatkaa. Isompia tuulivoimapuistoja kannattaa rakentaa merelle.

  4. Jos yhtään ymmärrän voimalaitosten esim. puupelletti tarvetta verrattuna kivihiileen. Niin meillä ei ole tarpeeksi suuria puupelletintuottajia, jotka kattaisivat Helsingin Energian (tai muunkaan suuremman kaupungin) tarvitseman polttoaineen määrän. Tuottajat eivät myöskään sijaitse pääkaupunki seudulla, joten pelletti on kuljettava polttolaitokselle, tämä tarkoittaa rekkoja, isoja letkoja rekkoja. Puupellettiä ei myöskään voi varastoida ulos, joten myös varastot puupelletin polttamiseen on rakennettava.

    Tuulivoima puistojen haitoista ja hyödyistä keskustellaan edelleen, eikä meidän itämeremme ole kovinkaan suuri, joten sinne tuskin saadaan rakennettua isoja puistoja.

    Muistetaan myös se, että Suomessa voimaloiden hyötysuhteet poltettuun fossiiliseen polttoaineeseen nähden on euroopan suurimpia. Meillä voimalaitokset ovat yhteistuotantolaitoksia, eli niistä saadaan sekä sähköä että lämpöä, myös tämä on hyvin harvinaista muualla euroopassa.

    Kun käy Helsingin Energia nettisivuilla, huomaa että kehitystä tapahtuu.
    Muutokset vievät aikaa ja rahaa. Ja rahaa nopeisiin muutoksiin ei kaupungilla ole.

    Yhä edelleen idea on hyvä, mutta kaipaisin ideoita niistä todellisista toteutuksista. Kuka tahansa osaa sanoa, että vaihdetaan kivihiili pellettiin, mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa ja mitä se maksaa tavalliselle käyttäjälle?

    • Hei Suvi
      Pellettejä kyllä riittää. Nythän ne viedään Suomesta Tukholmaan. Ja Helsinkiin ne tulisivat tietysti laivoilla (ei suinkaan rekoilla).

  5. Suomen pellettien vuosittainen tuotanto on 300 000t, Sörnäisissä sijaitsevan hanasaaren voimalaitoksen polttoaineeksi ne riittäisivät , 74 päiväksi. Pellettitehtaiden maksimikapasiteetti n,700 000t, riittäisi n, 171 päiväksi.

    Jos sekä Salmisaaren että Hanasaaren voimalaitoksia ajettaisiin vain puupelleteillä, pelletit riittäisivät 90 päiväksi. Tahtoo sanoa että pellettejä ei ole riittävästi. Puuhiiltä valmistetaan lähteestä riippuen 300t – 500t vuosittain. Se riittäisi yllä mainittujen polttoaineeksi pariksi tunniksi.

    Kertoisitko mistä varat voimalaitosten uusimiseen/muuttamiseen?

    • Moi Lauri
      Pellettituotannon ja biohiilen potentiaali on huomattavasti suurempi. Eihän tuota vaihtoa nyt yhdessä yössä tehdä vaan kyllä siinä muutama vuosi vääjäämättä kuluu..

  6. Suomen pelletti tuotanto vuodessa, ei riitä pyörittämään vuotta edes yhtä helsingin voimalaitosta. Joten vaikka emme Ruotsiin pelletiä enää myisi, tulisi Helsingissä kylmä ja pimeä talvi pelkää pelletiä poltettaessa.

    Ja vaikka maantietoni on hakusessa, niin suurimmat pelletti tuottajat sijaitsevat Vierumäellä, Turengissa, Peräseinäjoella ja Haapavedellä. Näistä ei mielestäni ole suoraa laivayhteyttä Helsinkiin, joten kyllä ne pelletit osan matkaa kulkisivat rekoissa.

  7. Hei!

    Minkälaisilla toimilla sinun mielestäsi saadaan Helsingistä kulttuurin keidas? Entä mitä ajattelet Helsingin taidemuseon tulevaisuudesta?

    • Kiitos viestistä Suvi! Helsingistä saadaan kulttuurikeidas lisäämällä epäkaupallisia tiloja, tarjoamalla tilaa ravintolapäivän, siivouspäivän ja kaupunkiviljelyn kaltaisille ruohonjuuritason jutuille. Helsingin taidemuseota tarvitaan, koska taide pitää ihmiset järjissään. Guggenheimiä ei tarvita.

Kommentointi on suljettu.

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!