Suomen evankelisluterilaisen kirkon, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston yhteinen Ekopaasto-kampanja on alkanut.
Kävin tekemässä kampanjan testin ja sain tulokseksi seuraavaa:
”Olen himopaastoaja! Vain ehdottomuudella saadaan tuloksia aikaan. Periksi ei anneta, ennen kun sydänkäyrä on suora.”
Noh. En kyllä itse ole ihan vakuuttunut, että pelkästään ehdottomuudella saataisiin tuloksia aikaiseksi. Kyllä siihen tarvitaan suostuttelua ja vapaaehtoista pakkoakin.
Kävin tiistaina 21.2. osoittamassa mieltä eduskuntatalolla vahvan ilmastolain puolesta yhdessä lumiukkojen kanssa. Ohessa kuvia tapahtumasta.
Mielenosoituksessa pääsimme kansanedustaja Oras Tynkkysen kanssa lumiukkojen kanssa saman banderollin taakse.
Greenpeace, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi ovat tehneet hallitukselle ehdotuksen yli kahden miljardin euron leikkauksia ympäristölle haitallisiin tukiin.
Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan: ”ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta”.
Ympäristöjärjestöt kiinnittävät huomiota erityisesti seuraaviin verokantoihin, jotka rasittavat valtiontaloutta yhteensä noin 1,5 miljardilla eurolla:
Vauvan myötä olen saanut suoramarkkinointia erilaisiin vauvan tarvikkeisiin liittyen. Osoitelähteenä näyttää olevan väestötietojärjestelmä.
Esimerkiksi viime viikolla Nutricia Baby Oy halusi puhutella minua nimelläni kotiini postitetulla mainoskirjeellään seuraavasti:
”Vauvan tulo perheeseen mullistaa elämää aika lailla, eikö totta! Äidiksi tuleminen avaa täysin uuden, ihanan maailman.”
Varmasti juuri näin. Kyllähän nuo molemmat virkkeet pitävät täysin paikkansa. Koska mainoskirje tuli kuitenkin juuri minun nimelläni varustettuna, voin todeta, että myös isäksi tuleminen avaa täysin uuden maailman.
Lapsen tulo perheeseen on yksi sellainen vaihe, jossa perheen kulutustottumukset voivat muuttua paljon. Muutos voi olla ympäristön kannalta hyvä tai huono.
Maanantai: Leikin aamulla vauvan kanssa ja kirjoitin ekoisi-blogin tavaroista ja kirjavinkeistä. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni vastasin yritysten ympäristövastuuta koskevaan väitöskirjatutkimushaastatteluun. Lounaan jälkeen vedin toimistokokouksen ja työntekijöiden vapaaehtoisen venyttelysession. Iltapäivällä kokoustimme vielä toimiston johtoryhmän kesken sekä kävin läpi viestintäpäällikön paikkaan tulleita työhakemuksia. Päivän päätteeksi kävin puhumassa luonnon monimuotoisuudesta ja Rio+20-prosessista Anni Sinnemäen, ViSiOn sekä Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden järjestämässä Luonto toimii – Käytännön ympäristöpolitiikan perusteet -kurssilla.
Luonto-Liiton aktivistipäivässä 18.2. Atlas Saarikoski alusti kansalaisaktivismista ja Vesa Saarinen sosiaalisesta mediasta. Itse esittelin lyhyesti Luonto-Liiton toimintaa.
Päivän juontajina toimivat hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lindholm ja valtuuston puheenjohtaja Senni Luosujärvi.
Atlas Saarikosken mielestä aktivismi on sitä, että meillä on (1) eettinen velvollisuus toimia, (2) kaikilla, ei vain aktivisteilla ja (3) aina. Lisäksi teosta tulee seurauksia, joita ei kannata arvioida yläkanttiin (jos minä teen niin kaikki tekevät) eikä toisaalta alakanttiin (mikään ei ikinä muutu).
Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi 16.2.2012 Satu Hassin mietinnön rikkidirektiivistä.
Päätös on tärkeä edistysaskel ympäristön ja ihmisten terveyden suojelussa.
Ympäristövaliokunta päätyi tukemaan IMO:n vuonna 2008 päättämää 0,1 prosentin rikkirajaa laivapolttoaineille Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa vuonna 2015. Lisäksi valiokunta haluaa tiukentaa rajoja myös Etelä-Euroopassa.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja Pertti Sundqvist toteaa osuvasti:
Ympäristökysymykset otetaan Suomessa tosissaan. Ympäristö- ja ilmastonmuutos on tullut viimeisen kymmen vuoden aikana politiikan teon kovaan ytimeen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä talouspolitiikan rinnalle.
Ympäristövastuu on yrityksille hygieniatekijä. On epäilyttävää, jos yrityksellä ei ole omaa ympäristöpolitiikkaa ja suunnitelmaa ympäristövaikutustensa minimoimiseksi. Yleensä halutaan myös varmistaa, että sanojen takana on konkreettisia ympäristötekoja. Viherpesu ei ole kovin tavallista.
Näyttää kuitenkin siltä, että poikkeuksiakin löytyy. Vanhan maailman tuulahduksesta, suoranaisesta viherpesusta, kertoo mielestäni kaksi seuraavaa esimerkkiä.
Olen aiemmin kirjoittanut vauvatavarasta ja tavara-ahdistuksesta, listannut vauvan vuorokauden aikana tarvitsemia tavaroita sekä vielä vertaillutkin eri tavaroita, kuten lastenvaunuja ja kantoliinaa tai kesto- ja kertakäyttövaippoja keskenään.
Onneksi vauva-arki ei ainakaan meillä kuitenkaan ole oikeasti näin tavarakeskeistä, kuten äkkiä saattaisi luulla. Vielä on kuitenkin yksi teema, jota jäimme yhdessä puolisoni Annukan kanssa pohtimaan.
Miten paljon tavaroita kannattaa hankkia etukäteen ja miten paljon vasta tarpeen mukaan?
Maanantai: Kävimme aamulla Annukan kanssa tulevan viikon aikataulut läpi. Julkaisin kirjoituksen Luonto-Liiton kulutus.fi -sivuilla sähköautoista: Sähköautot – sittenkin suuri huijaus? Kirjoitukseni Maaseudun Tulevaisuudessa turkistarhauksen ympäristövaikutuksista oli myös julkaistu. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni olin Aaro Harjun johtamisvalmennuksessa. Keskustelimme hallitustyöskentelystä. Ennen lounasta pidimme vielä toimiston johtoryhmän kokouksen. Lounaan jälkeen vedin toimiston viikkopalaverin ja vapaaehtoisen venyttelysession. Päivän teemana oli monissa ihmisten kohtaamisissa presidentinvaalit. Kirjoittamani analyysi löytyy täältä. Päivän päätteeksi istuin vielä Oras Tynkkysen koolle kutsumassa palaverissa koskien mahdollisen kansalaisaloitteen jättämisestä ydinvoimasta. Kotiin pyöräilin Ruohonjuuren kautta. Illalla kirjoitin vauvanhoidon ohessa vielä ekosin koti- ja lastenhoitotöistä.