Ympäristöpolitiikka

Earth Hour – koko päivän!

Lauantaina (27.3.) päätin tunnin sijaan viettää koko päivän Earth Houria. Ainakin yhden päivän viettäminen ilman sähkövaloa on helppo juttu. Kiperiä tilanteita olivat oikeastaan vain vessa ja jääkaapin valo. Tosin vessassa käynnistäkin selviää erinomaisesti kännykän näytön tuomalla valolla tai kynttilöillä. Sen sijaan lukeminen on isompi haaste. Iltalukemista ei tällä kertaa tullut harrastettua. Kuinkahan pitkään ilman sähkövaloa voisi tulla toimeen nykyisillä elintavoilla? Entä kokonaan ilman sähköä? WWF:n kampanja oli menestys. Tällä kertaa … Lue lisää

Ilmastorahoituksen tulisi olla lisäistä

Olin aamupäivällä (26.3.) puhumassa UNDP:n, ulkoasianministeriön ja Demo Finlandin poliittisille nuorisojärjestöille suunnatussa koulutusseminaarissa ilmastonmuutoksen haasteista kehitykselle. Puheenvuorossani yritin tuoda esille sitä, kuinka ilmaston lämpeneminen vaikuttaa kaikkein eniten juuri niihin, jotka ovat siihen kaikkein vähiten syyllisiä sekä painottaa, että ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta nimen omaan teollisuusmaiden ja Suomen tulisi toimia päästövähennystoimenpiteiden suhteen ensin. Keskustelu tilaisuudessa oli todella innostavaa. Iso kiitos kaikille järjestäjille! On kuitenkin valitettavaa seurata, että Suomen hallitus pakoilee jo tässä vaiheessa … Lue lisää

Ydinvoima on hauskaa ja vaaratonta!

Näyttää siltä, että moni kansanedustaja ja ministeri haikailee ydinvoiman lisärakentamisen perään vaikka ihmiset haluaisivat jotain ihan muuta. Aamulehden maaliskuussa Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 47 prosenttia suomalaisista vastustaa ydinvoiman lisärakentamista siinä missä 39 prosenttia olisi valmis hyväksymään sen. Vain 6 prosenttia suomalaista olisi valmis myöntämään luvan kolmelle uudelle ydinvoimaluvalle. Sen sijaan 95 prosenttia suomalaisista pitää uusiutuvien energialähteiden lisäämistä hyvänä keinona vastata mahdolliseen energiatarpeeseen ja 61 prosenttia kannustaisi energiansäästämiseen. Helsingin Sanomien Taloustutkimukselle … Lue lisää

Ilmastodieetit

Olen mukana YLE teemalla 22.3. alkaneessa Ilmastodieetit-ohjelmassa arvioimassa eri perheiden toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Ilmastoraadissa istuu lisäksi Demos Helsingin Tuuli Kaskinen ja SYKE:n ilmastotohtori Ari Nissinen. Ohjelmassa seurataan neljän perheen toimia pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Suurin osa yksittäisen ihmisen aiheuttamista päästöistä syntyy asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Kannattaa siis pihistellä neliöistä ja tilata kotiin tuulisähköä, liikkua pyörällä ja joukkoliikennettä käyttäen sekä syödä kasvisruokaa. Ohjelman ensimmäinen osa on katsottavissa täältä. ”Ilmastodieetit-dokumenttisarjassa seuraamme, miten neljä … Lue lisää

Malediivien presidentti Mohamed Nasheed, Suomi ja poliittinen johtajuus

Minulla oli keskiviikkona (17.3.) kunnia osallistua Säätytalolla järjestettyyn Leadership in Climate Change -seminaariin, jossa pääpuhujana oli Malediivien presidentti Mohamed Nasheed. Puhenäyte Nasheediltä löytyy esimerkiksi tämän Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikaisen blogimerkintäni kautta: Politicians talk. Leaders act – Lead or go home. Presidentin viesti oli selvä. Ilmastonmuutos ei uhkaa vain Malediivien olemassaoloa, vaan koko maapallon tulevaisuutta. Kööpenhaminan epäonnistumisen jälkeen meillä on vain muutamia vuosia aikaa kääntää suuntaa. Nasheedin mukaan kaikkien pitää toimia. Malediivit … Lue lisää

Viisi innostavaa tilaisuutta, kuntoilua ja Kansan Uutiset

Perjantaina (12.3.) aamulenkin jälkeen olin eduskunnassa vetämässä Äänestä ydinvoima historiaan –kampanjan ja poliittisten nuorisojärjestöjen lehdistötilaisuutta. Eduskunnasta pyöräilin Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolle degrowth-hankkeen ohjausryhmän kokoukseen. Tarkoituksena on toteuttaa syksyllä aiheesta kansainvälinen seminaari. Suomen luonnonsuojeluliitosta matka jatkui Nuorisoasiankeskukseen, jossa ideoimme yhdessä nuorisotoimenjohtaja Lasse Siuralan ja muutamien muiden kanssa nuorten tulevaisuuden osallisuutta sosiaalisessa mediassa. Innostavan keskustelun jälkeen siirryin Allianssiin keskustelemaan yhdessä Nuoran edustajien kanssa valtioneuvoston Kasvuhankkeesta. Kirjoittelin Kasvuhankkeesta aiemmin viikolla tänne. Samaan syssyyn ehdin … Lue lisää

Poliittiset nuorisojärjestöt mukaan Äänestä ydinvoima historiaan –kampanjaan – myös valtaosa suomalaisista vastustaa ydinvoiman lisärakentamista

Keskustanuoret ja Keskustaopiskelijat, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden Liitto ViNO, Svensk Ungdom, Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ja Vasemmistonuoret sekä Vasemmisto-opiskelijat liittyivät perjantaina (12.3.) Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjaan. Ydinvoiman haluavat siirtää historiaan näin kolmen hallituspuolueen ja kahden suurimman oppositiopuoleen nuorisojärjestöt. Aiheeseen liittyvä tiedote täällä: Poliittiset nuorisojärjestöt mukaan Äänestä ydinvoima historiaan –kampanjaan Aamulehden samana päivänä Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 39 prosenttia suomalaisista olisi valmis hyväksymään lisäydinvoiman rakentamisen siinä missä 47 prosenttia vastustaa sitä. Vain … Lue lisää

Yltäkylläisten pidot – Hyvinvoinnin tulevaisuus

Osallistuin keskiviikkona (10.3.) Yltäkylläisten pidot – Hyvinvoinnin tulevaisuus -kirjan julkaisuseminaariin Bottan juhalsalissa. Viime kesän ensimmäisenä hellepäivänä pieni porukka [1] kokoontui Vuosaasen Kulttuurikeskus Sofiaan keskustelemaan hyvinvoinnin tulevaisuudesta. Tämän keskustelun pohjalta syntyi kirja Tornin pitojen hengessä. Bottalle oli kokoontunut noin sata yltäkylläisyydestä kiinnostunutta henkilöä kuuntelemaan paneelikeskustelua.  Paneelia veti Jouko Kajanoja ja muut keskustelijat lisäkseni olivat Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, Demos Helsingin projektijohtaja Tuuli Kaskinen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander. Tässä tiivistetysti … Lue lisää

Kasvuhanke: Kestävästä kasvusta hyvinvointia ja elämänlaatua

Osallistuin tiistaina (9.3.) Säätytalolla järjestettävään seminaariin, jonka tarkoituksena oli keskustella Antti Tanskasen vetämän kasvutyöryhmän väliraportin pohjalta mahdollisuuksista nopeuttaa talouskasvua. Kutsutilaisuuden avasi pääministeri Matti Vanhanen ja paikalla oli iso joukko yhteiskunnan vaikuttajia. Koska seminaari toteutettiin Chatman House -säännöillä, en kommentoi muiden sanomisia. Tässä kuitenkin tiivistetysti se, mitä itse sanoin (tai yritin sanoa) seminaarissa. 1. Rohkeutta rakennemuutokseen. Maailman pisin matka on ryhtyminen tuumasta toimeen. Suomi ei uskalla kokeilla uusia innovaatioita. Vajoamme selvitysten … Lue lisää

Rosa Meriläisen neljä ohjetta kansalaisaktivistille

Perjantaina (5.3.) vietimme Luonto-Liiton toimiston virkistyspäivää. Aloitimme lounaalla Silvopleessa ja jatkoimme sieltä matkaa Brahen kentälle luistelemaan. Itse en ole aiemmin käynyt luistelemassa varmaan yli kymmeneen vuoteen. Yllättävän helposti homma kuitenkin sujui. Luistelun jälkeen päädyimme iltapäiväkahveille Villi Puutarha -kahvilaan. Pikaisen teehetken jälkeen jouduin lähtemään Kepan tieto- ja järjestötila Lähteen avajaisiin keskustelemaan ilmastopoliittisesta vaikuttamistyöstä yhdessä Kirkon Ulkomaanavun ilmastoasiantuntija Katri Suomen kanssa. Kepan tilaisuuden parasta antia oli Rosa Meriläisen puheenvuoro uudesta Valtio-kirjasta. Värikkään … Lue lisää

Bluesky

Instagram

leostranius

2 198 4 059

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?

31 3
Open post by leostranius with ID 18075266282604802
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?

10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout.

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta.

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta.

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!

41 1
Open post by leostranius with ID 18417684304143683
10 asiaa vuodesta 2025 Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta. Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia. Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa. Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita. Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa. Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna. Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!

Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia.

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h

(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista)

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit.

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.

37 3
Open post by leostranius with ID 18106160662671125
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina… -Uinti: 125,5 h, 281 km -Pyörä: 391 h, 8085 km -Juoksu: 142,5 h, 1302 km -Fysiikka: 175 h -Muuta: 28 h (Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.

Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.

50 0
Open post by leostranius with ID 18087684881085353
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.

Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.

38 1
Open post by leostranius with ID 17876128161451103
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.

Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/

26 0
Open post by leostranius with ID 17852786151543918
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria?

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/

23 0
Open post by leostranius with ID 18086726131959495
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat. Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa. https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa.

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta.

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään.

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä.

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.

44 1
Open post by leostranius with ID 18104614606715879
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.

Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä.

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!

44 1
Open post by leostranius with ID 18079266509282202
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin. Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!

HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”

62 1
Open post by leostranius with ID 17908605570253928
HS Teema 5/2025: ”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”

Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/

19 1
Open post by leostranius with ID 18425285797109365
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi! Täällä edellisten vuosien palkitut https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa