Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian valmistelu käynnistyi – perjantai 25.5.2007

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajat valitaan tulevana viikonloppuna Riihimäellä. Olen ehdolla liittohallituksen puheenjohtajaksi. Aiheeseen liittyvä tietode löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/liittokokoustiedote Olin koko päivän Jyväskylässä. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja ministeri Mauri Pekkarinen olivat kutsuneet eri tahoja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian valmistelun aloitusseminaariin. Pidin tilaisuudessa Suomen luonnonsuojeluliiton edustajana pyydetyn alustuspuheenvuoron. Esityksessäni pyrin korostamaan sitä, että ilmastokysymys koskee yhteiskunnan kaikkia sektoreita. Kyse ei ole vain yksittäisestä vippaskonstista tai jonkin tietyn voimalan rakentamisesta. Toin esille myös … Lue lisää

Energia-, ilmasto- ja liikennepolitiikkaa – Torstai 24.5.2007

Ruuhkamaksut eivät ole edistyneet Suomessa odotetulla tavalla. Itse asiassa Suomi on Baltian maiden ohella ainoita maita Euroopassa, jossa ruuhkamaksut, tietullit tai vastaavat eivät ole vielä käytössä. Samaan aikaan yhä useampi suomalaistalous omistaa vähintään kaksi tai jopa kolme autoa. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri julkaisikin yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa pääkaupunkiseudun liikennepolitiikasta tiedotteen (Luonnonsuojelijat vaativat ruuhkamaksuun vauhtia) Koko tiedote on luettavissa osoitteessa: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/piirit/piirit2007/pkruuhkamaksu YLE:n uutisten mukaan Ihmiskunnan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat 2000-luvulla kasvaneet yli kolme prosenttia … Lue lisää

Piirihallituksen kokous Porvoossa – Keskiviikko 23.5.2007

Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokous järjestettiin Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistyksen kutsumana ihastuttavassa vanhassa Porvoossa. Asialistalla oli talousasioiden ja työsuhdeasioiden lisäksi muun muassa liittokokoukseen liittyvät kuviot. Jouduimme tosin viemään normaalit kokousasiat läpi pikavauhdilla, koska illaksi oli järjestetty vielä pieni linturetki. Linturetkeltä kotiin saavuttua kävin läpi vielä kestävän kehityksen aikalaisvisio-hankkeen työntekijän valintaa sekä perjantaina järjestettävän hallituksen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaa koskevan seminaarin esitystäni. Annukka lähti aamulla Amsterdamiin, joten jumituin tietokoneelle käymään läpi … Lue lisää

Suomen luonnonsuojeluliitossa – Tiistai 22.5.2007

Pyöräilin iltapäivällä hiki hatussa Espoon perukoilta Luonnonsuojeluliiton toimistolle tekemään kestävän kehityksen aikalaisvisiohankkeeseen liittyviä työhaastatteluita. Olemme palkkaamassa projektivastaavaa kolmen kuukauden mittaiseen pätkätyösuhteeseen. Huonosta palkasta ja lyhyestä työsuhteesta huolimatta olimme saaneet kasan aivan erinomaisia hakemuksia. Haastattelut sujuivat hyvin. Olen vakuuttunut, että löydämme neljästä haastattelemastamme henkilöstä erittäin sopivan työntekijän. Työhaastatteluiden jälkeen vuorossa oli Suomen luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastovaliokunnan kokous. Kävimme kolmen ja puolen tunnin kokouksessa läpi hallitusohjelmaa, liiton pian käyttöön otettavaa lentomaksujärjestelmää, http://www.tuunaaedustajasi.fi … Lue lisää

Viikonloppu 18.-20.5.2007

Kävimme illalla töiden Annukan kanssa kyläilemässä Jarmon, Marin ja Kian luona. Meille oli valmistettu herkullista tofu-salaattia. Kiitos! Ilta kului nopeasti Kian kanssa leikkiessä. Yritin opettaa tytölle ”pallo” -sanaa. Välillä harjoittelimme seisomaan nousemista ja kävelyä. Illan kohokohta oli kuitenkin hevos-leikki. Perjantaina jätimme Uudenmaan ympäristönsuojelupiirissä vastaselityksen KHO:lle liittyen Uudenmaan maakuntakaavaan: (http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/piirit/lausuntoja2007/uyspkhoummkvastaselitys). Lisäksi lausuimme yhdessä Vantaan luonnonystävien kanssa Vantaan Koivukylän metsäsuunnitelmaluonnoksesta: (http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/piirit/lausuntoja2007/usypvantaakoivukyla). Heräsimme lauantaina aamulla Annukan kanssa aikaisin tekemään rästiin jääneitä hommia. Siivosin … Lue lisää

Lomapäivä – torstaina 17.5.2007

Lomapäivä. Tavoitteena oli palautua vihdoin viimein hääjuhlahumusta. Ihana auringonpaiste. Vierailimme Annukan kanssa Suomenlinnassa ja kävimme syömässä lounasta Meze-pointissa. Koko iltapäivän ja illan siivosimme, laitoimme paikkoja kuntoon ja puhdistimme hääpölyjä. Vihdoin saimme ladattua akut. Nyt on taas energiaa tuleviin koitoksiin. Illalla kävin läpi kestävän kehityksen aikalaisvisiohankkeeseen tulleita työhakemuksia. Työhaastattelut on tarkoitus tehdä ensi viikolla.

Riihimäellä vieraana – keskiviikko 16.5.2007

Ampaisin töiden jälkeen Riihimäelle paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen (http://www.sll.fi/yhdistykset/riihimaki/) hallituksen kokouksen vieraaksi. Puheenjohtaja Tarja Heikkonen oli loihtinut herkullisia pinaattipiirakoita. Nam! Kokouksen asialistalla oli mm. uusien jäsenten hyväksyminen, valokuvakilpailun julistaminen, tulevat tapahtumat ja retket, pihamessut, Vahteriston asuinalueen kaava ja monta muuta kiinnostavaa juttua. On tosi hienoa tutustua aktiiviseen paikallisyhdistykseen. Lisäksi kerroin Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin toiminnasta ja keskustelimme tulevasta Luonnonsuojeluliiton liittokokouksesta. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirissä olemme työstäneet taas lukemattomia lausuntoja. Esimerkiksi Uudenmaan ympäristökeskukselle Fingridin Hyvinkää – Hikiä … Lue lisää

Tiistai 15.5.2007

Työkiireet ja kokoukset pitivät minut tiistaina tiukasti pääkaupunkiseudulla vaikka olisi pitänyt mennä Tampereelle kevään viimeiseen jatko-opintoseminaariin. Harmittaa kun en ole ehtinyt panostamaan väitöskirjatutkimukseeni niin paljon kuin olisin halunnut. Illalla Aleksis tuli hakemaan häihin jäänyttä takkiaan. Jäimme keittöön keskustelemaan tuntikausiksi lapsiperheiden arjesta, iloista ja suruista sekä intohimoisesti Jari Sarasvuon Trainers’ Housen kurssien hyödyllisyydestä. Vaikka kyseessä onkin ripaus itämaista filosofiaa puettuna länsimaiseen yrityskieleen, yksilökeskeisyyteen ja tehokkuusajatteluun, olen itse aika vakuuttunut oppien hyödyllisyydestä … Lue lisää

Kevätneuvokki – maanantai 14.5.2007

Hääjuhlahumun jälkeen edessä oli heti aktiivinen arki. Minut oli kutsuttu ympäristötutkijoiden ja ympäristöhallinnon virkamiesten yhteiseen seminaariin. Olin päivän pääpuhuja aiheenani ympäristöjärjestöjen kriittinen arvio ympäristöhallinnosta. Esitykseni perustui viime syksynä hyväksyttyyn pro gradu -tutkielmaan (http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=16103), jossa ympäristöliikkeen keskeiset toimijat kritisoivat Suomen ympäristöpolitiikkaa. Olen kirjoittanut aiheesta jo aiemmin mm. STT:n asiantuntija-artikkelipalveluun ja YM:n Ympäristö -lehden vieraskynään. Ympäristöhallinnon ja Suomen ympäristöpolitiikan aktiivisuuden hiipuminen johtuu järjestötoimijoiden mukaan ainakin neljästä keskeisestä tekijästä. Taustalla vaikuttaa yleisemmin talouden … Lue lisää

Hääpäivä 12.5.2007

Kiitos vieraille ja ystäville, jotka olivat mukana auttamassa ihanien ja kauniiden juhlien toteutusta. Kiitos upeista esityksistä, puheista, hauskoista lahjoista, halauksista ja nauruista. Olitte loistavia! Olemme Annukan kanssa etuoikeutettuja, kun meillä on teidän kaltaisianne lähi-ihmisiä. Sanat eivät riitä kertomaan, miten paljon arvostamme panostanne. Kiitos Elina, Jukka, HK, Simo, Kaisa, Tim, Maria, Anna-Stiina, Meri, Lauri, Saara, Salla, Tuuli, Pia, Hasse, Kikka, Pentti, Janne, Anuliina, Anna, Linda, Antto ja Maija! KIITOS!! Juhlan tekevät … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa