Pesäpalloa – Tiistai 12.6.2007

Iltapäivällä pyöräilin jälleen kerran Luonnonsuojeluliiton toimistolle. Tällä kertaa vuorossa oli talousvaliokunnan kokous. Kävimme läpi Suomen Luonto –lehden levikkikehitystä ja markkinointia, liiton talouden tuottotilannetta sekä vuoden 2008 budjetin puitteita. Kotkanpesästä pyöräilin Helsingin keskustaan ja Kiasman kahvilaan. Timo Räikkönen haastatteli minua Työterveyslaitoksen Työn tulevaisuus -tutkimukseen. Hankkeessa halutaan pohtia muun muassa työelämän murroksen ja ympäristön välisiä suhteita. Miten ympäristökriisi ja prekarisaatio liittyvät yhteen? Miten ne vaikuttavat ihmisten elämään? Valitettavasti Criticall Mass –polkupyörämielenosoitus jäi … Lue lisää

Paratiisi tomaattiviljelmillä – Maanantai 11.6.2007

Pyöräilin iltapäivällä Luonnonsuojeluliiton toimistolle. Ohjelmassa oli viestinnän sekä energia- ja ilmastosektorin välisen yhteistyön parantaminen ja strateginen suunnittelu. Saimme mielestäni aika kivasti selkiyteyttyä käytäntöjä ja viriteltyä uusia ajatuksia. Kotkanpesästä Alppilasta matka jatkui keskustaan ja elokuvateatteri Andorraan. Kyseessä oli Vihreiden järjestämä kutsuvierasnäytös Elina Hirvosen tekemän dokumentin esitykseen. Paratiisi – kolme matkaa tässä maailmassa kertoi Espanjan tomaattiviljelmillä työskentelevistä laittomista siirtotyöläisistä. Samassa yhteydessä järjestettiin pienimuotoinen keskustelutilaisuus aiheesta. Dokumentissa tomaattiviljelmillä laittomasti työskentelevä Bakary lähettää 25 … Lue lisää

Kotona kesähelteillä – Viikonloppu 8.-10.6.2007

Kävin perjantaina Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin porukan eli Ursulan, Tapanin ja Erjan kanssa syömässä ravintola Barcelonassa. Teimme analyysia piirin kevään menneestä toiminnasta ja suunnittelimme syksyn linjauksia. Helsingin keskusta on mennyt helteestä ja kesän vietosta jälleen kerran ihan hulluksi. Hauskaa. Lauantain viimeistelin koko päivän kirja-artikkelia ympäristöliikkeen organisoitumisesta. Lisäksi tein esityksen tulevan viikon perjantaita varten Helsingin Tietokskuksen tilaisuuteen. Illalla kävin pitkästä aikaa juoksemassa tutun kymmenen kilometrin lenkin. Matka tuntui yllättävän paljon jaloissa. Juuri kotiin … Lue lisää

Kestävän kehityksen toimikunnan kokous – Torstai 7.6.2007

Kestävän kehityksen toimikunnan uutena puheenjohtajana aloitti työministeri Tarja Cronberg. Jostain syystä pääministeri Matti Vanhanen luovutti puheenjohtajan paikan työministerille. Hiukan harmittavaa keke-toimikunnan arvovallan kannalta. Kokouksen asialistalla oli mm. keskustelu hallitusohjelmasta, uuden aluejaoston perustaminen, toimikunnan tiekartta ja Hollannin kestävän kehityksen vertaisarvioinnin (peer review) kokemukset. Kokouksen parasta antia oli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen aktiivinen osallistuminen keskusteluun. Väyrynen ihmetteli kestävän kehityksen strategian ja toimikunnan painottumista talous- ja sosiaalipoliittisiin kysymyksiin. Väyrysen mielestä olisi keskeistä … Lue lisää

Kuinka pitkään voi elää ilman ruokakaupassa käyntiä? – Keskiviikko 6.6.2007

Annukka on ollut nyt pari viikkoa matkoilla. Päätin kokeilla, kuinka pitkään pystyn elämään ilman ruokakaupassa käyntiä kaapin perukoilta löytyvillä ruuan tähteillä. Toistaiseksi ei ole tarvinnut kaupassa käydä. Uskomatonta, miten paljon kaapeista on löydettävissä erilaista ruokaa. Illalla pidimme kansalaisjärjestöjen kestävän kehityksen hankkeen ohjausryhmän kokouksen. Toimin ohjausryhmän puheenjohtajana. Olemme palkanneet hankkeeseen projektivastaavan, joka oli nyt ensimmäistä kertaa paikalla kokouksessa. Tulemme järjestämään projektin tiimoilta kansalaisjärjestöjen ideariihen, jossa ideoimme uusia visioita ja avauksia kestävän … Lue lisää

Maailman ympäristöpäivä – Tiistai 5.6.2007

Suomen luonnonsuojeluliitto on myöntänyt vuoden 2007 ympäristöpalkintonsa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusmestari Seppo Ronkaiselle puolueettomasta ja rohkeasta susitutkimuksesta. Koko tietode löytyy täältä: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/ronkainen Ympäristöministeri Lehtomäki piti samassa tilaisuudessa Järvenpäässä mainion puheen. Hänen mukaansa elintarvikkeille tulisi ottaa käyttöön vastuullisuuden laatumerkki, jonka kriteerinä olisi kotimaisuuden lisäksi myös eettinen, ympäristöä, ihmistä ja eläimiä kunnioittava tuotantoketju. Hyvä! Sen sijaan ministeri Vapaavuori on antanut viimeaikaisissa lausunnoissa ymmärtää, että valtioneuvosto tulee tekemään päätöksen Sipoon rajan siirtämisestä … Lue lisää

Viikonloppu 2.-3.6.2007

Kirjoittelin koko viikonlopun artikkelia Esa Konttisen ja Jukka Peltokosken valmisteilla olevaan liikkeiden organisoitumista käsittelevään kirjaan. Lauantai iltana olin Saaran ja Marian kanssa Lammassaaressa (http://www.gardenia-helsinki.fi/Viikinluonto/retkikohteet.htm) Satakielen laulukauden avajaisissa. Juhlat olivat samalla KVT:n (Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry, http://www.kvtfinland.org) 60-vuotis sembalot. Mainio tunnelma. Paikalla paljon tuttuja ja hyviä keskusteluja. Pohjannaulan (http://www.pohjannaula.net/) esitys oli huippuhyvä vaikka lähdinkin kotiin jo muutaman kappaleen jälkeen. Sunnuntaina kävimme aamupäivällä Jukan kanssa pyörälenkillä. Poljimme Vantaanjokilaaksoa Tuomarinkylään, Pitkäkoskelle ja Paloheinään. Sieltä … Lue lisää

Suomen luonnonsuojeluliitto TVO:lle – perjantai 1.6.2007

Teollisuuden Voiman kannettava vastuunsa energian käytön tehostamisesta ja turvallisuuspuutteista http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/TVOvastuu Suomen luonnonsuojeluliitto paheksuu TVO:n torstaina kauppa- ja teollisuusministeriölle toimittaman ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman lähtökohtaa. Kyseisessä YVA-ohjelmassa ei oteta lainkaan huomioon energian käytön tehostamista. Suomen hallitusohjelman tavoitteena on lisätä merkittävästi uusiutuvien energialähteiden käyttöä nykyisestä. Lisäksi hallitus pyrkii hillitsemään energian käytön kasvua. Luonnonsuojeluliiton tulkinnan mukaan TVO on aivan eri linjoilla kuin hallituksen energiapolitiikka. Luonnonsuojeluliiton mielestä hallituksen on vaadittava TVO:a noudattamaan hallitusohjelman linjausten toteuttamista. … Lue lisää

Greenpeace edelleen Olkiluodossa – tiistai 29.5.2007

Kuusi Greenpeacen aktivistia Suomesta, Ranskasta ja Britanniasta kiipesi varhain maanantaina Olkiluodon ydinreaktorin rakennustyömaalla sijaitsevaan nosturiin osoittaakseen mieltään TVO:n ja Arevan höllentämää ydinturvallisuutta vastaan. Greenpeacella on kolme vaatimusta mielenosoituksen lopettamiseksi. Ympäristöjärjestö vaatii kaikkien 1 500 toistaiseksi ilmenneen turvallisuuspoikkeaman julkistamista. Lisäksi TVO:n ja Arevan pitää maksaa takaisin kaikki saamansa laittomat julkiset tuet, Greenpeace vaatii. TVO:n pitää Greenpeacen mielestä myös myöntää, etteivät kaikki ne lupaukset, joilla se sai eduskunnalta luvan hankkeen aloittamiseksi, ole … Lue lisää

Suomen luonnonsuojeluliiton liittokokous Riihimäellä 26.-27.5.2007

Suomen luonnonsuojeluliiton liittohallituksen puheenjohtajaksi valittiin vuosiksi 2008-2010 filosofian tohtori Risto Sulkava, 41, Keuruulta. Hän on koulutukseltaan biologi. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin metsätalousinsinööri Markku Kuortti, 50, Muoniosta. Koko tiedote löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/liittokokous2007pj Olin itse ehdolla liittohallituksen puheenjohtajaksi, mutta hävisin toisella kierroksella äänestyksen Risto Sulkavalle selvin numeroin (48-71). Ensimmäisellä kierroksella sain täpärästi enemmän ääniä (38-36) kuin tutkija Kati Vierikko Helsingistä Risto Sulkavan ollessa kärjessä (47 ääntä). Liittovaltuuston puheenjohtajaäänestyksessä Markku Kuortti voitti selvin luvuin … Lue lisää

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Ylikulutus on aikamme virtahepo olohuoneessa. Me kaikki näemme sen, mutta harva uskaltaa kysyä ääneen: voimmeko todella ratkaista kestävyyskriisin puuttumatta itse kulutuksen määrään?

Usein keskustelu väistetään tarjoamalla ratkaisuksi teknologiaa tai siirtymää palvelutalouteen eli ekotehostamista tai niin sanottua ”aineetonta kulutusta”. Mutta tässä piilee vaarallinen ajatusharha. Todellisuudessa täysin aineetonta kulutusta ei ole olemassa. Jokainen digitaalinen palvelu, jokainen metsämeditaatioon hankittu varuste ja jokainen bitti vaatii fyysistä tilaa, materiaalia ja ennen kaikkea energiaa.

Otetaan esimerkiksi energiankulutus. Teollistumisesta lähtien energiankäyttömme on kasvanut noin 2 prosentin vuosivauhdilla. Se kuulostaa maltilliselta, mutta eksponentiaalinen kasvu on petollista.

Jos jatkamme samalla uralla, kulutamme noin 450 vuoden kuluttua enemmän energiaa kuin mitä koko maapallo vastaanottaa auringosta. Tässä vaiheessa emme törmää vain raaka-aineiden loppumiseen, vaan termodynamiikan seinään.

Yksilön eliniän näkökulmasta 450 vuotta voi tuntua ylettömän pitkältä ajalta ja energiankulutuksen kasvu triviaalilta kysymykseltä. Tässä piilee kuitenkin polkuriippuvuuden vaara. Jos rakennamme koko sivilisaatiomme perustukset fysiikan vastaiselle oletukselle, emme pysty kohta enää muuttamaan suuntaa.

Ihmislaji on tallustellut tällä planeetalla vasta noin 300 000 vuotta. Olemme planeetan historiassa tuore tulokas. Vertailun vuoksi:

- Lehtimuurahaiset ovat harjoittaneet menestyksekästä maanviljelyä noin 50 miljoonaa vuotta.
- Dinosaurukset hallitsivat maapalloa 180 miljoonaa vuotta.
- Karhukaiset ovat selvinneet viidestä joukkosukupuutosta 530 miljoonan vuoden ajan.

Nämä lajit ovat osoittaneet, että pitkäaikainen kestävyys ei löydy eksponentiaalisesta kasvusta, vaan sopeutumisesta ja tasapainosta. Olemmeko me todella ”viisain” laji, jos olemme ajamassa päin seinää jo muutaman tuhannen vuoden jälkeen, kun muut ovat pärjänneet kymmeniä tai satoja miljoonia vuosia?

Fysiikan lakien edessä mielipiteillä ei ole merkitystä. Rajallisella planeetalla loputon kasvu on sula mahdottomuus. Meidän on uskallettava sanoa se ääneen. Vähemmän on yksinkertaisesti vähemmän.
Mitä jos puhuisimme ekosysteemipalveluiden sijaan ekosysteemivastavuoroisuudesta? Niin kauan kuin puhumme luonnosta palveluntuottajana, kohtelemme helposti sitä myös sellaisena. Voisimmeko lopettaa ajattelemasta, että luonto on täällä meitä varten ja alkaa kysyä mitä me olemme täällä tekemässä luonnon hyväksi?
Pyöräily Kruunuvuorensillalla!
Seuraa minua Instagramissa