Yli 500 ihmisen banderolli vaati päästövähennyksiä ilman ydinvoimaa

Yli 500 ilmastonmuutoksesta huolestunutta ihmistä kokoontui 1.6.2008 iltapäivällä Helsingin Narinkkatorille. Keltaisiin paitoihin pukeutuneet mielenosoittajat muodostivat mustia laattoja nostamalla kaksi kuviota, joilla vaadittiin 30 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä vuoteen 2020 mennessä ilman ydinvoiman lisärakentamista. Lisätiedot ja kuvia osoitteessa: http://ekakuudetta.info Keltainen mielenilmaus: Päästöt alas 30 prosentilla ilman ydinvoimaa: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/keltainenmielenilmaus

Perjantai 30.5.2008 – Hyvän ruuan verkoston on syntynyt ja http://ekakuudetta.info

Keskiviikkona pidimme hyvän ruuan verkoston kokouksen. Viime aikoina ruuan yhteys ympäristökysymyksiin ja erityisesti ilmastonmuutokseen on tullut entistä selkeämmin esille. Kokouksessa pohdimme aiheeseen liittyvää toimintaa sekä luonnostelimme yhteisiä teesejä hyvän ruuan puolesta. Torstaina Ruotsin suomenkielinen radio haastatteli ydinvoimatoiminnasta. Toimittaja ihmetteli, että missä on kaikki ydinvoiman vastainen toiminta. Vastasin, että kaikkialla. Toiminta on laajempaa kuin koskaan aiemmin. Muoto on kuitenkin erilainen. Ydinvoimaa vastaan toimintaa entistä hajautetummin ja moniäänisemmin. Sunnuntaina onkin luvassa keltainen … Lue lisää

Tiistai 27.5.2008 – Syy toimia

Tiistaina olin eduskunnan ympäristövaliokunnan kuultavana hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) koskevasta direktiiviesityksestä. On selvää, että CCS-teknologiaa tarvitaan tulevaisuudessa. Samaan aikaan on kuitenkin yhtä selvää, että huomio pitää kiinnittää ennenkaikkea päästövähennyksiin, energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen. Ympäristövaliokunnan kuulemisessa yritin painottaa myös sitä, että CCS-teknologian edistämiseen ei ole syytä käyttää julkisia varoja ja vastuu niin varastoinnista kuin sen valvonnastakin tulee olla aina toiminnanharjoittajalla. Esitykseni on tässä: | View | Upload your own … Lue lisää

Maantai 26.5.2008 – Ympäristöiltapäivää ja ketkuilua

Maanantaina olin puhumassa SATO:n ympäristöiltapäivässä ilmastonmuutoksesta. Oli mukava tavata niin paljon rakennusalan ammattilaisia, jotka ovat aidosti kiinnostuneet ympäristökysymyksistä. Esitykseni voi katsoa tästä: | View | Upload your own Iltapäivällä jatkoimme Luonnonsuojeluliiton kestävän tuotannon ja kulutuksen valiokunnan kokouksessa. Ideoimme mm. tulevan toiminnan painopistealueita sekä kävimme läpi Voima-lehden väliin tulevan ruokaliitteen sisältösuunnitelmaa.

Viikonloppu 23.-25.5.2008 – Jokaisena aamuna juoksemassa

Perjantaina tapasimme Sitran edustajaa liittyen uuteen energitehokkuushankkeeseen sekä kävin Animalian (http://www.animalia.fi) toimistolla keskustelemassa tulevan ruoka-kampanjoinnin ja verkoston painopistealueista. Illalla piipahdin Vihreän Langan (http://www.vihrealanka.fi) juhlissa sekä Veera Luoma-ahon syntymäpäiväkemuilla. Paljon ihania ihmisiä! Lauantaina osallistuin Luonnonsuojeluliiton (http://www.sll.fi) liittohallituksen kokoukseen. Kokous jäi kuitenkin omalta osaltani kesken, sillä jouduin lähtemään SKY:n (http://www.sky-fks.fi/liitto/) järjestämään seminaariin opiskelija-aktivismista. Oma hypoteesini on, että kansalaistoiminta ei ole kriisissä – se on vain muuttunut. Kuka tahansa voi vaikuttaa, missä tahansa, … Lue lisää

Torstai 22.5.2008 – energiatehokkuutta ja huonoja ideoita

Torstaina osallistuin TEM:n vasta perustetun energiatehokkuustoimikunnan kokoukseen. Toimikunnan tarkoituksena on arvioida ja määrittää eri sektoreille tarvittavat energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevat toimenpiteet tavoitteiden täyttämiseksi. Käytännössä tarkoituksena on siis valmistella tulevassa ilmasto- ja energiastrategiassa linjatut energiatehokkuustavoitteet konkreettisiksi toimenpiteiksi. Toimikunta jättää mietintönsä vuoden päästä keväällä 2009. Iltapäivällä osallistuin YLE:n A-zoom ohjelman kuvauksiin. Tällä kertaa aiheena oli Vihdin (bad)ideapark. Ohjelman voi katsoa Areenalta: http://areena.yle.fi/toista?id=1281357. Yritin tuoda esille sitä, että harvoin valitetaan ostosmahdollisuuksien puutteesta, mutta … Lue lisää

Keskiviikko 21.5.2008 – Avoin kirje hallitukselle

Keskiviikkona lähetimme ympäristöjärjestöjen avoimen kirjeen hallitukselle liittyen valmisteilla olevaan ilmasto- ja energiastrategiaan. Julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella näyttää pahasti siltä, että tulevassa strategiassa ei lähdetä kovinkaan kunnianhimoisista päästövähennys- tai energiansästötavoitteista. Lisäksi luvassa näyttäisi olevan ydinvoimaa, vesivoimaa (Vuotos) ja turpeen energiakäytön keinotekoisten tukien jatkamista. Avoin kirje löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/liitto/2008/avoin-kirje%20hallitukselle-210508.pdf Keskiviikkona pidettiin myös Luonnonsuojeluliiiton energia- ja ilmastovaliokunnan kokous. Luonto-Liitossa järjestetyssä kokouksessa kävimme läpi vuoden 2008 energia- ja ilmastotoimintaa sekä pohdimme mihin paukkuja kannattaa … Lue lisää

Tiistai 20.5.2008 – Ilmastoystävällinen ruokavalio ja liikkuminen edistävät myös terveyttä

Tiistaina osallistuin Greenpeacen Gaia Consultingilla teettämään energiasäästöpotentiaaleja kartoittavan selvitystyön julkaisutilaisuuteen. Tästä voi lukea tiivistetysti SLL:n ilmastoblogista: http://ilmastoblogi.wordpress.com/. Iltapäivällä olin mukana STKL:n paneelikeskustelussa liittyen ilmastopoliittiseen tulevaisuusselontekoon. Tarkoituksena oli pohtia ilmastonmuutoksen vaikutuksia käyhyyteen ja huono-osaisuuteen. Vaikka paneelikeskustelu olikin kovin hajanaista, näyttää selvältä, että myös sosiaalialan järjestöt ovat heränneet ilmastokriisin todellisuuteen. Yhteistyön mahdollisuuksiakin löytyy. Onhan ilmastoystävällinen ruoka tai liikkuminen useimmiten myös terveellistä ja sosiaalisesti kestävää.

Maanantai 19.5.2008 – Missä ympäristöjärjestöjen halutaan olevan mukana

Maanantaina piti olla TEM:n energia- ja euratom jaoston kokous. Kyseisellä foorumilla käsitellään EU:n energiaministerineuvoston kokousten asioita ja Suomen kantoja niihin. Yllättäen ympäristäjärjestöjä ei kuitenkaan haluttukaan mukaan jaostoon. Edelliseen kokoukseen saimme kutsun vain siitä syystä, että olimme antaneet lausunnon uusiutuvia energialähteitä koskevasta direktiivistä. Jaostossa on edustettuna mm. elinkeinoelämä, metsäteollisuus ja energiateollisuus. Ei kuitenkaan yhtään ympäristöjärjestöä. Ei ihme, että Suomi lobbaa turvetta EU:ssa. Kestävän kehityksen toimikunta, EU:n ympäristöjaosto sekä muut ympäristöalan neuvottelukunnat … Lue lisää

Viikonloppu 16.-18.5.2008 – hyötysuhde 72,62 prosenttia

Perjantaina osallistuin oikeusministeriössä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (http://www.kansanvalta.fi/) tutkimusjaoston kokoukseen. Kartoitimme aluksi tulevaa toimintasuunnitelmaa sekä olemassaolevaa kansalaisyhteiskunnan tutkimusta. Iltapäivällä tapasimme Haaga-Helian innokkaita opiskelijoita ja lehtori Pauli Lindströmiä. Toteutimme viime tammikuussa Keep it Cool -lumiukkotempauksen yhdessä opiskelijoiden kanssa (http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/nayttelijatlumenpuolesta/?searchterm=lumiukot). Ensi vuonna on tarkoitus viritellä jotain vastaavaa. Iltapäivällä pidimme kokousta myös ilmasto-oikeudenmukaisuuskiertueen ohjausryhmän kanssa. Lauantaina matkasin Suomen sosiaalifoorumiin (http://www.sosiaalifoorumi.fi) Tampereelle. Järjestimme yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton, Animalian ja Vegaaniliiton kanssa seminaarin ”ilmastonmuutos lautasella”. Kirjoittelin semiaaristamme hiukan … Lue lisää

Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.