Yli 500 ihmisen banderolli vaati päästövähennyksiä ilman ydinvoimaa

Yli 500 ilmastonmuutoksesta huolestunutta ihmistä kokoontui 1.6.2008 iltapäivällä Helsingin Narinkkatorille. Keltaisiin paitoihin pukeutuneet mielenosoittajat muodostivat mustia laattoja nostamalla kaksi kuviota, joilla vaadittiin 30 prosentin hiilidioksidipäästöjen vähennyksiä vuoteen 2020 mennessä ilman ydinvoiman lisärakentamista. Lisätiedot ja kuvia osoitteessa: http://ekakuudetta.info Keltainen mielenilmaus: Päästöt alas 30 prosentilla ilman ydinvoimaa: http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/keltainenmielenilmaus

Perjantai 30.5.2008 – Hyvän ruuan verkoston on syntynyt ja http://ekakuudetta.info

Keskiviikkona pidimme hyvän ruuan verkoston kokouksen. Viime aikoina ruuan yhteys ympäristökysymyksiin ja erityisesti ilmastonmuutokseen on tullut entistä selkeämmin esille. Kokouksessa pohdimme aiheeseen liittyvää toimintaa sekä luonnostelimme yhteisiä teesejä hyvän ruuan puolesta. Torstaina Ruotsin suomenkielinen radio haastatteli ydinvoimatoiminnasta. Toimittaja ihmetteli, että missä on kaikki ydinvoiman vastainen toiminta. Vastasin, että kaikkialla. Toiminta on laajempaa kuin koskaan aiemmin. Muoto on kuitenkin erilainen. Ydinvoimaa vastaan toimintaa entistä hajautetummin ja moniäänisemmin. Sunnuntaina onkin luvassa keltainen … Lue lisää

Tiistai 27.5.2008 – Syy toimia

Tiistaina olin eduskunnan ympäristövaliokunnan kuultavana hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) koskevasta direktiiviesityksestä. On selvää, että CCS-teknologiaa tarvitaan tulevaisuudessa. Samaan aikaan on kuitenkin yhtä selvää, että huomio pitää kiinnittää ennenkaikkea päästövähennyksiin, energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen. Ympäristövaliokunnan kuulemisessa yritin painottaa myös sitä, että CCS-teknologian edistämiseen ei ole syytä käyttää julkisia varoja ja vastuu niin varastoinnista kuin sen valvonnastakin tulee olla aina toiminnanharjoittajalla. Esitykseni on tässä: | View | Upload your own … Lue lisää

Maantai 26.5.2008 – Ympäristöiltapäivää ja ketkuilua

Maanantaina olin puhumassa SATO:n ympäristöiltapäivässä ilmastonmuutoksesta. Oli mukava tavata niin paljon rakennusalan ammattilaisia, jotka ovat aidosti kiinnostuneet ympäristökysymyksistä. Esitykseni voi katsoa tästä: | View | Upload your own Iltapäivällä jatkoimme Luonnonsuojeluliiton kestävän tuotannon ja kulutuksen valiokunnan kokouksessa. Ideoimme mm. tulevan toiminnan painopistealueita sekä kävimme läpi Voima-lehden väliin tulevan ruokaliitteen sisältösuunnitelmaa.

Viikonloppu 23.-25.5.2008 – Jokaisena aamuna juoksemassa

Perjantaina tapasimme Sitran edustajaa liittyen uuteen energitehokkuushankkeeseen sekä kävin Animalian (http://www.animalia.fi) toimistolla keskustelemassa tulevan ruoka-kampanjoinnin ja verkoston painopistealueista. Illalla piipahdin Vihreän Langan (http://www.vihrealanka.fi) juhlissa sekä Veera Luoma-ahon syntymäpäiväkemuilla. Paljon ihania ihmisiä! Lauantaina osallistuin Luonnonsuojeluliiton (http://www.sll.fi) liittohallituksen kokoukseen. Kokous jäi kuitenkin omalta osaltani kesken, sillä jouduin lähtemään SKY:n (http://www.sky-fks.fi/liitto/) järjestämään seminaariin opiskelija-aktivismista. Oma hypoteesini on, että kansalaistoiminta ei ole kriisissä – se on vain muuttunut. Kuka tahansa voi vaikuttaa, missä tahansa, … Lue lisää

Torstai 22.5.2008 – energiatehokkuutta ja huonoja ideoita

Torstaina osallistuin TEM:n vasta perustetun energiatehokkuustoimikunnan kokoukseen. Toimikunnan tarkoituksena on arvioida ja määrittää eri sektoreille tarvittavat energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevat toimenpiteet tavoitteiden täyttämiseksi. Käytännössä tarkoituksena on siis valmistella tulevassa ilmasto- ja energiastrategiassa linjatut energiatehokkuustavoitteet konkreettisiksi toimenpiteiksi. Toimikunta jättää mietintönsä vuoden päästä keväällä 2009. Iltapäivällä osallistuin YLE:n A-zoom ohjelman kuvauksiin. Tällä kertaa aiheena oli Vihdin (bad)ideapark. Ohjelman voi katsoa Areenalta: http://areena.yle.fi/toista?id=1281357. Yritin tuoda esille sitä, että harvoin valitetaan ostosmahdollisuuksien puutteesta, mutta … Lue lisää

Keskiviikko 21.5.2008 – Avoin kirje hallitukselle

Keskiviikkona lähetimme ympäristöjärjestöjen avoimen kirjeen hallitukselle liittyen valmisteilla olevaan ilmasto- ja energiastrategiaan. Julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella näyttää pahasti siltä, että tulevassa strategiassa ei lähdetä kovinkaan kunnianhimoisista päästövähennys- tai energiansästötavoitteista. Lisäksi luvassa näyttäisi olevan ydinvoimaa, vesivoimaa (Vuotos) ja turpeen energiakäytön keinotekoisten tukien jatkamista. Avoin kirje löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/liitto/2008/avoin-kirje%20hallitukselle-210508.pdf Keskiviikkona pidettiin myös Luonnonsuojeluliiiton energia- ja ilmastovaliokunnan kokous. Luonto-Liitossa järjestetyssä kokouksessa kävimme läpi vuoden 2008 energia- ja ilmastotoimintaa sekä pohdimme mihin paukkuja kannattaa … Lue lisää

Tiistai 20.5.2008 – Ilmastoystävällinen ruokavalio ja liikkuminen edistävät myös terveyttä

Tiistaina osallistuin Greenpeacen Gaia Consultingilla teettämään energiasäästöpotentiaaleja kartoittavan selvitystyön julkaisutilaisuuteen. Tästä voi lukea tiivistetysti SLL:n ilmastoblogista: http://ilmastoblogi.wordpress.com/. Iltapäivällä olin mukana STKL:n paneelikeskustelussa liittyen ilmastopoliittiseen tulevaisuusselontekoon. Tarkoituksena oli pohtia ilmastonmuutoksen vaikutuksia käyhyyteen ja huono-osaisuuteen. Vaikka paneelikeskustelu olikin kovin hajanaista, näyttää selvältä, että myös sosiaalialan järjestöt ovat heränneet ilmastokriisin todellisuuteen. Yhteistyön mahdollisuuksiakin löytyy. Onhan ilmastoystävällinen ruoka tai liikkuminen useimmiten myös terveellistä ja sosiaalisesti kestävää.

Maanantai 19.5.2008 – Missä ympäristöjärjestöjen halutaan olevan mukana

Maanantaina piti olla TEM:n energia- ja euratom jaoston kokous. Kyseisellä foorumilla käsitellään EU:n energiaministerineuvoston kokousten asioita ja Suomen kantoja niihin. Yllättäen ympäristäjärjestöjä ei kuitenkaan haluttukaan mukaan jaostoon. Edelliseen kokoukseen saimme kutsun vain siitä syystä, että olimme antaneet lausunnon uusiutuvia energialähteitä koskevasta direktiivistä. Jaostossa on edustettuna mm. elinkeinoelämä, metsäteollisuus ja energiateollisuus. Ei kuitenkaan yhtään ympäristöjärjestöä. Ei ihme, että Suomi lobbaa turvetta EU:ssa. Kestävän kehityksen toimikunta, EU:n ympäristöjaosto sekä muut ympäristöalan neuvottelukunnat … Lue lisää

Viikonloppu 16.-18.5.2008 – hyötysuhde 72,62 prosenttia

Perjantaina osallistuin oikeusministeriössä Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (http://www.kansanvalta.fi/) tutkimusjaoston kokoukseen. Kartoitimme aluksi tulevaa toimintasuunnitelmaa sekä olemassaolevaa kansalaisyhteiskunnan tutkimusta. Iltapäivällä tapasimme Haaga-Helian innokkaita opiskelijoita ja lehtori Pauli Lindströmiä. Toteutimme viime tammikuussa Keep it Cool -lumiukkotempauksen yhdessä opiskelijoiden kanssa (http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/nayttelijatlumenpuolesta/?searchterm=lumiukot). Ensi vuonna on tarkoitus viritellä jotain vastaavaa. Iltapäivällä pidimme kokousta myös ilmasto-oikeudenmukaisuuskiertueen ohjausryhmän kanssa. Lauantaina matkasin Suomen sosiaalifoorumiin (http://www.sosiaalifoorumi.fi) Tampereelle. Järjestimme yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton, Animalian ja Vegaaniliiton kanssa seminaarin ”ilmastonmuutos lautasella”. Kirjoittelin semiaaristamme hiukan … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa