Tiistai 24.6.2008 – Bensiinin hinta ylös!

Aamulla osallistuin YLE Radio 1:n Markku Heikkisen ohjelmaan ”kenellä on viimeinen sana ympäristö-asioissa”. Ohjelma löytyy osoitteesta: http://blogit.yleradio1.yle.fi/markkuheikkinen Päivällä kirjoittelin kolme mielipidekirjoitusta eri lehtiin turpeen energiakäytöstä ja ruuan ympäristövaikutuksista. Iltapäivällä pohdimme ruoka-annosten MIPS-laskentaa. Bensiinin hinta nousi kesäkuussa uuten ennätykseen. Litra bensiiniä maksoi Öljy- ja kaasualan keskusliiton tiistaina julkistamien tietojen mukaan kesäkuun puolivälissä 1,57 euroa. Uusi ennätys johtui raakaöljyn hinnan noususta. Öljyn hinta lähenteli kesäkuussa jo lähes 140 dollaria tynnyriltä. Hyvä juttu. … Lue lisää

Maanantai 23.6.2008 – Korholan ilmastopolitiikka: turve uusiutuvaksi

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa (ENVI) käsiteltiin komission ilmasto- ja energiapaketin uusiutuvien energialähteiden lisäystä koskevaa RES-direktiiviä ja siihen tehtyjä muutosehdotuksia. Oli surullisen huvittavaa lukea suomalaisten europarlamentaarikkojen Eija Riitta Korholan sekä Henrik Laxin ja Kyösti Virrankosken esityksistä turpeen sisällyttämiseksi uusiutuviin energialähteisiin. Varmuuden vuoksi lähetin kaikille ympäristövaliokunnan jäsenille ja varajäsenille SLL:n ja WWF:n tekemän turve-infon. Materiaali löytyy täältä: http://www.sll.fi/tiedostot/leo/Turve/The%20truth%20about%20peat%20diesel.pdf Ympäristövaliokunnan kokousaikataulu ja aineisto taas löytyy täältä: http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2004_2009/organes/envi/envi_meetinglist.htm Ympäristövaliokunta äänestää lopullisesti lisäyksistä RES-direktiiviin osalta ma … Lue lisää

Torstai 19.6.2008 – takana hauska viikko

Takana on jälleen hauska viikko. Tiistaina osallistuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan visiotyöpajaan. Puhuin aiheesta väärää ja oikeaa kansalaistoimintaa. Esitykseni voi katsoa tästä: | View | Upload your own Keskiviikkona muutin työhuoneeni Suomen luonnonsuojeluliitossa kerrosta alemmaksi. Iltapäivällä vierailin Espoossa ja illan siivoilin parin päivän aikana kertyneitä sähköposteja. Torstaina pidimme palaveria Luonnonsuojelijalehden syksyn juttuaiheista sekä kävimme läpi ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissisen kanssa kulunutta kevättä sekä pohdiskelimme syksyn tulevia kuvioita. Ympäristöministeri Lehtomäki otti kantaa Kollajan altaan … Lue lisää

Maanantai 16.6.2008 – Rekkamiesten protesti edistää raideliikennettä

Viime päivien aikana olen valmistellut Suomen luonnonsuojeluliiton ilmasto-oikeudenmukaisuuskiertueen ohjelmaa. Tarkoituksena on siis järjestää luentokurssi Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa. Lisätietoja löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/Ilmastonmuutos-ja-kehitys/ilmasto-oikeudenmukaisuuskiertue Maanantai iltana oli Luonnonsuojeluliiton liittohallituksen kokous. Esityslistalla oli muun muassa Pallas-kuviot (http://www.pelastapallas.fi/), ruokateesit, ydivoimakampanjointi, vuoden 2009 alustava budjetti sekä paljon muuta. Ohimennen pari sanaa EU:n perussopimuksesta ja Irlannin kansanäänestyksestä. On mielestäni hassua, että muutama miljoonaa irlantilaista äänestäjää voi päättää koko EU:n tulevaisuudesta. Kaukonäköisyyttä olisi tässä tapauksessa osoittanut … Lue lisää

SDP: Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole ratkaisu energia- ja ilmastohaasteisiin

Ympäristöjärjestöjen vastaus Atte ja Eija-Riitta Korholan Helsingin Sanomissa 8.6. julkaistuun sunnuntaidebatti-kirjoitukseen löytyy Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoblogista: http://ilmastoblogi.wordpress.com/. SDP:n puoluekokous hyväksyi taannoisessa kokouksessaan puolueen ilmasto-ohjelman. Siinä todetaan sivulla 41 muun muassa seuraavaa ”Ydinvoiman lisärakentaminen ei ole ratkaisu energia- ja ilmastohaasteisiin, ja sen hyödyntämisessä on huomioitava esimerkiksi uraanin rajallisuus raaka-aineena.” Hyvä, että tämäkin tunnustetaan! SDP:n ilmasto-ohjelma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: http://www.sdp.fi/fi/puoluekokous/tulevaisuusohjelmat Aamupäivällä Jukka, Elina ja Kuura kävivät aamupalabrunssilla. Iltapäivällä valmistelin tulevan viikon esitelmään kansalaistoiminnasta … Lue lisää

Lauantai 14.6.2008 – lukuilta kalenteriin

Olimme perjantain ja lauantain Annukan kanssa lomamatkalla Porvoossa. Paikalle pääsimme kätevästi polkupyörillä. Yön olimme Hotelli Porvoon Mitassa (http://www.hotelporvoonmitta.fi/). Jep. Suosittelen. Paikka on ihastuttava. Matkailun suhteen vegaaniruoka on aina kortilla. Niin myös Porvoossa. Parasta olisi kantaa omia eväitä mukana tai käydä hakemassa sellaiset ruokakaupasta. Rantaravintolassa saimme tyytyä rasvaisiin ja suolaisiin ranskanperunoihin. Yök. Illalla Helsinkiin palattuamme suunnittelimme kesän Itä-Euroopan matkaa ja keskustelimme tulevaisuudesta niitä näitä. Pitäisi ottaa käyttöön lukuilta. Kalenterista tulisi varata … Lue lisää

Tiistai 10.6.2008 – korvataan suuripäästöiset autot kävelykengillä

Aamupäivän valmistelin Suomen luonnonsuojeluliiton lausuntoa sähköisen kuulemisen kehittämisestä valtionhallinnossa. Lisätietoja aiheesta löytyy täältä: http://www.kansanvalta.fi/Etusivu/Tutkimusjakehitys/Sahkoisenkuulemisenraportti Päivän mittaan myös Ruotsin kielisestä radiosta soiteltiin ja kyseltiin ekosähköstä. Norppasähkön määrä on kasvanut huikeasti ja sen osuus koko sähköntuotannosta on jo muutamia prosentteja. Lisätietoja voi katsoa esimeriksi täältä: http://www.norppaenergia.fi/norppamerkki/tiedotteet/ymparistomerkityn-sahkon-myynti-kasvoi-voimakkaasti-vuonna-2007 Lisäksi Vihreän Langan toimittaja soitteli SYKE:n julkaisemaan selvitykseen liittyen, jonka mukaan suuripäästöiset autot tulisi korvata nopeasti vähäpäästöisemmillä (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=283676&lan=fi&clan=fi). Omasta mielestäni suuripäästöiset (ja pienipäästöiset) autot tulisi pikemminkin … Lue lisää

Viikonloppu 6.-8.6.2008 – kaikki keinot käyttöön!

Perjantaina osallistuimme Johanna Nuortevan ja Ville Holmbergin hääjuhlaan Mustikkamaalla. Vaikka naimisiinmeno vahvistaakin jokseenkin homeisia ja konservatiivisia yhteiskunnallisia instituutiota, on kuitenkin myös olennaisen tärkeää luoda sellaisia rakenteita jotka edistävät parisuhteen pysyvyyttä vaikeissakin tilanteissa. Tai kuten Johanna asian hienosti ilmaisi. Kaikki keinot on käytettävä! Hääjuhlat olivat muutenkin mieleenpainuvat. Lisäksi ihania ja fiksuja ihmisiä on aina ilo tavata. Lauantaina matkasimme viikonlopuksi pikkusiskoni valmistujaisjuhliin Joensuuhun. Junamatkalla satuimme Hanna Kaisan ja Simon kanssa samaan vaunuun. … Lue lisää

Torstai 5.6.2008 – pari menoa viikon osalta

Maanantaina järjestettiin Suomen luonnonsuojeluliiton työhyvinvointipäivä Annalassa. Pidin itse kahden tunnin alustuksen aiheesta työn hallinta. Oli kiva kokeilla omia kykyjä työhyvinvointikonsulttina. Samalla tuli vierailtua epämukavuusalueella, kun piti puhua itselle hiukan uudesta aiheesta. Päivän päätteeksi tutustuimme paikan istutuksiin sekä pidimme palaveria tulevasta ydinvoimatoiminnasta. Tiistaina palaveerasimme ekoenergiavastaava Kaarina Toivosen kanssa norppaenergian (http://www.norppaenergia.fi/) tulevista kuvioista. Tulossa on ainakin hieno lehti ja paljon muuta. Lisäksi osallistuin kestävän kehityksen toimikunnan kokoukseen, jossa aiheena oli tällä kertaa … Lue lisää

Keskiviikko 4.6.2008 – Usko yhteiskuntaan horjuu

Kaksi tapahtumaa. Ensimmäinen tapahtuma. Tulen tiistai-iltana Vihdistä. Huomaamme Heidin kanssa Helsingin Lasipalatsin edessä ihmisen maassa makaamassa. Menemme paikalle ja toteamme, että hän, sanotaan vaikka Kaj Grön, ei pääse omin voimin ylös eikä pysty kävelemään, koska on loukannut jalkansa. Soitan hätäkeskukseen ja pyydän paikalle ambulanssia. Sieltä todetaan, että asiasta on tullut jo ilmoitus ja auto on jossain vaiheessa tulossa. Yritän soittaa myös Kaj:n puhelimesta löytyvään muutamaan numeroon. Olemme olleet paikalla noin … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa