Liimaaminen ja nopeusrajoitusten lasku

Uutispäivä Demari soitteli ja kyseli näkemyksiä Iso-Britaniassa aktivistien käyttämästä menetelmästä liimautua rakennuksiin, tiloihin tai toisiin ihmisiin. Oma näkemykseni on, että kettingit ja kahleet toimivat edelleen ehkä paremmin. Liimaamisessa, esimerkiksi mahdollisessa hätätapauksessa, irtipääseminen voi olla vaikeaa. Lisäksi toiseen ihmiseen liimautuminen ei sovi perinteiseen väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen. Saa nähdä milloin toimintatapaa kokeillaan Suomessa. Hämeen Sanomat taas kyselivat mahdollisista nopeusrajoitusten alentamisesta. Kannatan lämpimästi esimerkiksi 80 km/h kattonopeuksien asettamista. Tämä vähentäisi liikenteen hiilidioksidipäästöjä sekä parantaisi … Lue lisää

Sepelkyyhkyn metsästys on sairasta

Sunnuntaina alkoi sepelkyyhkyn metsästyskausi. Kauden aikana murhataan väkivaltaisesti noin 200 000 lintua ihmisen huvittelun seurauksena. Metsästyskausi alkaa kaiken lisäksi aivan liian aikaisin. Monilla kyyhkyillä on edelleen poikasia pesissä, jotka kuolevat emojen tullessa ammutuksi. Lauantaina siivosimme kotona, laitoimme parvekkeen kuntoon julkisivumaalauksen jälkeen sekä pesimme ikkunan. Iltapäivällä piipahdimme Jounin ja Ainon luona Makriinan 2-vuotis synttäreillä. Sieltä jatkoimme matkaa vielä illaksi Miran ja Elinan 60-vuotisjuhliin keskustaan. Lönnrotin puistikossa muiden pelaillessa petankia keskustelimme fengshuista … Lue lisää

Hiroshiman muistoilta

Keskiviikkona 6.8. kävimme tapaamassa valtiovarainministeriön valtiosihteeri Velipekka Nummikoskea. Hänelle jakamamme muistio löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/liitto/2008/nummikoskimuistio.pdf Illan vietimme oopperatalon rannan Amfi-teatterissa Hiroshiman muistoiltaa. Puhujina olivat Amnestyn Suomen osaston puheenjohtaja Jussi Förbom ja kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi. Musiikista vastasivat Ninni Poijärvi & Mika Kuokkasen sekä The Black Volvo. Elokuun 6. päivä 1945 atomipommi tuhosi Japanin Hiroshiman kaupungin ja surmasi noin 250000 kaupunkilaista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiroshiman_ja_Nagasakin_pommitukset

Sillisalaattia ja ekomatkailua

Tänään yhden palaverin jälkeen minulle huomautettiin leikkisästi, kuinka vegaani voi käyttää sanaa ”sillisalaatti”. Totta. Kielen käyttöömme ja sen myötä kulttuuriimme on pesiytynyt lukemattomia eläinten hyväksikäyttöä, militaristisia rakenteita tai keinotekoisia sukupuolirooleja/heteronormatiivisuutta korostavia sanoja, joita helposti huomaamattaan käyttää. Esimerkiksi videotykin sijaan on syytä käyttää sanaa videoprojektori ja vaimo/mies on syytä korvata sanalla puoliso. Aamulla pohdimme Kiimingin ideapark-keskustelua yhdessä Tapani Veistolan kanssa. Veistola laittoikin paikallisyhdistyksille ja piireillemme hiukan ”ensiapua” tuleviin keskusteluihin ja koitoksiin. … Lue lisää

Hippifestari Rocks! – Faces ja Annukka 30-vuotta

Perjantaina pyöräilimme Annukan kanssa Karjaalle. Niskaan saimme reilusti piristäviä vesisateita. Majoituimme Samiran ja Arton luona suloisessa 1920-luvulla rakennetussa puutalossa. Saunomisen ja aamuyöhön jatkuneen keskustelun lomassa unohdimme poiketa illalla Faces-etnofestivaaleilla vaikka etäinen rummutus muistuttikin meitä hippifestareista. Keskustelimme Samiran ja Arton kanssa muun muassa adoptiosta. Miten kukaan voi tehdä omia biologisia lapsia, kun maailmassa on niin paljon jo syntyneitä ihmisiä, jotka tarvitsisivat kovasti kunnollisia vanhempia? Lauantaina vietimme Annukan 30-vuotispäivää Faces-festareilla. Voisiko olla … Lue lisää

Ilmastopolitiikkaa ja askeettista hedonismia

Luonnostelin torstaina taustamuistiota Valtiovarainministeriön valtiosihteerille liittyen kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan sekä sen ohjauskeinoihin. Käytännössä haluaisin nostaa esille neljä pointtia: – Tuulivoimalle ja bioenergialle markkinaehtoinen syöttötariffijärjestelmä – Turpeen keinotekoinen tukeminen tulee liian kalliiksi – Windfall-voittojen verotus mukaan kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan – Energiatehokkuus ja panostaminen uusiutuviin energiamuotoihin edullisin tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Kirjoittelin myös seuraavaan Luonnonsuojelijalehteen Luonnonsuojelija 2028-palstan uutiset. Tällä kertaa Amazonian sademetsän tuhoutumisesta, kansainvälisestä luonnonvarojen kulutusta koskevasta sopimuksesta sekä lentoliikenteen päästöjen … Lue lisää

Talonvaltauspohdintaa

Pyörittelimme keskiviikkona Elina Mikolan kanssa näkökulmaa talonvaltauksia käsittelevään puheenvuorokirjoitukseen Alue ja Ympäristö -lehteen. Nähdäksemme talonvaltaukset ovat olleet yksi näkyvä kansalaisaktivismin muoto Helsingissä 2000-luvulla. Kirjoituksemme tarkastelee talonvaltauksia kansalaisaktivismin muotona, jossa luodaan urbaaneja utopioita sekä etsitään vaihtoehtoisia elämäntapoja ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Talonvaltauksista lisää esimerkiksi Elina Mikolan ja Riina Simosen graduista sekä allekirjoittaneen ja Mikko Salasuon toimittamasta verkkojulkaisusta: – Mikola: Toisenlainen tila on mahdollinen! Etnografinen tutkielma Helsingin talonvaltauksista: http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=18131 – Simonen: Talojen valtaajat … Lue lisää

Tukholmaan lentäen vai laivalla?

Yritin pohtia tiistaina ilmastoystävällisintä matkustustapaa Tukholmaan. Mennäkö lentokoneella vai laivalla. Esimerkiksi http://www.atmosfair.de -laskurin mukaan meno Tukholmaan tuottaa 90 kg/suunta/henkilö CO2-päästöjä eli noin 180 g/km. Vastaavasti VTT:n lipasto-tietokannan mukaan matkustaja-autolautalla matkustaminen tuottaa 318 g CO2 / hkm (http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne_vesiliikenne.htm). Tiistaina kävimme myös lounaalla Saara Kupsalan kanssa. Keskustelimme Saaran väitöskirja-aiheesta. Samalla törmäsimme yliopiston päärakennuksen ruokalassa opintojaan suunnittelevaan Elina Mikolaan ja vaihdoimme kesäkuulumisa.

Viimeinen lomaviikko alkaa: aktiivisuus herää

Viimeinen lomaviikko alkoi Helsingissä mukavissa merkeissä. Lueskelin Pasi Toiviaisen mainiota teosta Ilmastonmuutos nyt. Kuinka ikinä kehtaamme katsoa lapsiamme silmiin tulevaisuudessa, kun he kysyvät meiltä: Miksi ette tehneet mitään silloin kun se oli vielä mahdollista? Maanantaina kävin antamassa Pasilan juna-asemalla Ruotsin kielisen radion uutisille haastattelun vapaasta autoedusta. Näkökulmani voi lukea SLL:n ilmastoblogista osoitteesta: http://ilmastoblogi.wordpress.com. YLE Radio ykkösessä alkukesästä nauhoitettu keskustelu Heidi Hautalan, Erkki Suden ja allekirjoittaneen kanssa sukupolvikapinasta tuli ulos. Ohjelman … Lue lisää

Lomailua Suomessa

Itä-Euroopan reissailun jälkeen oli vielä aikaa nauttia viikon verran Suomesta. Helsingissä tapasimme muutaman päivän aikana ystäviä sekä vietimme yhden museopäivän. Käytännössä tämä tarkoitti vierailua Ateneumiin (Pekka Halosen näyttely), Luonnontieteelliseen museoon, Kiasmaan (Notkea katu) ja Kansallismuseoon. Vetäydyimme pariksi päiväksi myös saaristoon, Högsåraan luku- ja liikuntalomalle. Parin päivän aikana sainkin luettua Esko Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa (http://www.ursa.fi/ursa/julkaisut/5329-15-1/tieto-finlandia.html) ja Ilkka Hanskin Viestejä saarilta (http://www.yliopistokustannus.fi/1kirja.php?isbn=978-952-495-026-8) -teokset. Högsårassa vieraillessamme saimme samalla ihastella myös saaren kolmea komeaa … Lue lisää

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa