Liimaaminen ja nopeusrajoitusten lasku

Uutispäivä Demari soitteli ja kyseli näkemyksiä Iso-Britaniassa aktivistien käyttämästä menetelmästä liimautua rakennuksiin, tiloihin tai toisiin ihmisiin. Oma näkemykseni on, että kettingit ja kahleet toimivat edelleen ehkä paremmin. Liimaamisessa, esimerkiksi mahdollisessa hätätapauksessa, irtipääseminen voi olla vaikeaa. Lisäksi toiseen ihmiseen liimautuminen ei sovi perinteiseen väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen. Saa nähdä milloin toimintatapaa kokeillaan Suomessa. Hämeen Sanomat taas kyselivat mahdollisista nopeusrajoitusten alentamisesta. Kannatan lämpimästi esimerkiksi 80 km/h kattonopeuksien asettamista. Tämä vähentäisi liikenteen hiilidioksidipäästöjä sekä parantaisi … Lue lisää

Sepelkyyhkyn metsästys on sairasta

Sunnuntaina alkoi sepelkyyhkyn metsästyskausi. Kauden aikana murhataan väkivaltaisesti noin 200 000 lintua ihmisen huvittelun seurauksena. Metsästyskausi alkaa kaiken lisäksi aivan liian aikaisin. Monilla kyyhkyillä on edelleen poikasia pesissä, jotka kuolevat emojen tullessa ammutuksi. Lauantaina siivosimme kotona, laitoimme parvekkeen kuntoon julkisivumaalauksen jälkeen sekä pesimme ikkunan. Iltapäivällä piipahdimme Jounin ja Ainon luona Makriinan 2-vuotis synttäreillä. Sieltä jatkoimme matkaa vielä illaksi Miran ja Elinan 60-vuotisjuhliin keskustaan. Lönnrotin puistikossa muiden pelaillessa petankia keskustelimme fengshuista … Lue lisää

Hiroshiman muistoilta

Keskiviikkona 6.8. kävimme tapaamassa valtiovarainministeriön valtiosihteeri Velipekka Nummikoskea. Hänelle jakamamme muistio löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/liitto/2008/nummikoskimuistio.pdf Illan vietimme oopperatalon rannan Amfi-teatterissa Hiroshiman muistoiltaa. Puhujina olivat Amnestyn Suomen osaston puheenjohtaja Jussi Förbom ja kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi. Musiikista vastasivat Ninni Poijärvi & Mika Kuokkasen sekä The Black Volvo. Elokuun 6. päivä 1945 atomipommi tuhosi Japanin Hiroshiman kaupungin ja surmasi noin 250000 kaupunkilaista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiroshiman_ja_Nagasakin_pommitukset

Sillisalaattia ja ekomatkailua

Tänään yhden palaverin jälkeen minulle huomautettiin leikkisästi, kuinka vegaani voi käyttää sanaa ”sillisalaatti”. Totta. Kielen käyttöömme ja sen myötä kulttuuriimme on pesiytynyt lukemattomia eläinten hyväksikäyttöä, militaristisia rakenteita tai keinotekoisia sukupuolirooleja/heteronormatiivisuutta korostavia sanoja, joita helposti huomaamattaan käyttää. Esimerkiksi videotykin sijaan on syytä käyttää sanaa videoprojektori ja vaimo/mies on syytä korvata sanalla puoliso. Aamulla pohdimme Kiimingin ideapark-keskustelua yhdessä Tapani Veistolan kanssa. Veistola laittoikin paikallisyhdistyksille ja piireillemme hiukan ”ensiapua” tuleviin keskusteluihin ja koitoksiin. … Lue lisää

Hippifestari Rocks! – Faces ja Annukka 30-vuotta

Perjantaina pyöräilimme Annukan kanssa Karjaalle. Niskaan saimme reilusti piristäviä vesisateita. Majoituimme Samiran ja Arton luona suloisessa 1920-luvulla rakennetussa puutalossa. Saunomisen ja aamuyöhön jatkuneen keskustelun lomassa unohdimme poiketa illalla Faces-etnofestivaaleilla vaikka etäinen rummutus muistuttikin meitä hippifestareista. Keskustelimme Samiran ja Arton kanssa muun muassa adoptiosta. Miten kukaan voi tehdä omia biologisia lapsia, kun maailmassa on niin paljon jo syntyneitä ihmisiä, jotka tarvitsisivat kovasti kunnollisia vanhempia? Lauantaina vietimme Annukan 30-vuotispäivää Faces-festareilla. Voisiko olla … Lue lisää

Ilmastopolitiikkaa ja askeettista hedonismia

Luonnostelin torstaina taustamuistiota Valtiovarainministeriön valtiosihteerille liittyen kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan sekä sen ohjauskeinoihin. Käytännössä haluaisin nostaa esille neljä pointtia: – Tuulivoimalle ja bioenergialle markkinaehtoinen syöttötariffijärjestelmä – Turpeen keinotekoinen tukeminen tulee liian kalliiksi – Windfall-voittojen verotus mukaan kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan – Energiatehokkuus ja panostaminen uusiutuviin energiamuotoihin edullisin tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Kirjoittelin myös seuraavaan Luonnonsuojelijalehteen Luonnonsuojelija 2028-palstan uutiset. Tällä kertaa Amazonian sademetsän tuhoutumisesta, kansainvälisestä luonnonvarojen kulutusta koskevasta sopimuksesta sekä lentoliikenteen päästöjen … Lue lisää

Talonvaltauspohdintaa

Pyörittelimme keskiviikkona Elina Mikolan kanssa näkökulmaa talonvaltauksia käsittelevään puheenvuorokirjoitukseen Alue ja Ympäristö -lehteen. Nähdäksemme talonvaltaukset ovat olleet yksi näkyvä kansalaisaktivismin muoto Helsingissä 2000-luvulla. Kirjoituksemme tarkastelee talonvaltauksia kansalaisaktivismin muotona, jossa luodaan urbaaneja utopioita sekä etsitään vaihtoehtoisia elämäntapoja ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Talonvaltauksista lisää esimerkiksi Elina Mikolan ja Riina Simosen graduista sekä allekirjoittaneen ja Mikko Salasuon toimittamasta verkkojulkaisusta: – Mikola: Toisenlainen tila on mahdollinen! Etnografinen tutkielma Helsingin talonvaltauksista: http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=18131 – Simonen: Talojen valtaajat … Lue lisää

Tukholmaan lentäen vai laivalla?

Yritin pohtia tiistaina ilmastoystävällisintä matkustustapaa Tukholmaan. Mennäkö lentokoneella vai laivalla. Esimerkiksi http://www.atmosfair.de -laskurin mukaan meno Tukholmaan tuottaa 90 kg/suunta/henkilö CO2-päästöjä eli noin 180 g/km. Vastaavasti VTT:n lipasto-tietokannan mukaan matkustaja-autolautalla matkustaminen tuottaa 318 g CO2 / hkm (http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne_vesiliikenne.htm). Tiistaina kävimme myös lounaalla Saara Kupsalan kanssa. Keskustelimme Saaran väitöskirja-aiheesta. Samalla törmäsimme yliopiston päärakennuksen ruokalassa opintojaan suunnittelevaan Elina Mikolaan ja vaihdoimme kesäkuulumisa.

Viimeinen lomaviikko alkaa: aktiivisuus herää

Viimeinen lomaviikko alkoi Helsingissä mukavissa merkeissä. Lueskelin Pasi Toiviaisen mainiota teosta Ilmastonmuutos nyt. Kuinka ikinä kehtaamme katsoa lapsiamme silmiin tulevaisuudessa, kun he kysyvät meiltä: Miksi ette tehneet mitään silloin kun se oli vielä mahdollista? Maanantaina kävin antamassa Pasilan juna-asemalla Ruotsin kielisen radion uutisille haastattelun vapaasta autoedusta. Näkökulmani voi lukea SLL:n ilmastoblogista osoitteesta: http://ilmastoblogi.wordpress.com. YLE Radio ykkösessä alkukesästä nauhoitettu keskustelu Heidi Hautalan, Erkki Suden ja allekirjoittaneen kanssa sukupolvikapinasta tuli ulos. Ohjelman … Lue lisää

Lomailua Suomessa

Itä-Euroopan reissailun jälkeen oli vielä aikaa nauttia viikon verran Suomesta. Helsingissä tapasimme muutaman päivän aikana ystäviä sekä vietimme yhden museopäivän. Käytännössä tämä tarkoitti vierailua Ateneumiin (Pekka Halosen näyttely), Luonnontieteelliseen museoon, Kiasmaan (Notkea katu) ja Kansallismuseoon. Vetäydyimme pariksi päiväksi myös saaristoon, Högsåraan luku- ja liikuntalomalle. Parin päivän aikana sainkin luettua Esko Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa (http://www.ursa.fi/ursa/julkaisut/5329-15-1/tieto-finlandia.html) ja Ilkka Hanskin Viestejä saarilta (http://www.yliopistokustannus.fi/1kirja.php?isbn=978-952-495-026-8) -teokset. Högsårassa vieraillessamme saimme samalla ihastella myös saaren kolmea komeaa … Lue lisää

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa