Ympäristöministeriö julkisti (10.2.2014) kaivosten stressitekstien tulokset. Kommentoin asiaa tuoreeltaan myös MTV3 uutisille.
Mielestäni on hienoa, että selvitys on saatu tehtyä. On myös ilahduttavaa, että mitään vakavaa ei stressitesteissä ilmennyt.
Tuloksia arvioineen asiantuntijaryhmän mukaan kaivoksilla on eniten kehitettävää vesien hallinnassa.
Ohessa on neljä huomiota nyt julkaistuista tuloksista.
Oheinen kolumni on julkaistu alunperin Kirkko & kaupunki -lehdessä (6.2.2014) ja lehden verkkosivuilla.
Leo Stranius: Ilmasto-oikeudenmukaisuutta
Euroopan komissio julkisti tammikuun lopussa ehdotuksen energia- ja ilmastotavoitteistaan vuodelle 2030. Komissio esittää 40 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2030.
Valitettavasti nyt ehdotettu päästövähennys ei ole linjassa kahden asteen tavoitteen kanssa. Tätä pidetään kriittisenä rajana, jonka jälkeen yhteiskunnat eivät enää selviä muutoksesta. Nyt ollaan matkalla kohti 4–6 asteen lämpenemistä.
Ihan vain kertauksena: Jo muutaman asteen lämpeneminen tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden vakavaa heikkenemistä ja jäätiköiden sulamista, äärimmäisiä sääilmiöitä ja ruuan tuotannon vaarantumista sekä satoja miljoonia ilmastopakolaisia. Pahimmillaan 4–6 asteen lämpeneminen voi tarkoittaa sitä, että maapallo pystyy elättämään vain miljardi ihmistä vuosisadan loppuun mennessä.
Sotšin talviolympialaiset järjestetään 7.–23. helmikuuta 2014.
Valo eli Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry on koonnut noin 100 hengen vaikuttajaraadin peilaamaan liikunnan ja urheilun eettisiä aiheita. Olen itse yksi raadin jäsenistä.
Minun lisäkseni raadista löytyvät muun muassa urheilijat Hanno Möttölä ja Leo-Pekka Tähti, Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola, KOK:n jäsen Peter Tallberg, elokuvaohjaaja Arto Halonen, kolumnisti Jukka Relander sekä Euroopan Parlamentin jäsen Sari Essayah.
Ensimmäinen kysymys olikin sopivasti: Voiko urheilukilpailu olla poliittisen kannanoton paikka?
Itse vastasin kysymykseen Kyllä ja perustelin vastauksen seuraavasti:
Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo ja MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen ihmettelivät Helsingin Sanomien mielipidesivuilla (26.1.2014), miksi ympäristöjärjestöjä ei kiinnosta metsien sertifiointi. Tällä he viittaavat PEFC-sertifiointiin.
Kuten kyseiset henkilöt ja heidän edustamat organisaatiot hyvin tietävät, ympäristöjärjestöjä kiinnostaa sertifiointi, mutta ei mikä tahansa viherpesu.
Sertifiointijärjestelmä ilman riittävän vaativia kriteerejä, tärkeiden sidosryhmien sananvaltaa prosessissa ja ilman sanktioita sopimusten rikkojille ei ole tehokas tapa viedä metsäluontomme kehitystä parempaan suuntaan. Siksi ympäristöjärjestöt osallistuvat aktiivisesti metsien tilaa edistävään toimintaan muualla kuin PEFC-työryhmässä.
Ympäristöjärjestöt ovat mukana kehittämässä FSC-järjestelmää.
Ohessa Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkavan, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin ja allekirjoittaneen yhteinen vastine, joka julkaistiin Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 4.2.2014.
PEFC-sertifiointi ei edusta kestävää metsätaloutta
Viime aikoina on käyty paljon keskustelua lobbauksesta ja sen periaatteista.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa (29.1.2014) kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren teki tärkeän valtuustoaloitteen.
Aloitteessa esitetään kaupungille julkista lobbausrekisteriä, johon yritykset, konsultit tai muut juridiset henkilöt voivat ilmoittautua.
Lisäksi aloitteessa esitetään, että myös luottamushenkilöiden ja tärkeimpien viranhaltijoiden yhteydet edellä mainittuihin henkilöihin tehdään julkisiksi. Myös mahdollisista virkamatkoista ja niiden ohjelmasta ylläpidettäisiin julkista rekisteriä.
Mielestäni aloite on hyvä ja allekirjoitin sen useiden muiden kaupunginvaltuutettujen kanssa. Alla aloite vielä kokonaisuudessaan.
Millä muilla keinoilla kaupungin päätöksenteon avoimuutta voisi parantaa?
Olin perjantaina 31.1.2014 aamupäivällä YLE Radio 1:n Mikä maksaa? -ohjelmassa.
Toimittaja Juho-Pekka Rantalan aiheena oli Rakas kallis energia.
Mukana keskustelemassa Suomen energiapolitiikasta oli Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä.
Kuinka kestävää on suomalainen energiapolitiikka? Pyrimmekö energiaparatiisiksi vai uusiutuvien energiamuotojen edelläkävijäksi?
Keskustelun lomassa saimme antaa arvosanan Suomen 2000-luvulla harjoittamalle energiapolitiikalle.
Itse annoin Suomen energiapolitiikan arvosanaksi 6+. Ohessa on lyhyesti muutama peruste näkemykselleni.
Osallistuin torstaina 30.1.2014 iltapäivällä HSY:n järjestämään Helsingin seudun ilmastoseminaariin. Aiheena oli Vähähiilinen yhteiskunta: kuinka muutos tehdään?
Tilaisuuden aluksi Ilmatieteen laitoksen tutkimusyksikön päällikkö, professori Ari Laaksonen kävi läpi Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidettä arviointiraporttia.
Laaksosen mukaan ilmastojärjestelmän lämpeneminen on yksiselitteistä. Kolme viimeisintä vuosikymmentä ovat olleet paitsi toinen toistaan lämpimiä, myös lämpimämpiä kuin yksikään toinen vuosikymmen mittaushistoriassa. Ihmiskunnan vaikutus ilmastonmuutokseen on selkeä.
Lämpeneminen Suomessa on ollut yli kaksinkertaista globaaliin keskiarvoon verrattuna. Pahimmillaan merenpinta voi esimerkiksi Helsingissä nousta metrin vuosisadan loppuun mennessä. Todennäköisesti merenpinnan nousu tulee olemaan jossain 60-80 sentin tuntumassa.
Kiinnostavimman puheenvuoron piti kansanedustaja ja parlamentaarisen valmistelukomitean jäsen Mauri Pekkarinen. Hän esitti sormiharjoitelman energia- ja ilmastoteeseiksi koskien vuoden 2030 tavoitteita (ks. oheinen kuva).
Helsingin kaupunginvaltuusto kokoontui 29.1.2014 vuoden toiseen istuntoonsa.
Kokouksen aluksi pidettiin valtuuston kyselytunti. Kokouksen 128-sivuinen esityslista löytyy PDF-muodossa täältä ja liitteineen kaupungin verkkosivuilta eli täältä.
Itseäni jäi harmittamaan erityisesti keskuspuiston keskiosan asemakaava eli Oulunkylän ja Haagan puisto- ym. alueiden asemakaavan hyväksyminen sekä Oulunkylän, Haagan ja Pakilan puisto- ym. alueiden asemakaavan muuttaminen.
On harmittavaa, että tämäkin kaava omalta osaltaan nakertaa keskuspuistoa entisestään.
Tiistaina 21.1.2014 olin mukana Helsingin kaupungintalolla Suomenlahti-vuoden 2014 avajaistilaisuudessa. Presidentti Sauli Niinistö totesi tilaisuudessa osuvasti: ”We are here to express our commitment to save our common sea, our own “mare nostrum”. It is our duty.”
Jatkoimme 23.1.2014 Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Kai Mykkänen kanssa keskustelua Helsingin Sanomien mielipidepalstalla energian kulutushuippujen joustosta.
Kirjoitimme aiheesta jo aiemmin (18.1.2014) Helsingin Sanomiin vieraskynätekstin (Joustava energiankulutus säästää rahaa ja luontoa).
Vaikka olinkin saman lehden kotimaa-osastolla EK:n kanssa nokat vastakkain EU-komission ehdotuksesta vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiksi, niin energian kulutushuippujen tasaamiseksi tehdään hyvää yhteistyötä rinta rinnan!
Ohessa Helsingin Sanomissa 23.1.2014 julkaistu mielipidekirjoituksemme. Toivottavasti mahdollisimman moni muutkin osallistuu keskusteluun joko täällä blogissa tai Helsingin Sanomien mielipidesivuilla!
Fossiilisähkökin joustaa kulutuksen mukaan
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla.
Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi
Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla.
-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)
(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa.
Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään.
Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan.
Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.
Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.
Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.
Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius.
https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!
Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus
Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).
Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta.
Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa!
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.
https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua!
#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä.
”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”
https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta.
Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!
#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille!
Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.
Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa.
Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani.
50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.
Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia.
Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää.
Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kolilla! Juoksulenkillä, Ukko-Kolin huipulla ja hiihtämässä #koli #ukkokoli #akkakoli #pahakoli #juoksu #hiihto
