Fennovoima johtaisi polkuriippuvuuteen

Leo Stranius ja energiakäänneUsein ydinvoimaa perustellaan sillä, että ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet täydentävät toisiaan Suomen energiajärjestelmässä. Ydinvoiman puolestapuhujat sanovat, että tarvitsemme kaikkia fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisempiä energiamuotoja.

Ydinvoiman puolesta on puhunut esimerkiksi Teknologiateollisuuden Martti Kätkä (HS mielipide 14.11.). Teknologiateollisuuden hallituksen johdossa taas on sellaisia yhtiöitä kuin Nokia, Microsoft, Oras ja Outotec.

On vaikea uskoa, että nämä yhtiöt olisivat Teknologiateollisuuden Kätkän takana. Varsinkin kun Kätkä kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan myös Kemihaaran monitoimialtaan ja Kollajan altaan puolesta. Siis koskiensuojelulain purkamisesta.

Olisiko kuitenkin syytä toteuttaa esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimahanke? Mielestäni ei. Perustelen tässä näkemystäni kolmella seikalla.

Lue lisää

Turpeen tai ydinvoiman sijaan puhtaan energian kotimarkkinat

Leo Stranius EnergiakäänneOheinen mielipidekirjoitus, jonka kirjoitin yhdessä Luonto-Liiton Tea Tawastin kanssa, julkaistiin lauantaina 18.10.2014 Turun Sanomissa.

Suomen pitäisi turvautua energiapolitiikassaan oikeasti uusiutuvaan energiaan, joka ei tuhoa kallisarvoista luontoa tai jätä tulevien sukupolvien vastuulle kohtuutonta taakkaa.”

.

* * *

Turpeen tai ydinvoiman sijaan puhtaan energian kotimarkkinat

Pääministeri Alexander Stubb (kok) antoi ilmoituksen Suomen energiapolitiikasta (HS 7.10.). Hallituksen esitystä turpeen verotuksen alentamista ja metsähakkeen syöttötariffin parantamista perusteltiin sillä, että ne pärjäisivät paremmin kilpailussa kivihiilen rinnalla ja parantaisivat energiaomavaraisuutta.

Turpeen käyttöä voi perustella energiaomavaraisuuden näkökulmasta. Tämä on kuitenkin kuin pissaisi talvella housuihin. Se lämmittää vain hetken. Turpeen uusiutumisaika on noin 2 000–3 000 vuotta. Kivihiiltäkin pahempien kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi turve aiheuttaa merkittäviä muita ympäristöongelmia.

Lue lisää

Kotimainen energiaratkaisu

Maanantaina 6.10.2014 julkaistiin Vihreiden vaihtoehto Fennovoimalle sekä itsenäisen professoriryhmän raportti Hyvän energiapolitiikan perusteet. Tiistaina 7.10. eduskunta keskusteli myös pääministerin ilmoituksesta koskien energiapolitiikan kokonaisuutta. Professoriryhmä haluaa kiinnittää erityistä huomiota energiaratkaisujen talous- ja työllisyysvaikutuksiin. Näistä tulisi johtaa energiapolitiikan arvioinnin kriteerit, jotka ovat (1) Suomelle ominaisten resurssien hyödyntäminen, (2) saatavuus ja varmuus, (3) päästöt ja (4) energiakustannukset. Vaikka Suomessa on hyvät energiavarat, käytämme vuosittain 8,5 miljardia euroa ulkomaisen energian tuontiin. Käytännössä siis noin … Lue lisää

Saksan energiakäänteen monet kasvot: Uusiutuvia kovalla hinnalla

Leo Stranius EnergiakäänneOlin alkuviikosta Helsingin Energian johtokunnan matkalla Berliinissä. Tutustuimme paikallisiin energiaratkaisuihin ja erityisesti Saksan energiakäänteeseen (energiewende).

Energiakäänteen tavoitteena on luopua ydinvoimasta ja vähentää energiankäyttöä sekä lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Energiakäänteestä kuulimme niin yksittäisten yritysten, Suomen lähetystön kuin paikallisen energiateollisuuden etujärjestön näkökulmia.

Projektia on verrattu suuruusluokaltaan Saksan sodanjälkeiseen jälleenrakentamiseen ja jälleenyhdistymiseen.

Kustannukset ovatkin huikeat. Vuonna 2012 Energiewende maksoi saksalaisille noin 20 miljardia euroa – käytännössä siis 15 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohden. 2030-luvun loppuun mennessä kumulatiivisten kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan biljoonaan euroon (1000 miljardia) vuosikustannusten ollessa noin 50 miljardia euroa.

Energiakäänteen myötä tuulivoiman ja aurinkoenergian osuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2000 uusiutuvien osuus sähköntuotannosta oli 7 prosenttia, vuonna 2012 jo 23 prosenttia. Tämä johtuu pääosin siitä, että energiayhtiöt ovat pakotettu ostamaan kaikki pientuotanto takuuhintaan.

Energiakäänne, kuten kaikki suuret muutokset, ovat tuoneet esille myös muutoksen varjopuolia. Nämä pitää ottaa huomioon, kun vastaavia toimia suunnitellaan Suomessa.

Ohessa kuusi kriittistä havaintoa:

Lue lisää

Ryhmäaloite Helsingin irrottautumiseksi Fennovoimasta

Leo-Stranius-kasvokuvaTeimme tänään kaupunginvaltuustossa vihreän ryhmäaloitteen Helsingin irrottautumiseksi Fennovoimasta. 

Esitämme, että Helsinki ryhtyy toimiin irrottautuakseen osittain omistamansa Vantaan energian omistusosuudesta Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimahankkeesta.

Ryhmäaloite Helsingin irrottautumiseksi Fennovoimasta

Fennovoiman ydinvoimaprojektiin osallistuminen ei ole Helsingin, sen asukkaiden ja veronmaksajien, eikä Helsingin 40-prosenttisesti omistaman Vantaan energian edun mukaista.

Lue lisää

Luonto-Liitto: Ydinvoima ei edelleenkään Cleantechiä – Vapaavuoren esitys viimeinen naula ydinvoimahankkeiden arkkuun

LL-logoOhessa Luonto-Liiton tiedote (15.9.2014) koskien ydinvoimalupia.

Luonto-Liitto: Ydinvoima ei edelleenkään Cleantechiä – Vapaavuoren esitys viimeinen naula ydinvoimahankkeiden arkkuun

Luonto-Liitto on tyytyväinen ministeri Vapaavuoren esitykseen, jossa TVO:n Olkiluoto 4 –hanke ei saanut jatkoaikaa ja Fennovoimalle asetettiin sellaiset kriteerit, että sen hanke tuskin toteutuu.

”On vaikea kuvitella, että Fennonvoiman hankkeella olisi enää mitään mahdollisuuksia toteutua hallituksen mahdollisesta esityksestä ja eduskunnan päätöksestä huolimatta. Auki on omistajien ja rahoituksen lisäksi myös rakennusaikataulu ja jätteen loppusijoitus.”, kommentoi Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Lue lisää

10 teesiä Saksan energiakäänteestä

EnergiakäänneOsallistuin 21.8.2014  Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajana yhtiön ympäristöpäivään.

Päivän kiinnostavimman puheenvuoron käytti tällä hetkellä Ulkoministeriössä työskentelevä Petri Hakkarainen.

Hän on tehnyt pari vuotta sitten Potsdamin IASS-tutkimuslaitoksen tutkijana Saksan energiakäänteestä Kalevi Sorsa säätiölle kiinnostavan selvityksen.

Ympäristöpäivässä Hakkarainen kiteytti Saksan energiakäänteen 10 teesiin:

Lue lisää

Luonto-Liitto: Olkiluoto 4 ei ole tärkeä hanke Suomelle

Olkiluoto 4 ei ole tärkeäUseat elinkeinoelämän sekä palkansaajien järjestöt vetosivat eilen (12.8.2014) Olkiluoto 4 -hankkeen jatkoajan puolesta.

Sopisivatkohan näin hienot perustelut myös Luonto-Liitolle?

Katsotaanpa!

Ohessa Luonto-Liiton Facebook-sivulla julkaistu kuva ja teksti.

OLKILUOTO 4 EI OLE TÄRKEÄ HANKE SUOMELLE

Lue lisää

Minihallitusneuvottelut: Ympäristön kannalta hyvää ja huonoa

Minihallitusneuvotttelut loppuinfo kuva valtioneuvostoTällä viikolla käytiin viiden hallituspuolueen väliset minihallitusneuvottelut kokoomuksen tuoreen puheenjohtaja Alexander Stubbin johdolla.

Neuvottelutulos löytyy täältä.

Neuvottelutuloksessa on ympäristön kannalta paljon hyvää. Vähähiilisen yhteiskunnan rakentaminen jatkuu, uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään. Lisäksi joukkoliikennettä edistetään. Pisara-rata, länsimetron jatko ja Tampereen pikaratikkahanke etenevät.

Edelleen Suomi edistää kunnianhimoista ja oikeudenmukaista kansainvälistä ilmastosopimusta, jolla ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen asteeseen.

Valitettavasti paljon jäi huonoakin. Windfall-veroa ei oteta käyttöön, turpeen kilpailukykyä halutaan varmistella ja Suomi sitoutuu EU:n 2030 energia- ja ilmastopaketin osalta täysin riittämättömään 40 prosentin päästövähennystavoitteeseen vain tietyin ehdoin.

Lisäksi hallitusohjelman kirjaus ”Hallitus ei myönnä periaatelupia uusille ydinvoimaloille.” pysyy voimassa. Käytännössä tämän pitäisi kai tarkoittaa Fennovoiman ja TVO:n hankkeiden kaatumista.

Ohessa ympäristön kannalta hyvät ja huonot kirjaukset.

Lue lisää

Kestävän kehityksen toimikunta: Tasa-arvoinen energiakäänne?

Leo Stranius - kestävän kehityksen toimikuntaKestävän kehityksen toimikunnalle jaettiin tiistaina 22.4.2014 kokouksessa kiinnostava keskustelupaperi Saksan energiakäänteen sosiaalisista vaikutuksista.

Raportin on kirjoittanut DIALOG BASIS –tutkijaverkoston projektipäällikkö Mikko Rissanen.

Energiakäänteellä (Energiewende) tarkoitetaan Saksan pyrkimystä rakentaa yhteiskuntansa uusiutuvan energian varaan.

Saksan tavoitteena on luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä ja nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa 80 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Toistaiseksi energiakäänne on ollut merkittävä.

Vuodesta 2000 uusiutuvan energiatuotannon osuus on kasvanut Saksassa seitsemästä prosentista 24 prosenttiin. Ydinvoiman osuus on vuosina 2000-2013 laskenut 30 prosentista 15 prosenttiin ja kivihiilen osuus 25 prosentista 20 prosenttiin. Samaan aikaan uusiutuva energiatuotanto työllistää Saksassa yli 370 000 ihmistä.

Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa