Fennovoima johtaisi polkuriippuvuuteen

Leo Stranius ja energiakäänneUsein ydinvoimaa perustellaan sillä, että ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet täydentävät toisiaan Suomen energiajärjestelmässä. Ydinvoiman puolestapuhujat sanovat, että tarvitsemme kaikkia fossiilisia polttoaineita vähäpäästöisempiä energiamuotoja.

Ydinvoiman puolesta on puhunut esimerkiksi Teknologiateollisuuden Martti Kätkä (HS mielipide 14.11.). Teknologiateollisuuden hallituksen johdossa taas on sellaisia yhtiöitä kuin Nokia, Microsoft, Oras ja Outotec.

On vaikea uskoa, että nämä yhtiöt olisivat Teknologiateollisuuden Kätkän takana. Varsinkin kun Kätkä kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan myös Kemihaaran monitoimialtaan ja Kollajan altaan puolesta. Siis koskiensuojelulain purkamisesta.

Olisiko kuitenkin syytä toteuttaa esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimahanke? Mielestäni ei. Perustelen tässä näkemystäni kolmella seikalla.

Lue lisää

Turpeen tai ydinvoiman sijaan puhtaan energian kotimarkkinat

Leo Stranius EnergiakäänneOheinen mielipidekirjoitus, jonka kirjoitin yhdessä Luonto-Liiton Tea Tawastin kanssa, julkaistiin lauantaina 18.10.2014 Turun Sanomissa.

Suomen pitäisi turvautua energiapolitiikassaan oikeasti uusiutuvaan energiaan, joka ei tuhoa kallisarvoista luontoa tai jätä tulevien sukupolvien vastuulle kohtuutonta taakkaa.”

.

* * *

Turpeen tai ydinvoiman sijaan puhtaan energian kotimarkkinat

Pääministeri Alexander Stubb (kok) antoi ilmoituksen Suomen energiapolitiikasta (HS 7.10.). Hallituksen esitystä turpeen verotuksen alentamista ja metsähakkeen syöttötariffin parantamista perusteltiin sillä, että ne pärjäisivät paremmin kilpailussa kivihiilen rinnalla ja parantaisivat energiaomavaraisuutta.

Turpeen käyttöä voi perustella energiaomavaraisuuden näkökulmasta. Tämä on kuitenkin kuin pissaisi talvella housuihin. Se lämmittää vain hetken. Turpeen uusiutumisaika on noin 2 000–3 000 vuotta. Kivihiiltäkin pahempien kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi turve aiheuttaa merkittäviä muita ympäristöongelmia.

Lue lisää

Kotimainen energiaratkaisu

Maanantaina 6.10.2014 julkaistiin Vihreiden vaihtoehto Fennovoimalle sekä itsenäisen professoriryhmän raportti Hyvän energiapolitiikan perusteet. Tiistaina 7.10. eduskunta keskusteli myös pääministerin ilmoituksesta koskien energiapolitiikan kokonaisuutta. Professoriryhmä haluaa kiinnittää erityistä huomiota energiaratkaisujen talous- ja työllisyysvaikutuksiin. Näistä tulisi johtaa energiapolitiikan arvioinnin kriteerit, jotka ovat (1) Suomelle ominaisten resurssien hyödyntäminen, (2) saatavuus ja varmuus, (3) päästöt ja (4) energiakustannukset. Vaikka Suomessa on hyvät energiavarat, käytämme vuosittain 8,5 miljardia euroa ulkomaisen energian tuontiin. Käytännössä siis noin … Lue lisää

Saksan energiakäänteen monet kasvot: Uusiutuvia kovalla hinnalla

Leo Stranius EnergiakäänneOlin alkuviikosta Helsingin Energian johtokunnan matkalla Berliinissä. Tutustuimme paikallisiin energiaratkaisuihin ja erityisesti Saksan energiakäänteeseen (energiewende).

Energiakäänteen tavoitteena on luopua ydinvoimasta ja vähentää energiankäyttöä sekä lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Energiakäänteestä kuulimme niin yksittäisten yritysten, Suomen lähetystön kuin paikallisen energiateollisuuden etujärjestön näkökulmia.

Projektia on verrattu suuruusluokaltaan Saksan sodanjälkeiseen jälleenrakentamiseen ja jälleenyhdistymiseen.

Kustannukset ovatkin huikeat. Vuonna 2012 Energiewende maksoi saksalaisille noin 20 miljardia euroa – käytännössä siis 15 euroa kuukaudessa kotitaloutta kohden. 2030-luvun loppuun mennessä kumulatiivisten kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan biljoonaan euroon (1000 miljardia) vuosikustannusten ollessa noin 50 miljardia euroa.

Energiakäänteen myötä tuulivoiman ja aurinkoenergian osuus on kasvanut räjähdysmäisesti. Vuonna 2000 uusiutuvien osuus sähköntuotannosta oli 7 prosenttia, vuonna 2012 jo 23 prosenttia. Tämä johtuu pääosin siitä, että energiayhtiöt ovat pakotettu ostamaan kaikki pientuotanto takuuhintaan.

Energiakäänne, kuten kaikki suuret muutokset, ovat tuoneet esille myös muutoksen varjopuolia. Nämä pitää ottaa huomioon, kun vastaavia toimia suunnitellaan Suomessa.

Ohessa kuusi kriittistä havaintoa:

Lue lisää

Ryhmäaloite Helsingin irrottautumiseksi Fennovoimasta

Leo-Stranius-kasvokuvaTeimme tänään kaupunginvaltuustossa vihreän ryhmäaloitteen Helsingin irrottautumiseksi Fennovoimasta. 

Esitämme, että Helsinki ryhtyy toimiin irrottautuakseen osittain omistamansa Vantaan energian omistusosuudesta Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimahankkeesta.

Ryhmäaloite Helsingin irrottautumiseksi Fennovoimasta

Fennovoiman ydinvoimaprojektiin osallistuminen ei ole Helsingin, sen asukkaiden ja veronmaksajien, eikä Helsingin 40-prosenttisesti omistaman Vantaan energian edun mukaista.

Lue lisää

Luonto-Liitto: Ydinvoima ei edelleenkään Cleantechiä – Vapaavuoren esitys viimeinen naula ydinvoimahankkeiden arkkuun

LL-logoOhessa Luonto-Liiton tiedote (15.9.2014) koskien ydinvoimalupia.

Luonto-Liitto: Ydinvoima ei edelleenkään Cleantechiä – Vapaavuoren esitys viimeinen naula ydinvoimahankkeiden arkkuun

Luonto-Liitto on tyytyväinen ministeri Vapaavuoren esitykseen, jossa TVO:n Olkiluoto 4 –hanke ei saanut jatkoaikaa ja Fennovoimalle asetettiin sellaiset kriteerit, että sen hanke tuskin toteutuu.

”On vaikea kuvitella, että Fennonvoiman hankkeella olisi enää mitään mahdollisuuksia toteutua hallituksen mahdollisesta esityksestä ja eduskunnan päätöksestä huolimatta. Auki on omistajien ja rahoituksen lisäksi myös rakennusaikataulu ja jätteen loppusijoitus.”, kommentoi Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Lue lisää

10 teesiä Saksan energiakäänteestä

EnergiakäänneOsallistuin 21.8.2014  Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajana yhtiön ympäristöpäivään.

Päivän kiinnostavimman puheenvuoron käytti tällä hetkellä Ulkoministeriössä työskentelevä Petri Hakkarainen.

Hän on tehnyt pari vuotta sitten Potsdamin IASS-tutkimuslaitoksen tutkijana Saksan energiakäänteestä Kalevi Sorsa säätiölle kiinnostavan selvityksen.

Ympäristöpäivässä Hakkarainen kiteytti Saksan energiakäänteen 10 teesiin:

Lue lisää

Luonto-Liitto: Olkiluoto 4 ei ole tärkeä hanke Suomelle

Olkiluoto 4 ei ole tärkeäUseat elinkeinoelämän sekä palkansaajien järjestöt vetosivat eilen (12.8.2014) Olkiluoto 4 -hankkeen jatkoajan puolesta.

Sopisivatkohan näin hienot perustelut myös Luonto-Liitolle?

Katsotaanpa!

Ohessa Luonto-Liiton Facebook-sivulla julkaistu kuva ja teksti.

OLKILUOTO 4 EI OLE TÄRKEÄ HANKE SUOMELLE

Lue lisää

Minihallitusneuvottelut: Ympäristön kannalta hyvää ja huonoa

Minihallitusneuvotttelut loppuinfo kuva valtioneuvostoTällä viikolla käytiin viiden hallituspuolueen väliset minihallitusneuvottelut kokoomuksen tuoreen puheenjohtaja Alexander Stubbin johdolla.

Neuvottelutulos löytyy täältä.

Neuvottelutuloksessa on ympäristön kannalta paljon hyvää. Vähähiilisen yhteiskunnan rakentaminen jatkuu, uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään. Lisäksi joukkoliikennettä edistetään. Pisara-rata, länsimetron jatko ja Tampereen pikaratikkahanke etenevät.

Edelleen Suomi edistää kunnianhimoista ja oikeudenmukaista kansainvälistä ilmastosopimusta, jolla ilmaston lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen asteeseen.

Valitettavasti paljon jäi huonoakin. Windfall-veroa ei oteta käyttöön, turpeen kilpailukykyä halutaan varmistella ja Suomi sitoutuu EU:n 2030 energia- ja ilmastopaketin osalta täysin riittämättömään 40 prosentin päästövähennystavoitteeseen vain tietyin ehdoin.

Lisäksi hallitusohjelman kirjaus ”Hallitus ei myönnä periaatelupia uusille ydinvoimaloille.” pysyy voimassa. Käytännössä tämän pitäisi kai tarkoittaa Fennovoiman ja TVO:n hankkeiden kaatumista.

Ohessa ympäristön kannalta hyvät ja huonot kirjaukset.

Lue lisää

Kestävän kehityksen toimikunta: Tasa-arvoinen energiakäänne?

Leo Stranius - kestävän kehityksen toimikuntaKestävän kehityksen toimikunnalle jaettiin tiistaina 22.4.2014 kokouksessa kiinnostava keskustelupaperi Saksan energiakäänteen sosiaalisista vaikutuksista.

Raportin on kirjoittanut DIALOG BASIS –tutkijaverkoston projektipäällikkö Mikko Rissanen.

Energiakäänteellä (Energiewende) tarkoitetaan Saksan pyrkimystä rakentaa yhteiskuntansa uusiutuvan energian varaan.

Saksan tavoitteena on luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä ja nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa 80 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Toistaiseksi energiakäänne on ollut merkittävä.

Vuodesta 2000 uusiutuvan energiatuotannon osuus on kasvanut Saksassa seitsemästä prosentista 24 prosenttiin. Ydinvoiman osuus on vuosina 2000-2013 laskenut 30 prosentista 15 prosenttiin ja kivihiilen osuus 25 prosentista 20 prosenttiin. Samaan aikaan uusiutuva energiatuotanto työllistää Saksassa yli 370 000 ihmistä.

Lue lisää

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!