10 teesiä Saksan energiakäänteestä

EnergiakäänneOsallistuin 21.8.2014  Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajana yhtiön ympäristöpäivään.

Päivän kiinnostavimman puheenvuoron käytti tällä hetkellä Ulkoministeriössä työskentelevä Petri Hakkarainen.

Hän on tehnyt pari vuotta sitten Potsdamin IASS-tutkimuslaitoksen tutkijana Saksan energiakäänteestä Kalevi Sorsa säätiölle kiinnostavan selvityksen.

Ympäristöpäivässä Hakkarainen kiteytti Saksan energiakäänteen 10 teesiin:

1. Kuherruskuukausi on ohi, kunnianhimo on ennallaan
– Valtaosa saksalaisista on energiakäänteen takana vaikka kritiikkiäkin tulee paljon ja keskustelu kärkevää. Perusasioista vallitsee kuitenkin Saksassa laaja konsensus. Uuden lakimuutoksen myötä tavoitteet ovat ennallaan.

– Saksa luopuu asteittain ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä.
– Uusiutuvan osuus sähköstä 35 % vuoteen 2020 mennessä, 50 % vuoteen 2030 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä.
– Uusiutuvan osuus energiasta 60 % vuoteen 2050 mennessä.
– päästövähennys 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 80-95% vuoteen 2050 mennessä.

2. Murros alkoi jo kauan ennen Fukushimaa
– Ydinvoimasta oli päätetty luopua jo aiemmin – aikataulua vain muutettiin Fukushiman myötä.
– Uusiutuvan tavoite myös ollut voimassa jo pitkään.
– Energiakäänne lanseerattiin ensimmäisen kerran Saksassa 1980-luvulla.

3. Ydinvoimasta luopuminen on vasta ensimmäinen askel
– Ydinvoiman lisäksi tavoitteena luopua myös hiilestä ja fossiilisista.
– 17 ydinvoimalasta 8 suljettiin Fukushiman myötä.
– Poliittinen päätös ja poliittisia päätöksiä voi toki muuttaa (ei suljeta viimeisiä ihan vielä), mutta kun katsoo Saksalaista nykyilmastoa, on vaikea kuvitella, ettei päätöksestä pidettäisi kiinni.
– Saksa saattaa selvitä ydinvoimasta luopumisesta. Suurimmat haasteet ovat muualla, koska ydinvoiman osuus ei ole enää niin merkittävä.

4. Johtava teollisuusmaa pakottaa itseään uusiutuvaan
– Taustalla on erilaisia motivaatioita: kestävyys, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, riippumattomuus, ilmasto, hajautettu tuotanto, energiapolitiikan demokratisointi.
– Tavoitellaan kasvua ja uusia työpaikkoja – ja uskotaan, että siitä löytyy kasvupotentiaalia.
– Muutoksessa piilee kuitenkin isoja riskejä: teollisuus lähtee.
– Kyse teollisen aineenvaihdunnan uudistuksesta.
– Vahvat intressit vanhan maailman toimijoilta.
– Voiko näin suuren muutoksen hallita?

5. Saksalle uusiutuvat ovat yhtä kuin tuuli ja aurinko
– Taustalla on vain vähän biomassaa. Kasvu tulee tuulesta ja auringosta.
– Tuuli ja aurinko näyttävät olevan kilpailukykyisimpiä vrt. vesivoima tai biomassa.
– Tämä on ongelmia verkon vakaudelle ja huoltovarmuudelle – aina ei tuule tai paista = pitää rakentaa merkittävästi ylikapasiteettia + ratkaisematon varastointiongelma.
– Toistaiseksi energiakäänne on onnistunut siinä, missä sen piti – tuuli ja aurinko ovat nousseet marginaalista valtavirtaan. Toisaalta nykyinen malli ei kuitenkaan toimi, mikäli uusiutuvia halutaan merkittävästi enemmän.
– Voiko tuuli ja aurinko toimia markkinaehtoisesti?

6. Hiilen ja kaasun kilpailu on lähivuosien kohtalonkysymys
– Mitä käy fossiilisille polttoaineille, joita käytetään uusiutuvien rinnalla?
– Kapasiteettimarkkinat vain yksi tukimuoto lisää.
– Saksan hiilenkäyttö on lisääntynyt 1-2 prosenttia viime vuosien aikana (suunta väärä ilmastotavoitteeseen nähden). Osittain hiilen käytön lisääntyminen johtuu päästökaupan toimimattomuudesta. Hiilen nousu tapahtunut kaasun kustannukselle ja vanhoissa voimalaitoksissa. Uusia laitoksia ja investointeja hiileen ei ole toistaiseksi tehty.
– Hiilen lisäyksellä ei ole korvattu ydinvoimavähennystä, vaan kyse on liikkumisesta hiilen ja kaasun välillä (vuonna 2013 sähköntuotannosta hiilen osuus 45 %, uusiutuvien osuus 25%, kaasu 10% ja ydinvoima 15 %).

7. “Sähköntuotantokäänne” ei riitä
– Pitäisi tehdä paljon energian, liikenteen, rakennusten ja kulutuksen suhteen.
– Kyse suuren järjestelmän synkronisoinnista ja optimoinnista.

8. Rajukaan remontti ei laske sähkön hintaa
– Sähkön hintaa ei pystytä laskemaan, koska uusiutuvien tuki rahoitetaan sähkönkuluttajien laskusta (EEG lisä) – sähkön hinnan nousua pystytään vain hidastamaan.
– Tukijärjestelmä alkoi korkealla tasolla, joita joudutaan maksamaan vielä pitkälle 2020-luvulle.
– Uusiutuvien tuki maksaa yhteensä 24 miljardia euroa vuodessa.
– Kuluttajahinnat ovat noin 30 senttiä/kWh (EEG veron osuus noin viidesosa, 6 senttiä/kWh).
– Toistaiseksi saksalaiset ovat kuitenkin olleet tämän valmiita maksamaan.
– Teollisuudella erilaisia vapautuksia – lisälaskua kuitenkin myös teollisuudella.

9. Kallis vallankumous on investointi tulevaisuuteen
– Saksan ympäristöministeri on todennut, että koko kustannus Saksalle voi olla vuosikymmenien myötä 1000 miljardia euroa.
– Vastassa ei ole nollavaihtoehto – energiajärjestelmässä on tehtävä kuitenkin muutoksia ja toki muutoksella saa ison määrän megawattitunteja.
– Mikä on oikeudenmukainen tapa maksaa laboratoriokoe – onko oikein, että nykyinen sukupolvi maksaa muutoksen?
– Miten luotettavana investointikohteena Saksaa tämän myötä pidetään?

10. Globaalit mahdollisuudet muistetaan, Eurooppa pääsi unohtumaan
– Valtavia mahdollisuuksia muille.
– Siitä huolimatta, että energiakomissaari ollut saksalainen, EU:n suuntaan on ollut paljon vastahankaa.
– Löytyykö esimerkille lopulta jäljittelijöitä – vaikea johtaa, jos kukaan ei seuraa.
– Epäonnistuminen olisi Saksalle valtava imagotappio = saksalaiset kyllä keksivät jonkin tavan hoitaa homma kotiin.

Kiitos Petri Hakkaraiselle kiinnostavasta esityksestä!

Helsingin Energian johtokunta on lähdössä syyskuussa vielä matkalle Berliiniin tutustumaan tarkemmin energiakäänteeseen.

Kannattaa lukaista lisäksi myös nämä:
Kestävän kehityksen toimikunta: Tasa-arvoinen energiakäänne?
Suomeen tarvitaan energiakäänne

5 kommenttia artikkeliin ”10 teesiä Saksan energiakäänteestä”

  1. Harmi, että tässäkin esityksessä on rankkoja asiavirheitä.

    Kirjoittaja väittää, että uusia laitoksia ja investointeja hiileen ei ole Saksassa tehty kun tosiasiassa uutta hiilivoimakapasiteettiä on rakennettu ja rakennetaan parhaillaan yli 10 000 MW edestä. Vuonna 2013 fossiilisista romahti puhtaimman eli kaasun käyttö ja eniten lisääntyi likaisimman eli ruskohiilen käyttö. Saksan hiilidioksidipäästöt ovat nousseet jo 3 vuotta putkeen.

    Tarkennuksena todettakoon myös, että Saksassa sähkön kuluttajahinnasta on veroa noin 50%.

    Kannattaa myös muistaa, että liittokansleri Angela Merkel esti viime vuoden kesäkuussa EU:ssa valmiiksi neuvotellun kunnianhimoisen autojen pakokaasupäästöjen vähennyksen.

    Vastaa
  2. Hyvää tässä on, että Saksassa on selkeästi määritelty, että uusiutuvilla tarkoitetaan tuulta ja aurinkoa. Suomessa käytävässä keskustelussa uusiutuvien maininta on aina jossain määrin huolestuttavaa, koska täällä sillä saatetaan tarkoittaa myös metsien energiakäyttöä, joka olisi haitaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta eikä edes millään lailla hiilineutraalia, vaikka niin annetaankin ymmärtää.

    Vastaa
  3. Hanna-Leena Ylinen: “Hyvää tässä on, että Saksassa on selvästi määritelty, että uusiutuvilla tarkoitetaa tuulta ja aurinkoa.”

    Ei tuollaista määrittelyä ole tehty. Jos olisi tehty, olisi uusiutuvien osuus paljon ilmoitettua alhaisempi, eli vuodelta 2013 alle 14%.

    Mitä enemmän esitelmää lukee, sitä hämmästyttävämpiä väitteitä löytää kuten vaikkapa seuraava: “Taustalla on vain vähän biomassaa, kasvu tulee tuulesta ja auringosta.” Todellisuudessa biomassan osuus kasvaa nopeasti ja se ohitti tuotantomäärissä tuulen 2013.

    Vuonna 2013 saavutettiin Saksassa kaikkien aikojen ennätykset kivihiilellä ja ruskohiilellä tuotetun sähkön määrässä. Hiilidioksidipäästöt kasvoivat kolmatta vuotta putkeen. Uusia valtavia ruskohiilikaivoksia avataan ja uusia hiilivoimaloita rakennetaan. Sähkö on Euroopan toiseksi kalleinta Tanskan jälkeen (veroa 50%), tuuli- ja aurinkotukia jaetaan 24 Mrd euroa vuodessa. Tavalliset kuluttajat maksavat tuet sähkölaskuissaan, koska teollisuus on laajalti vapautettu maksuista.

    Kun näistä energia-asioista puhutaan ja kirjoitetaan, odottaisi edes perustietojen oikeellisuutta, totuus kun ei parane kauniilla kuvitelmilla ja pehmoisella unelmahötöllä.

    Vastaa
  4. On tilanteita, joissa puu uusiutuu, mutta metsäluonnon monimuotoisuus ei uusiudu. Luonnon monimuotoisuuden kato taas on yksi suurimmista ympäristöriskeistä.

    Kysymys “uusiutuvista” pitäisi avata paljon tarkemmin kuin on tapana.

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami