Ryhmäaloite Helsingin irrottautumiseksi Fennovoimasta

Leo-Stranius-kasvokuvaTeimme tänään kaupunginvaltuustossa vihreän ryhmäaloitteen Helsingin irrottautumiseksi Fennovoimasta. 

Esitämme, että Helsinki ryhtyy toimiin irrottautuakseen osittain omistamansa Vantaan energian omistusosuudesta Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimahankkeesta.

Ryhmäaloite Helsingin irrottautumiseksi Fennovoimasta

Fennovoiman ydinvoimaprojektiin osallistuminen ei ole Helsingin, sen asukkaiden ja veronmaksajien, eikä Helsingin 40-prosenttisesti omistaman Vantaan energian edun mukaista.

Fennovoiman ja Rosatomin hankkeeseen liittyy lukuisia riskejä. Hankkeen taloudellinen kannattavuus on hyvin epävarmalla pohjalla. Aalto-yliopiston tekemien laskelmien pohjalta voidaan esittää arvioita, joiden mukaan Fennovoima hankkeena kääntyy kannattavaksi vasta vuoden 2040 tienoilla. Tietyillä, täysin mahdollisesti toteutuvilla oletuksill,a hanke kääntyisi tuottamaan omistajilleen vuoden 2054 tienoilla.

Arviot hankkeen heikosta kannattavuudesta perustuvat ennen kaikkea siihen, että nykyisten arvioiden mukaan tulevina vuosikymmeninä pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on tarjolla aiempaa arveltua runsaammin sähköä, mikä perustuu ennen kaikkea uusiutuvan energian kapasiteetin kasvuun muissa pohjoismaissa kuin Suomessa. Tästä syystä omakustannehintaan ostettu ydinsähkö näyttää olevan pitkään omistajilleen markkinasähköä kalliimpaa.

Markkinaepävarmuuden lisäksi on otettava huomioon ydinvoimaprojekteille tyypilliset viivästykset ja budjetin ylitykset, joita tässäkin tapauksessa voidaan pitää todennäköisinä. EU:n ja Venäjän kiristyneet välit sekä niiden väliset taloudelliset pakotteet lisäävät osaltaan hankkeen riskejä.

Tietty järki sijoutuksessa saattaa olla niillä muutamilla teollisuusyrityksillä, jotka ovat hankkeeseen sijoittaneet, koska niille sähkön hinnan ennustettavuus ja ison ydinlaitoksen vaikutukset sähkön markkinahintaan ovat olennaisia.

Helsingin osittain omistaman Vantaan energian intressit eivät kuitenkaan ole samat kuin näiden teollisuusyritysten, vaan itse asiassa nimenomaan Vantaan energia, kuten myös muut kunnalliset energiayhtiöt, jäisivät tässä hankkeessa häviäjän osalle. Vantaan energian omistusosuus Fennovoiman hankkeesta on nyt 5 prosenttia, eli Vantaan energia on yksi ydinvoimaprojektin suurimmista omistajista. Rahaa tähän hankkeeseen Vantaan Energia on käyttämässä 80 miljoonan euron luokkaa.

Vantaan energia nojaa jo nyt liian vahvasti ydinenergiaan. Sijoitukset Fennovoimaan ovat tässä ydinenergiakokonaisuudessa täysin ylimitoitetut ja niin yhtiön kuin sen omistajien etujen vastaiset.

Vantaan energian tulisi palvella omistajiensa, helsinkiläisten etuja tekemällä tarvittavat investoinnit uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen mahdollisimman pikaisessa tahdissa. Näiden investointien myötä myös Helsinki olisi mukana rakentamassa vähähiilistä Suomea edelläkävijöiden joukossa. Tämä olisi kaupunkilaisten, Helsingin energian omistajien etu.

Edellä olevan perusteella vihreä valtuustoryhmä esittää

että Helsinki ryhtyy toimiin irrottautuakseen osittain omistamansa Vantaan energian omistusosuudesta Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimahankkeesta.

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.