Eduskuntavaalien vaalirahailmoitus

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 6.4.2011. On kohtuullista, että äänestäjällä on mahdollisuus tietää ennen päätöstään ehdokkaan vaalirahoitus.

Itse olen tehnyt virallisen ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestani. Ilmoitukseni on luettavissa täältä.

Ohessa vaalirahoitukseni ja erityisesti kulut vielä tuota virallista ilmoitusta tarkemmin.

Lue lisää

Tuuli Hirvilammi: Mikä on kohtuullista kulutuksessa?

Vieraskynäblogissa Tuuli Hirvilammi

Filosofi Eero Ojasen ajattelussa kohtuus liittyy oikeaan mittaan, oikeaan paikkaan ja ihmisten omaan osaan.

Käytännössä nykyisessä kulutuskulttuurissa etsitään jatkuvasti oikeaa mittaa joidenkin ääripäiden väliltä: Kuinka paljon vaatteita on riittävästi? Kuinka monta asuinneliötä on kohtuullista?

Yksinkertaisesti voisi tietenkin ajatella, että oikea mitta on kullekin ihmiselle sopiva määrä.

Lue lisää

Timo Järvensivu: Aikamme suuri vapaustaistelu

Vieraskynäblogissa Timo Järvensivu

Olemme kohdanneet paradoksin: jatkuvan talouskasvun tie on sekä välttämätön että mahdoton. Välttämätön hyvinvointivaltion rahoittamiseksi, mahdoton ekosysteemin kestävyyden kannalta.

Talouskasvun mahdottomuutta on yritetty purkaa vaurastumisen ekotehokkuutta parantamalla. Tämä ei ole onnistunut. Luonnon monimuotoisuus vähenee ja ilmasto lämpenee – kiihtyvällä tahdilla.

Lue lisää

Johanna Kajosaari: Ecoeasy – helpompia ekotekoja

Vieraskynäblogissa Johanna Kajosaari

Yhä useampaa tuntuu kiinnostavan kulutusvalintojensa vastuullisuus ainakin jollain tasolla.

Maailmalla tiedostaviin kuluttajiin viitataan termillä LOHAS, Lifestyle of Health and Sustainability. Suomessakin jopa kolmasosa eli yli miljoona yli 15-vuotiasta lukeutuu näihin LOHAS-kuluttajiin, joiden kulutuspäätöksiin vaikuttava kestävän kehityksen periaatteet ja terveyttä edistävät elämäntavat.

Lue lisää

Tommi Kauppinen: Degrowth – Talouden dekonstruktio?

Vieraskynäblogissa Tommi Kauppinen Degrowth on uusi buzzword. Sitä voi käyttää jos haluaa (a) kritisoida markkinataloutta tai sen jotain aspektia (b) kritisoida niitä jotka kritisoivat markkinataloutta. Äärimmillään ollaan joko sitä mieltä että (a) nykyinen talous tulee dekonstruoida tai (b) nykyinen talous on ainoa oikea. Degrowth-sanan positiivinen sisältö jäänee a:n ja b:n väliselle vyöhykkeelle. Mikäs se sitten on? Tukevasti ilmassa -radio-ohjelmassaan Relander ja Nevanlinna määrittelivät Suomirockin olevan itsemurhahakuisen tangon ja amerikkalaisen beat-kulttuurin … Lue lisää

Sirpa Pietikäinen: Tehokasta toimintaa!

Vieraskynäblogissa Sirpa Pietikäinen Uuden komission alkupäivinä tuore ympäristökomissaari Janez Potocnik lupasi resurssitehokkuuden olevan yksi koko unionin tulevaisuuden painopisteistä. Puheissa ja erinäisissä aloitteissa resurssitehokkuus onkin lyönyt itsensä läpi – ainakin ajatuksen tasolla. Tammikuun lopulla komissaari Potocnik julkaisi kauan odotetun resurssitehokkuuden lippulaivan, jonka on tarkoituksena toimia moninaisten käytännön politiikkaesitysten pohjana. Periaatteiltaan hienosta paperista puuttuu valitettavasti se kunnianhimo ja ne konkreettiset suuntaviivat, joilla todellinen eurooppalainen resurssitehokas yhteiskunta syntyy. Resurssitehokkaassa yhteiskunnassa tuotteet suunnitellaan kestävän … Lue lisää

Onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi – Osa 6: Rajoja asettavan ympäristöpolitiikan huutava tarve

Tämä kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Vihreiden sivuilla. Viimeisimmän ilmastotutkimuksen valossa näyttää mahdolliselta, että maailman lämpötila voi nousta peräti neljä astetta vuoteen 2060 mennessä. Millennium Ecosystem Assessment -raportin mukaan lajien sukupuuttoaalto on kiihtynyt ihmistoiminnan seurauksena tuhatkertaiseksi lajien luontaiseen häviämisnopeuteen verrattuna. Viime vuoden lopulla julkaistu Suomen neljäs lajien uhanalaisuusarviointiraportti arvioi, että joka kymmenes laji on Suomessa uhanalainen. Suomen ekologinen jalanjälki on tällä hetkellä maailman 12. suurin ja päästöt henkeä kohden pelottavan … Lue lisää

Juha Koponen: Yhteisöllinen kuluttaminen

Vieraskynäblogissa Juha Koponen Ihmisten kaapit ja varastot ovat täynnä tavaroita, joita ei käytetä. Toisaalta luonnonvaroja virtaa suuria määriä tehtaisiin ja kauppoihin, joista ihmiset ostavat tavaroita jotka pian päätyvät kaatopaikalle. Tähän me sitten tarvitsisimme monta maapalloa. Netcycler, tavaroiden vaihtopalvelu internetissä, on vaihtoehto ylettömälle kulutukselle. Netcycleriin on liittynyt yli jo 20000 ihmistä jotka vaihtavat ja lahjoittavat tavaroitaan keskenään koko ajan enemmän. Meitä Netcyclerissä ilahduttaa erityisesti viime syksynä ilmestynyt Rachel Botsmanin ja Roo … Lue lisää

Onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi – Osa 4: Vaalirahoitukselle katto

Tässä kirjoitussarjassa pohdin kevään ajan, millainen olisi onnellinen, kohtuullinen ja ekologinen Suomi. Tässä osassa käsittelen vaalirahoitusta. Eduskuntavaalikampanjat ovat käynnistyneet tai käynnistymässä itse kullakin. Oma eduskuntavaaliehdokkuuteni julkistettiin tiistaina 1.2.2011. Ensimmäisen viikon aikana sain lahjoituksia aika mukavasti – yhteensä 1136 euroa. Samaan aikaan huomasin, että ulkoministeri Alexander Stubb oli järjestänyt vaaliseminaarin. Pääsylipputuloja ministerin vaalikampanjaan oli kerätty tuosta yhdestä seminaarista 73 406 euroa. Vastaavasti yksi parikymmpinen ehdokaskollegani on saanut kuulemani mukaan tähän mennessä … Lue lisää

Mitä on Kestävä kasvu?

Osallistuin aamupäivällä (10.2.) pääministeri Mari Kiviniemen järjestämään OECD Round Table -keskustelutilaisuuteen. Aiheena oli kestävä kasvu ja mukana pääministerin lisäksi oli keskustelemassa myös OECD:n pääsihteeri Ángel Gurría ja muuta porukkaa. Gurrían puheenvuoro löytyy täältä. Tilaisuuden anti jäi hiukan vaisuksi. Kiinnostavimman puheenvuoron käytti Anthony Cox. Planeetan rajat ovat tulleet vastaan, ympäristölle haitalisia tukia pitää poistaa sekä ympäristöveroja lisätä ja keskittyä ympäristöystävälliseen kasvuun. Lisätietoja OECD:n kuvioista löytyy täältä. Ylivoimaisesti kiinnostavimmat kommentit aiheeseen sain … Lue lisää

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.