Talous

T&T Energiablogi: Tuulivoima myötätuulessa

Oheinen kirjoitukseni on julkaistu 19.3.2013 Tekniikka & Talous -lehden Energia-blogissa.

Tuulivoima myötätuulessa

Uuden tuulivoimakapasiteetin rakentaminen on Suomessa halvempaa kuin investoiminen ydinvoimaan. Vanhat energiayhtiöt pelkäävät kuitenkin ikääntyvien laitostensa kilpailukyvyn puolesta. Kuka uskaltaa tehdä ensimmäisenä jätti-investoinnin tuulivoimaan?

Esimerkiksi helmikuussa 2013 tuulivoiman voittokulusta saatiin lukea jatkuvasti eri puolilta maailmaa. Tässä on muutama uutinen aiheesta:

Lue lisää

Varjokehysriihi: Vaihtoehtoinen leikkauslista tuo 5-7 miljardia säästöjä

RahaHallitus sopi torstaina 21.3.2013 valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014-2017. Seuraavaksi asiaa käsitellään eduskunnassa.

Hyvää esityksessä on, että sähköveroa korotetaan ja polttoaineen veronkorotuksen II vaihe toteutetaan vuoden 2014 alusta. Lisäksi ympäristöhallinnon ohjauksen vahvistamiseen ja valtakunnallisten tehtävien hoidon kehittämiseen varataan 2 miljoonaa euroa pysyvää määrärahaa koko kehyskaudelle.

Valitettavasti samaan aikaan panostetaan useassa yhteydessä enemmän ympäristön tuhoamiseen kuin sen suojelemiseen. Ympäristölle haitallisista tuista olisi ollut varaa karsia ja ympäristöveroja olisi kannattanut nostaa enemmän.

YLE julkaisi laskurin, jolla saa itse kokeilla mahdollisia säästökohteita valtion budjetista. Omalta osaltani olisin ollut laskurin mukaan valmis leikkaamaan valtiontalouden kehystä 5 627,6 miljoonan euron edestä (omat valintani täällä).

Lue lisää

YK: Maailman onnellisuuden päivä

Onnellisuus ja palloYK on julistanut maaliskuun 20. päivän ensimmäiseksi onnellisuuden päiväksi.

Olen itse kirjoittanut onnellisuudesta aiemmin esimerkiksi  Luonto-Liiton Kulutus.fi-blogiin ja Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden Onnellinen yhteiskunta -projektiin.

Tässä on onnellisuuspäivän kunniaksi tiivistetysti vielä onnellisuudesta niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Helsingin Energia mukaan Olkiluoto 3-ydinvoimalaitoshankkeen lisärahoitusjärjestelyyn?

Helsingin Energia HanasaariHelsingin Energian johtokunnalla on ylimääräinen kokous tiistaina 5.3. klo 16.

Esityslistalla on vain yksi asia.

Kokouksessa päätetään lausunnosta kaupunginhallitukselle ja valtuustolle osallistumisesta Olkiluoto 3-ydinvoimalaitoshankkeen noin 30 miljoonan euron lisärahoitusjärjestelyyn.

Mankalan kautta summa on 24,5 miljoonaa euroa. Tähän päälle tulevat omistukset EPV:n ja Pohjolan Voiman kautta 5,6 miljoonaa euroa eli kyseessä on noin 30 miljoonan euron paketti Helsingin osalta.

Tässä vaiheessa Helsingin Energian ja kaupungin on tietysti vaikea vetätyä hankkeesta. Siitä huolimatta herää kysymys, olisiko epäonnistuneelle OL3-hankkeelle aika laittaa stoppi.

Kaupungin olisi siis hyvä hankkiutuakokonaan eroon ydinvoimaomistuksesta. Niin kauan kuin Helsingin Energia on yhtiöidensä kautta kuitenkin hankkeen omistaja, olisi erikoista, ettei lisärahoitukseen osallistuttaisi.

Mitä mieltä olet? Kannattaako Helsingin osallistua vielä OL3-ydinvoimahankkeen lisärahoitukseen?

Päätösehdotus on seuraava:

Lue lisää

Valtuustoblogi: Lähetekeskustelu vuoden 2014 talousarviosta ja maksuton joukkoliikenne

Valtuuston kokous Leo StraniusValtuuston kokous kesti tänään (ke 13.2.) poikkeuksellisen pitkään.

Vihreän valtuustoryhmän kokous alkoi klo 16 ja valtuusto klo 18.

Viiden tunnin valtuustokokoustelun jälkeen kellon tullessa yksitoista, päätti puheenjohtaja jättää pöydälle kaikki asiakohdat, joista haluttiin pitää vielä puheenvuoro.

Eniten puheenvuoroja kirvoitti vuoden 2014 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu.

Jussi Pajusen mukaan vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät ovat vähintäänkin huolestuttavat. Esimerkiksi vuosina 2011-2013 Helsingin toimintamenot kasvoivat 7,6 prosenttia ja verotulot vain 3,3 prosenttia. Velkaantumiskehitys täytyisi saada pysäytettyä ja nettomenojen kasvu olla verorahoituksen kasvua hitaampana.

Itse nostin talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa esille seuraavat kolmea asiaa:
– Talouskasvupakon sijaan tarvitsemme ihmisten hyvinvointia ekologisissa rajoissa.
– Helsingin Energian tuloutus tulee käyttää energiaviisaasti.
– Ympäristökeskukseen tarvitaan lisää valvontaresursseja.

Koko puheeni löytyy tämän tekstin alta.

Lue lisää

Jussi Lystimäki ja Seppo Roponen: Hyviä uutisia – Käytetyn tavaran kauppa vahvassa kasvussa

Käytettyä tavaraa lähdössä kierrätykseenVieraskynäblogissa Jussi Lystimäki ja Seppo Roponen

Viime vuonna luonnonvaramme loppuivat WWFn ja ympäristöministeriön tutkimuksen mukaan jo 22. elokuuta.

On selvää, että nykyinen kulutuksemme ei ole kestävällä tasolla. Mutta minkä pitäisi muuttua?

Suomi on kuitenkin ehkä muuttumassa, eikä vain pikku hiljaa. Meillä on kuluttajakäyttäytymisen suhteen positiivista kerrottavaa. Vuonna 2012 suomalaiset ilmoittivat Tori.fi:ssä jo noin 5,9 miljardin euron arvosta, joka on 3,1 % Suomen bruttokansantuotteesta vuoden 2011 käyvin arvoin.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Palkkakeskustelusta vaalirahoituskattoon

Presidentti Sauli Niinistö ilmoitti YLEn uutisten mukaan, että olisi halukas pudottamaan palkkiotaan viidenneksen. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma väläytti, että myös kansanedustajat voisivat laskea palkkojaan.

Mikä olisi sitten oikeudenmukainen palkka kansanedustajille? Yksi demokratiaan perustuva lähtökohta olisi suomalaisten keskipalkka, sillä edustavathan kansanedustajat nimenomaan kansaa (vuonna 2010 suomalaisten keskipalkka oli tilastokeskuksen mukaan 3040 e/kk).

Voidaan kuitenkin epäillä, että näin pienellä palkalla kansanedustajan tehtävään ei hakeutuisi tarpeeksi päteviä henkilöitä ja korruption riski kasvaisi. Lisäksi tehtävä on vaativa, ja voi hyvin ajatella, että on perusteltua maksaa siitä myös hyvin.

Toisaalta pätevistä ehdokkaista on harvoin ollut pulaa ehkä kunnallisvaaleja lukuun ottamatta. Useimmiten ehdolle haetaan tehtävään liittyvän vallan takia – siis siksi, että halutaan vaikuttaa yhteisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Pienempi palkka kannustaisi ehkä myös suurempaan rotaatioon ja näin vallan laajempaan hajautumiseen.

Demokratian kannalta poliitikkojen palkkoja tärkeämpi teema olisi mielestäni keskustelu vaalirahoituksesta.

Lue lisää

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe: Vahva arvopuhe talouden ja kasvun puolesta

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen piti presidentti Sauli Niinistön ensimmäistä uudenvuodenpuhetta vahvana arvopuheena. Pentikäisen mukaan: ”Puhe osoitti, että Niinistön politiikka kiteytyy kahteen tärkeään sanaan: oikeudentunto ja eheys.” Itse asiassa jos puhetta lukee hiukan tarkemmin, paljastuu, että talous painottuu puheessa oikeudentuntoa ja eheyttä enemmän. Niinistö mainitsee puheessaan neljä kertaa oikeudentunnon ja eheyden, mutta kahdeksan eri kertaa talouden. Hyvinvointi mainitaan kolme kertaa. Sen sijaan ympäristöä, luontoa tai ilmastoa ei kertaakaan. Ohessa … Lue lisää

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin foorumi

Osallistuin torstaina (1.11.) Säätytalolla Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin foorumiin. Tilaisuuden tavoitteena oli pohtia Suomen tulevaisuutta valtioneuvoston tulevaisuusselonteon pohjaksi.

Foorumissa julkaistiin samalla Pekka Himasen ja kansainvälisen tutkimusryhmän Sininen kirja ”Suomen kestävän kasvun malli. Luonnos kansalliseksi tulevaisuushankkeeksi.”

Yhteenvetoja voi todeta, että että ekologinen näkökulma on tullut politiikan teon kovaan ytimeen. Hyvä näin!

Toisaalta näkökulma ei ollut vielä kovin radikaali ja uudet avaukset, jolla keskustelua olisi potkittu selvästi eteenpäin, puuttuivat. Kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta kun ovat olleet tapetilla jo 1980-luvun lopusta lähtien.

Sinisen kirjan ja foorumin voi tiivistää siten, että kyse on tämän ajan sivistyneestä kompromissipuheesta.

Lue lisää

E.ON vetäytyy Fennovoiman ydinvoimahankkeesta – Seuraavaksi Helsinki irti Olkiluodosta?

Päivän merkittävin uutinen oli, että energiayhtiö E.ON vetäytyy Fennovoiman ydinvoimahankkeesta.

Käytännössä tämä tarkoittanee Fennovoiman ydinvoimahankkeen kaatumista.

Tietysti on mahdollista, että Fennovoima saa E.ONin tilalle uuden investoijan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että rakennustyöt pitäisi alkaa kolmen vuoden sisällä. Muuten eduskunnan myöntämä periaatepäätös raukeaa.

Fennovoiman hanke oli jo valmiiksi myöhässä. E.ONin päätös osoittaa, että ydinvoiman vastatuuli jatkuu. Suomen energiapolitiikassa on nyt uudelleen arvion paikka

Lue lisää