Valtuustoblogi: Helsingin Energia mukaan Olkiluoto 3-ydinvoimalaitoshankkeen lisärahoitusjärjestelyyn?

Helsingin Energia HanasaariHelsingin Energian johtokunnalla on ylimääräinen kokous tiistaina 5.3. klo 16.

Esityslistalla on vain yksi asia.

Kokouksessa päätetään lausunnosta kaupunginhallitukselle ja valtuustolle osallistumisesta Olkiluoto 3-ydinvoimalaitoshankkeen noin 30 miljoonan euron lisärahoitusjärjestelyyn.

Mankalan kautta summa on 24,5 miljoonaa euroa. Tähän päälle tulevat omistukset EPV:n ja Pohjolan Voiman kautta 5,6 miljoonaa euroa eli kyseessä on noin 30 miljoonan euron paketti Helsingin osalta.

Tässä vaiheessa Helsingin Energian ja kaupungin on tietysti vaikea vetätyä hankkeesta. Siitä huolimatta herää kysymys, olisiko epäonnistuneelle OL3-hankkeelle aika laittaa stoppi.

Kaupungin olisi siis hyvä hankkiutuakokonaan eroon ydinvoimaomistuksesta. Niin kauan kuin Helsingin Energia on yhtiöidensä kautta kuitenkin hankkeen omistaja, olisi erikoista, ettei lisärahoitukseen osallistuttaisi.

Mitä mieltä olet? Kannattaako Helsingin osallistua vielä OL3-ydinvoimahankkeen lisärahoitukseen?

Päätösehdotus on seuraava:

Johtokunta päättänee esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että se

– kehottaa Oy Mankala Ab:tä antamaan Teollisuuden Voima Oyj:lle Olkiluoto 3-ydinvoimalaitosyksikön lisärahoitusjärjestelyn toteuttamiseksi osakaslainasitoumuksen Oy Mankala Ab:n omistusosuutta vastaavassa suhteessa, enintään 24 500 000 euroa, edellyttäen, että kaikki Teollisuuden Voima Oyj:n osakkaat antavat vastaavan sitoumuksen, ja

– kehottaa Helsingin Energiaa antamaan Helsingin kaupungin puolesta EPV Energia Oy:lle ja Pohjolan Voima Oy:lle niiden pyytämät sitovat ilmoitukset Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 3-ydinvoimalaitosyksikön lisärahoitusjärjestelyyn osallistumisesta ja merkitsemään omalla tulorahoituksellaan EPV Energia Oy:n enintään 2 600 000 euron osakeannit ja Pohjolan Voima Oy:n enintään 3 000 000 euron osakeannin kaupungin puolesta ja nimiin, ja

– kehottaa Helsingin Energiaa hoitamaan EPV Energia Oy:n ja Pohjolan Voima Oy:n osakepääomien korotuksiin liittyvät käytännön toimenpiteet, ja

– kehottaa Oy Mankala Ab:n hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin lisäosakaslainasitoumuksen mukaisen lisäosakaslainan rahoittamiseksi Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa sovituin rahoitusjärjestelyin, sekä lisäksi

– kehottaa Helsingin Energiaa ja Oy Mankala Ab:tä toimimaan edellä mainittujen yhtiöiden ylimääräisissä yhtiökokouksissa siten, että lisärahoitusjärjestely voidaan toteuttaa esitetyllä tavalla ja muutoinkin sopimaan kaupungin puolesta lisärahoitusjärjestelyyn liittyvät käytännön järjestelyt sekä allekirjoittamaan järjestelyihin liittyvät asiakirjat silloin, kun ne edellyttävät toimimista kaupungin puolesta tytär- ja/tai osakkuusyhtiöissä.

3 kommenttia artikkeliin ”Valtuustoblogi: Helsingin Energia mukaan Olkiluoto 3-ydinvoimalaitoshankkeen lisärahoitusjärjestelyyn?”

  1. Jos kaupungilla on rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, osallistuminen OL3:n rakentamiseen on erinomaisen hyvä tapa käyttää tähän varattua rahaa.

    Valmistuttuaan OL3 tulee tuottamaan hiilivapaata sähköä noin 20% enemmän kuin esimerkiksi Tanskassa kaikki 22 vuoden aikana rakennetut tuulivoimalat yhteensä. Sekä maalaisjärki, eurooppalaista uutisista havaittavissa olevat huomiot käytännöstä ja politiikasta että akateeminen ympäristölainsäädännön kehittymistä tutkiva kirjallisuus (yhteenveto esim. Roediger-Schluga 2004) antavat erittäin vahvoja syitä olettaa, että demokraattisissa maissa ympäristölainsäädäntö, eli tässä tapauksessa päästörajat, etenee niin nopeasti ja vain niin nopeasti kuin kohtuuhintaisia korvikkeita rajoitetulle tuotteelle on saatavissa. Tässä tapauksessa rajoitettu tuote on fossiilinen energia ja korvike on ei-fossiilinen energia.

    Kokemukset ympäristölainsäädännön kiihdyttämisestä ohi tämän ”luontaisen” nopeuden ovat huonoja, ja nähtävissä esim. Kalifornian nollaemissioautostandardin epäonnisesta lopusta. Samankaltaista oireilua on jo havaittavissa esimerkiksi eurooppalaisten päästökauppakiintiöiden kiristämistä koskeneessa keskustelussa, jossa nimenomaan saksalaiset suhtautuivat kiintiöiden kiristämiseen epäilevästi. Tämä ei ole ihme, sillä Saksassa rakennettiin viime vuonna enemmän hiilivoimaa kuin kertaakaan 20 aikaisemman vuoden aikana.

    Suomeksi sanoen, CO2-päästörajat etenevät juuri niin nopeasti kuin kohtuuhintaisia korvikkeita on saatavilla. Hidasta korvikkeiden rakentamista, niin hidastat päästörajojen tiukennuksia – se on juuri näin yksinkertaista.

    Roediger-Schluga, T. 2004. The Porter Hypothesis And The Economic Consequences Of Environmental Regulation: A Neo-Schumpeterian Approach. http://www.e-elgar.co.uk/Bookentry_Main.lasso?id=3300, Cheltenham and Northampton: Edward Elgar.

    Vastaa
  2. OL3 tulee kyllä rakennetuksi tekipä Helen mitä tahansa. Edes TVO:n konkurssi ei estä sitä. 3 miljardin investoinnin reaaliarvohan on noussut jo yli 8 miljardin, kun isoja puutteita on enää automaatiossa. OL3 on halpa TVO:lle ja kallis Arevalle, hienosäätöä tapahtuu vielä välimiesoikeudessa. OL4 hankkeeseen taas mikään edellisistä ei päde.

    Vastaa
  3. Kuntien ei pidä sekaantua sähköbisnekseen mitenkään (eikä mihinkään muuhunkaan avoimen markkinan bisnekseen) paitsi CHP:hen eli kaukolämpöön ja sen yhteydessä tapahtuvaan sähköntuotantoon joka on luontainen monopoli ja kuuluu siksi yhteiskunnalle. Kuntien ei tule omistaa ydinvoimaa, ei vesivoimaa eikä varsinkaan tuulivoimaa. Hoitakoon kaukolämmön ja ei pidä olla niin julmetun ahne että siitä asiakkaat irtautuvat.. Helsingissä kaukolämpö voitaisiin jakaa ilmaiseksi eikä Helen tekisi tappiota. En toki ehdota nollahintaa mutta hinnan voisi puolittaa.

    Jos joku poliitikko tai virkamies on sitä mieltä että joku energiainvestointi on niin hyvä ja täysin riskitön että kuntalaisten rahoja siihen voisi 110% varmuudella sijoittaa niin sijoittakoon omia rahojaan. Kyllä pääkaupungin alueen kämppiä vastaan saa puoli milliä velkaa ja sen voisi tehdä vaikka 1000 poliitikkoa ja virkamiestä niin olisi jo 500 miljoonaa. Sillä saisi ison siivun ydinvoimalasta ja varsinkin monta tuulimyllyä. Pitäisi näyttää esimerkkiä niin esitys ydinvoimalan osakkuudesta olisi uskottavampi.

    Vastaa

Jätä kommentti

Close Bitnami banner
Bitnami