Maanantai: Aamulla nukuin pitkään, hoidin vauvan pyykin ja muita kotiaskareita. Lisäksi kävin läpi sähköposteja ja kommentoin Vauva-lehteen tulevaa haastattelua ekovanhemmuudesta. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni kartoitin ilmanvaihdon tilannetta. Lounaalla kävimme Martta-ravintolassa. Suosittelen lämpimästi! Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta, kävin YK:n päivän tilaisuudessa ja pidimme palaveria Sieppo-lehden kehittämisestä. Illalla Maria tuli kylään ja toi mukanaan herkullista thai-ruokaa.
Politiikka
Helsinki mukaan Olkiluoto 4 -hankkeeseen – Miksi?
Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkona (26.10.) osallistua Olkiluoto 4 -hankkeen suunnittelukustannuksiin.
Helsingin kaupungin 9,7 prosentin osuudella kustannukset ovat tässä vaiheessa 29,5 miljoonaa euroa.
Myöhemmin mahdollinen osallistuminen itse investointiin veisi vielä 580 miljoonaa euroa lisää.
Voisi kuvitella, että kaupungilla olisi parempiakin tapoja käyttää rahansa.
Aleksi Neuvonen: Suomalaisista maailman ympäristötietoisin kansa
Vieraskynäblogissa Aleksi Neuvonen
Kataisen hallituksen kesäkuussa 2011 hyväksytyssä ohjelmassa esitetään tavoite tehdä suomalaisista maailman ympäristötietoisin kansa.
Tavoite on uudenlainen avaus suomalaisen ympäristöpolitiikan perinteessä, joka on nojannut enemmän ylhäältä-alas suuntautuvaan sääntelyyn ja suuriin infrastruktuuri-investointeihin kuin ihmisten valmiuksien ja tekemisen kehittämiseen.
Mutta miten ympäristötietoisuuden kehittäminen tulisi ymmärtää, jotta siitä seuraisi todella ympäristömyönteisiä valintoja ja koko yhteiskuntaa muuttavia ratkaisuja, joilla ympäristökuormistus radikaalisti pienenee?
Neljän kohdan lista antaa hallitusohjelman tavoitteen toteuttamiselle strategista suuntaa.
Talouden pyörä on rikki: Millä seuraavaksi eteenpäin?
Kävin aamulla (14.10.) Sivistysliitto Kansalaisfoorumin järjestöjohtajille järjestämässä vaikuttajatapaamisessa tapaamassa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasta.
Liikanen alusti meille talouden ajankohtaisista näkymistä euroalueen myllerryksessä ja globaalin talouden haasteissa.
Hän oli puhumassa samasta aiheesta myöhemmin myös eduskunnan talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa.
Itse tiedustelin Liikaselta näkemystä degrowth- tai kohtuutalouteen. Mitä jos ympäristön rajat tulevat vastaan eikä talous kasva ikuisesti?
Durbanin ilmastokokous: Ydinkysymykset
Järjestimme tänään ympäristö- ja kehitysjärjestöjen sekä eduskunnan ympäristövaliokunnan kanssa kansanedustajille tilaisuuden koskien kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita.
Samassa yhteydessä jaoimme kansanedustajille lyhyen taustamuistion: Durbanin ydinkysymykset: Kioto, päästöleikkaukset ja rahoitus.
Tilaisuuden aluksi esittelin itse päästöleikkauksia koskevat esityksemme.
Ydinkysymykset päästövähennysten suhteen voi tiivistää viiteen kohtaan:
Oikeus olla Susi
Luonto-Liitto ja Wild Lynx ry järjestivät tiistaina 11.10.2011 eduskuntatalon lisärakennuksen edessä mielenosoituksen, jossa vaaditaan toimenpiteitä susikannan palauttamiseksi Lappiin.
Ohessa Wild Lynx ry:n puheenjohtaja Jaana Julin kertoo miksi.
Venla Virkamäki: Lisää negawatteja, ei kilowatteja
Vieraskynäblogissa Venla Virkamäki
Mitä jos sanoisin, että olen keksinyt ratkaisun, jolla pystytään paitsi hillitsemään ilmastonmuutosta ja vastaaman luonnonvarojen ylikulutuksen ongelmaan, myös säästämään rahaa? Ratkaisun, jota varten ei tarvita ”tulevaisuuden innovaatioita” eikä ”luolaan kiviajalle” palaamista.
Innostuitko? Haluatko kuulla lisää? No minä kerron: taikasana on energiansäästö.
Jostain syystä tässä kohtaa moni muuttuu skeptiseksi. Joku kysyy, että haluanko siis lämmittää jatkossa ruokani kynttilöillä. Toinen kertoo älyttömän kalliista taloyhtiön remontista, jonka takaisinmaksu kestää kauan. Kolmas taas pitää säästämistä kauhean lannistavana.
”Fennovoima valitsi Pyhäjoen”
Fennovoima haluaa rakentaa ydinvoimalan Pyhäjoelle. Omasta mielestäni paras ja todennäköinen sijoituspaikka hankkeelle on konkurssipesä.
Mitä mahtavat ihmiset 100 000 vuoden kuluttua miettiä, kun katsovat oheista Helsingin Sanomien (6.10.2011) Esa Melametsän ottamaa kuvaa, jossa Pyhäjoen kunnanjohtaja Matti Soronen (kesk.) ja Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtaja Lauri Laajala (oik.) tuulettavat villisti?
Onnekski Pro Hanhikivi jatkaa työtään:
Miten varaudut talouden romahdukseen?
Vihreän Langan toimittaja Vesa Sisättö kysyi alkuviikosta minulta, miten varaudun talouden romahdukseen.
Tietysti voi ajatella, että nyt on sopiva hetki pyrkiä lisäämään omavaraisuutta, kouluttautua, harjoitella uusia selviytymistaitoja tai vaikka sijoittaa kaikki rahat romahtaneisiin osakkeisiin uutta nousukautta silmälläpitäen.
Parasta talouden romahtamisessa on se, että luonnonvarojen kulutus vähenee sekä avautuu uusia mahdollisuuksia toisenlaisen politiikan tekemiselle ja uusien taitojen hankkimiselle.
Annukka Berg: Pitääkö lähi-ihmisiä yrittää muuttaa?
Vieraskynäblogissa Annukka Berg
Olen käynyt siippani kanssa paikoin kipakoitakin keskusteluja siitä, pitääkö läheisten ihmisten kulutustottumuksiin pyrkiä vaikuttamaan. Onko asiasta syytä huomauttaa, jos ystävien tai perheenjäsenten kulutustavat ovat ympäristön kannalta ongelmallisia? Missä menee puuttumisen raja?
Itse olen ollut puuttumisen suhteen melko varovainen. Olen ajatellut, että lähi-ihmisten tehtävänä on ennen kaikkea välittää toisistaan. Suvaitsevainen asenne on tarpeen varsinkin perheissä, jotka usein koostuvat melko erilaisista mutta vahvoin sitein toisiinsa solmituista yksilöistä. Kun perhettä – tai naapureita tai työkavereita – ei voi helposti vaihtaa, ihmisten olisi hyvä tehdä yhteiselosta mahdollisimman siedettävää. Tätä tavoitetta moralisointi ei erityisesti edistä.
