Valtuustoblogi: Ympäristölautakunnan kokouskuulumiset

Viikin-ympäristötalon-aurinkopaneelitPyöräilin tänään Viikin hienoon ympäristötaloon ja osallistuin tämän valtuustokauden ensimmäiseen Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan kokoukseen.

Viikin ympäristötalo, jossa Helsingin ympäristökeskus sijaitsee, on Suomen vähiten energiaa kuluttava toimitila.

Näissä puitteissa on mukava kokoustaa! Ja mikä parasta, on lautakunnan kokoonpano tällä valtuustokaudella todella hyvä!

Kokouksen aluksi tutustuimme kahvittelun ja sämpylöiden merkeissä toisiimme ja meille opastettiin kaupungin kokoussovelluksen käyttöä. Keskustelua herätti mm. Ilta-Sanomien juttu, jossa toimittaja oli käynyt läpi Ympäristökeskuksen tarkastuskertomuksia Helsingin ravintoloihin suoritetuista terveystarkastuksista kahden viime vuoden ajalta.

Ohessa mielestäni kaikkein kiinnostavimmat poiminnat kokouksen esityslistasta ja päätöksistä:

Lue lisää

Valtuustoblogi: Ympäristölautakunta, valtuusto ja strategiaseminaari

Ensi viikolla valtuustotyö pääsee lämmittelyn jälkeen kunnolla käyntiin.

Ohjelma näyttää tältä:
– Tiistai (29.1.): Ympäristölautakunnan kokous
– Keskiviikko (30.1.): Kaupunginvaltuuston kokous
– Torstai-Perjantai (31.1.-1.2.): Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari (Hyvinkäällä)

Ympäristölautakunnan kokouksen esityslistalla on vuoden 2013 budjetti ja sen noudattamisperiaatteet sekä pitkä lista asemakaavalausuntoja. Talousarvion mukaan ympäristökeskuksen budjetti vuodelle 2013 on yhteensä 12 155 000 euroa.

Kaupunginvaltuuston kokouksen aluksi järjestetään kyselytunti. Ilokseni kyselytunnilla päätettiin käsitellä jättämäni kysymys koskien Helsingin Energian ominaispäästöjen ilmoittamista. Kyselytunnille lähetetyt kysymykset löytyvät täältä.

Lue lisää

Sähkönkulutus voidaan pitää nykytasolla

Valmisteilla olevan ilmasto- ja energiastrategian sähkönkulutusennuste on julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan 94 – 98 TWh:n välillä. Vuonna 2011 kulutus oli 84,2 TWh.

Strategiassa pitää omasta mielestäni lähteä siitä, että kustannustehokkailla energiasäästötoimenpiteillä sähkönkulutus voidaan pitää nykytasolla tai jopa laskea.

Käytännössä sähkönkulutuksen vähentäminen onnistuu rakennusten, kotitalouksien ja raskaan teollisuuden energiatehokkuutta parantamalla.

Esimerkiksi Helsingin energiankulutus on kääntymässä laskuun vaikka väestömäärä kasvaa.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Ensimmäinen kokous ja valtuustoaloite Helsingin vuosittaisista päästökiintiöistä

Ensimmäinen Helsingin kaupunginvaltuuston kokous on nyt takana.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Vihreiden Mari Puoskari ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Kokoomuksen Tatu Rauhamäki. Onnittelut molemmille!

Itse tulin valituksi ympäristölautakunnan varapuheenjohtajaksi ja Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajaksi.

Kokous oli ohi 40 minuutissa ja siitä maksetaan jokaiselle läsnä olleelle valtuutetulle (tai varavaltuutetulle) 355 euron kokouspalkkio.

Toki suurin osa työstä tehdään valtuuston ulkopuolella. Esimerkiksi itse olen käyttänyt valtuutetun hommiin vuoden 2013 aikana ennen ensimmäistä kokousta yhteensä 10 tuntia.

Kokouksen aikana jätin valtuustoaloitteen Helsingin vuosittaisista päästökiintiöistä ilmastolain tapaan.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Vallilanlaakson puistosuunnitelma ja hulevesisuunnitelma

Osallistuin kaupunginvaltuutettuna Kumpulan kylätilassa järjestettyyn tilaisuuteen koskien Vallilanlaakson puistosuunnitelmaa ja hulevesisuunnitelmaa. Asiaa käsitellään maanantaina (14.1.) kaupunginhallituksen kokouksessa.

Vallilanlaaksoon ollaan rakentamassa hulevesialtaita ehkäisemään mahdollisia tulvia.

Kumpulanpuron uomaan rakennetut altaat eivät nykyisin viivytä riittävässä määrin rankkasateista johtuvia vesimääriä. Tulvariskiä lisää myös Liikennevirastolle ja VR:lle 2011 myönnetty lupa laskea Ilmalan ratapiha-alueen hulevedet jätevedenpuhdistamon sijasta Kumpulanpuroon.

Kumpulan kylätila oli täynnä porukkaa. Paikalla oli noin 50 ihmistä. Aika nopeasti kävi selväksi, että paikalliset asukkaat eivät pidä nykyistä suunnitelmaa onnistuneena.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Kaupunginvaltuuston esityslista 16.1.2013

Valtuuston ensimmäinen kokous on ensi keskiviikkona 16.1.2013. Kokouksen esityslista saatiin tänään (10.1.).

Mitään yllättävää esityslistalla ei ole. Ohessa kuitenkin tiivistys kokouksen asioista:

– Tulemme valitsemaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi Vihreiden Mari Puoskarin ja kaupunginvaltuuston vaalilautakuntaan liitteen mukaiset henkilöt.

– Valitsemme luottamushenkilöt kaupunginhallitukseen, lautakuntiin ja johtokuntiin. Valinnan tulevat menemään hyvin todennäköisesti esityksen mukaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi tullee Kokoomuksen Tatu Rauhamäki ja itse tulen todennäköisesti valituksi ympäristölautakunnan varapuheenjohtajaksi ja Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajaksi.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Valtuustoaloite ilmastolaista Helsinkiin

Vuoden 2013 myötä minusta tuli Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Ensimmäinen valtuuston kokous on keskiviikkona 16.1. klo 18 alkaen. Valtuusto kokoontuu noin kahden viikon välein.

Valtuustourani aluksi ajattelin tehdä heti ensimmäisessä kokouksessa aloitteen johdonmukaisemman ilmastopolitiikan saamiseksi kaupunkiin.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa ilmastolain kaltaisen työkalun käyttöönottoa, jolla kaupunki sitoutuisi vuosittaisiin päästövähennyksiin.

Koska periaatteisiini kuuluu mm. avoimuus, laitan luonnoksen valtuustoaloitteestani tänne blogiin ja sosiaaliseen mediaan kommentoitavaksi etukäteen.

Alla on luonnos valtuustoaloitteeksi Helsingin vuosittaisista päästövähennyksistä ilmastolain avulla. Tarkoitukseni on jättää aloite heti ensimmäisessä kokouksessa 16.1.2013. Sitä ennen otan tähän kuitenkin mielelläni vastaan mahdollisia evästyksiä, korjauksia ja kommentteja.

Lue lisää

Valtuustoblogi: Palkkakeskustelusta vaalirahoituskattoon

Presidentti Sauli Niinistö ilmoitti YLEn uutisten mukaan, että olisi halukas pudottamaan palkkiotaan viidenneksen. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma väläytti, että myös kansanedustajat voisivat laskea palkkojaan.

Mikä olisi sitten oikeudenmukainen palkka kansanedustajille? Yksi demokratiaan perustuva lähtökohta olisi suomalaisten keskipalkka, sillä edustavathan kansanedustajat nimenomaan kansaa (vuonna 2010 suomalaisten keskipalkka oli tilastokeskuksen mukaan 3040 e/kk).

Voidaan kuitenkin epäillä, että näin pienellä palkalla kansanedustajan tehtävään ei hakeutuisi tarpeeksi päteviä henkilöitä ja korruption riski kasvaisi. Lisäksi tehtävä on vaativa, ja voi hyvin ajatella, että on perusteltua maksaa siitä myös hyvin.

Toisaalta pätevistä ehdokkaista on harvoin ollut pulaa ehkä kunnallisvaaleja lukuun ottamatta. Useimmiten ehdolle haetaan tehtävään liittyvän vallan takia – siis siksi, että halutaan vaikuttaa yhteisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Pienempi palkka kannustaisi ehkä myös suurempaan rotaatioon ja näin vallan laajempaan hajautumiseen.

Demokratian kannalta poliitikkojen palkkoja tärkeämpi teema olisi mielestäni keskustelu vaalirahoituksesta.

Lue lisää

Toimintakertomus 2012 eli vuosi pähkinänkuoressa

Kiitos kaikille blogin lukijoille vielä kerran vuodesta 2012!

On ollut mukava jakaa arkea kanssanne. Kiitos kaikesta siitä palautteesta ja kannustuksesta, jota olen vuoden aikana saanut sekä onnellista, kohtuullista ja ekologista vuotta 2013 kaikille!

Ohessa oma arjen muistilistani uudelle vuodelle eli viisi asiaa, joita aion vaalia vuonna 2013 – kyseessä on siis sama lista kuin vuosi siten. Ennen uusia kujeita on kuitenkin hyvä palata vielä hetkeksi vuoteen 2012.

Vuonna 2012 omassa elämässäni tapahtui muun muassa seuraavaa:

Lue lisää

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe: Vahva arvopuhe talouden ja kasvun puolesta

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen piti presidentti Sauli Niinistön ensimmäistä uudenvuodenpuhetta vahvana arvopuheena. Pentikäisen mukaan: ”Puhe osoitti, että Niinistön politiikka kiteytyy kahteen tärkeään sanaan: oikeudentunto ja eheys.” Itse asiassa jos puhetta lukee hiukan tarkemmin, paljastuu, että talous painottuu puheessa oikeudentuntoa ja eheyttä enemmän. Niinistö mainitsee puheessaan neljä kertaa oikeudentunnon ja eheyden, mutta kahdeksan eri kertaa talouden. Hyvinvointi mainitaan kolme kertaa. Sen sijaan ympäristöä, luontoa tai ilmastoa ei kertaakaan. Ohessa … Lue lisää

Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.