Kesällä on erinomainen mahdollisuus panostaa läheisiin ihmissuhteisiin.
Lifehackin sivuilla olikin sopivasti 10 kohdan lista siitä, mitä todella onnelliset parit tekevät.
Itsekin olen sivunnut teemaa, kun kirjoitin viime joulukuussa tekstin viisi vinkkiä onnelliseen ja hyvään parisuhteeseen.
Ohessa siis 10 kohdan tarkistuslista sille, elätkö onnellisessa parisuhteessa:
Kuluneen vuoden aikana eduskunta hyväksyi entistä paremman ympäristönsuojelulain ja maan hallitus teki esityksen ilmastolaista.
Varsinkin ilmastolain läpivieminen on kova juttu, jonka eteen olen itsekin tehnyt aktiivisesti töitä vuodesta 2008 lähtien.
Ilmastolaki lisää ilmastopolitiikan avoimuutta ja kokonaisvaltaisuutta sekä yleistä hyväksyttävyyttä samalla kun se viestittää kansainvälisesti, että Suomi on sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan. Vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä ei ole kuitenkaan riittävä vaikka se onkin hyvä alku.
Omassa arjessani vuoden 2014 kohokohtia ovat olleet tähän mennessä paluu työelämään ja Luonto-Liittoon vuoden hoitovapaan jälkeen, kunnallispoliittinen vaikuttamistyö Helsingissä ja perheenlisäys.
Oheinen kirjoitus on julkaistu 2.6.2014 Kirkko & Kaupunki -lehdessä.
Ongelmalliset lelut
Lapsi sai uuden lelun. Ei kestänyt aikaakaan, kun se oli rikki. Ja tilanne sen mukainen.
Tiedät varmasti itsekin tunteen. Lasta harmittaa rikkoutunut lelu, ja vaatimukset sen korjaamisesta tai uuden hankkimisesta alkavat.
Lapsen lisäksi myös sinua harmittaa. Hukkaan ei ole mennyt ainoastaan rahaa, vaan myös aikaa ja luonnonvaroja. Kaiken lisäksi olet saanut tilalle romua, jota on vaikea tai mahdoton korjauttaa tai kierrättää.
Mitä kannattaa tehdä illalla ennen nukkumaanmenoa?
Aika monet katsovat televisiota. Itsekin saatan illalla katsoa puhelimestani elokuvaa, lukea uutisia tai surffailla Facebookissa ja Twitterissä.
Mitä oikeasti kannattaisi tehdä? Ohessa on kymmenen vinkkiä iltarutiiniksi.
1. Lopeta päivä ajoissa. Elämässä on muutakin kuin työtä. Hyvä sääntö voi olla, ettei työskentele enää kello 18 jälkeen. Poikkeuksia toki tulee, mutta lähtökohdaksi kannattaa ottaa se, että elämässä on muutakin kuin palkkatyötä ja lepoa.
Tänä keväänä olen päässyt ihastelemaan uuden elämän ihmettä kun perheeseemme syntyi vauva.
Vitsailin ystävilleni, että kotimme ekotehokkuus parani vauvan myötä, kun neljän hengen kotitaloudellamme onkin käytössä enää 15 neliötä henkeä kohden aiemman 20 neliön sijaan.
Keskimäärin suomalaisilla on käytössään noin 40 neliötä henkeä kohden.
Käytäntö on kuitenkin teoriaa ihmeellisempi.
Asuntomme ei ole pienentynyt. Todellisuudessa kotitaloutemme luonnonvarojen kulutus on kasvanut. Muutaman viikon ikäisen vauvan kanssa pesukone pyörii tiuhaan tahtiin ja sähkönkulutus on lisääntynyt.
Oheinen kolumnini julkaistiin Kirkko & Kaupunki -lehdessä 7.5.2014.
Rennompi ekoisi
Tänä keväänä olen päässyt ihastelemaan uuden elämän ihmettä, kun perheeseemme syntyi toinen lapsi.
Kun saimme ensimmäisen lapsen, kirjoitin Ekoisi-blogia, jossa käsittelin vauva-arkea ympäristönäkökulmasta. Halusin kirjoittaa, koska mistään ei löytynyt kootusti tietoa siitä, miten ympäristöasiat tulisi ottaa huomioon vauva-arjessa.
Neuvolassa kerrottiin kyllä miten vauvaa tulee hoitaa, mutta ei sitä, miten hänen kanssa voi elää mahdollisimman vähän luontoa kuormittaen. Olimme omien tietojemme, koulutuksemme, tuntemustemme ja ympäristöasioista kiinnostuneiden ystäviemme varassa. Kirjoittamalla halusin tasoittaa tietä tuleville ekovanhemmille.
Olen ollut viimeiset kaksi viikkoa kotona lapsen ja uuden vauvan kanssa.
Uusi tulokas syntyi 8.4.2014 klo 4.24 noin 14 tunnin puserruksen jälkeen. Kaikki osapuolet voivat erinomaisen hyvin.
Tämä isyysvapaa on ollut kuitenkin hieman erilainen kuin ensimmäisen lapsen kanssa.
1. Ensinnäkin olen ollut paljon vähemmän vauvan kanssa. Lähinnä tehtäväni on ollut olla esikoisen kanssa ja taata äidille ja vauvalle rauha.
Vieraskynäblogissa Jenni Ruotsi
”Et sylje sitä ulos. Ruokaa ei syljetä, ja kun laitoit sen suuhun niin myös nielet sen.”
*PTHUI*
”Viktor!”
”Tämä on Mamma vähän äckligt.”
Ennen lapsia jätehuoltomme toimi samalla tavalla kuin oletan keskivertopariskunnalla toimivan.
Oli bioroskis, paperiroskis, patterit ja akut omiin laatikoihinsa ja jos jokin jäi pieneksi, se meni joko lyhyemmälle kaverille tai UFFin laatikkoon.
Ruokajätettä ei juurikaan tullut ellei jokin hedelmä tai vihannes yllättäen homehtunut. Emme me maailmaa pelastaneet mutta kannoimme mielestämme kortemme kekoon.
Oheinen kirjoitukseni julkaistiin tällä viikolla (2.4.2014) ilmestyneessä Kirkko & kaupunki -lehdessä.
Elätkö tässä ja nyt?
Keskellä ruuhkavuosia on harvoin aikaa miettiä omaa elämää syvällisemmin.
Yhtenä vapaapäivänä mietimme puolisoni kanssa, olisimmeko tyytyväisiä elämäämme, jos saisimme tietää kuolevamme seuraavan puolen vuoden aikana. Teemmekö niitä asioita, jotka koemme kaikkein tärkeimmäksi ja mielekkäimmiksi?
Mitä jos saisit tietää kuolevasi tänään?
Teetkö juuri nyt sitä, mikä on kaikkein tärkeintä? Sanotko läheisillesi niitä asioita, joita todella haluat ja joista haluat heidän muistavan sinut?
Ihmettelin blogissani noin vuosi sitten sitä, että kotiin jaettavassa Vauvan hoito-oppaassa oli omistettu oma osuutensa vauvan kanssa autoilulle, mutta ei sanaakaan vauvan kanssa polkupyöräilystä.
Kirjoitukseni johti aikanaan siihen, että sain pyynnön kirjoittaa seuraavaan painokseen oman osionsa vauvan kanssa pyöräilystä.
Uudessa painoksessa tulee siis olemaan kokonainen sivu eli alla oleva tekstini vauvan kanssa pyöräilystä!
Kevät tulee ja uusi pyöräilykausi on taas alussa.
Innostavia pyöräilykelejä vauvan kanssa tai ilman!