Tämän sukupolven merkittävimpiä haasteita ovat ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen, köyhyyden poistaminen sekä luonnonvarojen ylikulutuksesta vapautuminen.
Olen todella etuoikeutettu, kun voin tehdä työtä lastemme paremman tulevaisuuden eteen niin ympäristöjärjestöjohtajana kuin eduskuntavaaliehdokkaanakin.
Samaan aikaan olo on ristiriitainen. Mitä enemmän teen työtä lastemme tulevaisuuden eteen, sen vähemmän ehdin olla omien lasteni kanssa.
Aika usein ajatellaan, että vain keskiluokkaisesta ja hyvinvoivasta taustasta tulevat voivat olla vihreitä.
Mielikuva on usein, että vain hyvin arvosanoin kouluputkesta selviytyneet ovat henkilöitä, joilla on varaa ja mahdollisuuksia jatko-opiskella, olla yhteiskunnallisesti aktiivisia sekä puolustaa niitä hiljaisia ääniä, jotka eivät muuten pysty omasta puolestaan puhumaan.
Minulle kaikkein kovimpia arvoja ovat juuri ympäristö- ja luonnonsuojelu, eläinten oikeudet, kaikkein heikko-osaisimpien puolustaminen ja kansalaisvaikuttaminen. Elämääni on kuitenkin mahtunut esimerkiksi seuraavia asioita:
10 asiaa taustastani:
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tänään (8.4.2015).
Erityisen ilahduttavaa on, että peräti kuusi prosenttia kaupunkilaisista (noin 37 000 asukasta) voisi kuvitella äänestävänsä minua. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien 4.4. julkaisemassa gallupissa. Olen koko Helsingin 31. suosituin ehdokas ja vihreitä äänestävien keskuudessa sijalla kuusi.
Yhtään ääntä ei ole tietysti vielä annettu, mutta tästä asetelmasta on hyvä ponnistaa viimeisen kahden viikon kampanjarutistukseen. Vihreille povataan Helsingissä viittä paikkaa. Läpimenooni on hyvät mahdollisuudet.
Jos harkitset äänestäväsi minua, olet ehkä kiinnostunut siitä, mitä olen tehnyt ja saanut aikaiseksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla tähän mennessä.
Ohessa on joitakin viime vuosien saavutuksiani. Lisää voi lukea esittelystäni ja julkisesta ansioluettelostani.
Vieraskynäblogissa kustantaja Anna-Riikka Carlson kirjoittaa vaalikeskustelusta ja normitalkoista.
Kenelle koti ei ole tärkeä?
Lapseni on siinä iässä, että häntä kiinnostaa, mitä tarkoittaa vasemmisto ja oikeisto ja monet muut poliittiset käsitteet. Samalla kun seuraan vaalikampanjoita lähempää kuin koskaan, mietin monen sloganin ja puheenvuoron äärellä, miten selittäisin sen kymmenvuotiaalle.
Mitä tarkoittaa koti perinteisenä arvona?
Ehkä työtä asunnottomien puolesta, jotta jokaisella olisi koti. Tai yhteisöllisyyttä, oven avaamista naapureille. Varmasti kaikenlaisia koteja kommuuneista kartanoihin. Tai mitä oikeastaan tarkoittaa, että arvostaa perhettä? Sitä, että pitää huolta lähimmistään ja kaukana asuvista vanhemmista, kummilapsista, keistä kaikista? Ei lapsiperheiden asioiden ajaminen voi kertoa perhekeskeisyydestä enempää kuin yksinasuvien tilanteesta huolehtiminen. Onko olemassa joku, joka ei arvosta läheisiä ihmissuhteita ja kattoa pään päällä?
Pääsiäisenä on hyvä hiljentyä pohtimaan elämän suuntaviivoja: Teenkö merkityksellisiä asioita? Mitä arvoja edustan?
Itselleni tärkeitä päämääriä ovat onnellisuus, kohtuullisuus ja ekologisuus.
Erityisesti eduskuntavaalikampanjan lomassa on hyvä miettiä kohtuullisuuden teemaa.
Olisi tärkeää säilyttää kohtuus kaikessa. Silloin ei tulisi tehtyä liikaa töitä tai oltua turhaa kiire. Olisi kohtuullisesti töitä ja aikaa perheelle. Olisi kohtuullisesti ruokaa ja kohtuullisesti liikuntaa.
Yhteiskunnan tasolla kohtuullisuuden politiikka voisi puolestaan tarkoittaa seuraavaa:
Vieraskynäblogissa bloggaaja Demi Aulos kirjoittaa teiniäitiydestä ja vanhemmaksi tulemisesta.
Vanhemmuus on pieniä hetkiä
Marraskuun märkiä lumihiutaleita satoi tuulilasiin. Sormet ja varpaat olivat jäässä, mutta sisällä kyti onni ja innostus. Yritin estää intoa tunkemasta naamalle, yritin olla täysin pokerina liikenteessä. Tässä vaiheessa minulla ei ollut mitään sanottavaa.
Hän oli laittanut viestin edellisenä päivänä. Opel ajoi, stereoista tuli suomiräppiä. Hän oli saanut ajokortin vasta vähän reilut puoli vuotta sitten, mutta ajoi niin kuin olisi ajanut aina. Pysähdyimme radanvarteen, hän nousi autosta edes katsomatta minuun päin. Huolestuin. Meidänhän piti puhua.
Kahden pienen lapsen isänä olen huomannut, miten tärkeitä lapsiperheille suunnatut hyvinvointipalvelut ovat. Samalla olen havahtunut siihen, miten harva isä jää kotiin lapsen kanssa. Itse olin vuoden hoitovapaalla esikoisemme kanssa.
Harva kuolinvuoteellaan kuitenkaan lopulta katuu sitä, että tuli oltua liikaa lapsen kanssa ja liian vähän töissä. Juuri tämä ajatus on minuakin motivoinut silloin, kun arki lapsen kanssa kaikkine kotitöineen ei ole ollut niin hohdokasta.
Miten yhteiskunnan toimesta voitaisiin parantaa lapsiperheiden asemaa?
Ohessa on viisi ehdotusta.
Aurinkoista alkanutta viikkoa! Ohessa on tämän viikon tiedossa olevat menoni (muutosvarauksin).
Keskiviikkona alkaa vaalivapaa töistä. Seuraavan kolmen viikon aikana tarkoitus on jalkautua oikein kunnolla. Tervetuloa mukaan. Alla olevasta viikko-ohjelmasta näkee tarkemmat aikataulut sen suhteen, missä olen milloinkin menossa.
Eduskuntavaalikampanjaani voi tukea täällä ja mikäli haluat hankkia itsellesi vielä ajanhallintavalmennusta, voi sen tehdä kätevästi täältä.
Helmikuu ja näin myös talvi on virallisesti takana. Nyt mennään kevättä kohti. Ja vauhdilla! Kevät on uuden kasvun aikaa.
Työt Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkönä ovat alkaneet vauhdikkaasti. Kun samaan aikaan on pitänyt hoitaa myös Luonto-Liiton toiminnanjohtajan tehtäviä, eduskuntavaalikampanjaa ja Helsingin kaupunginvaltuutetun rooliin liittyviä luottamustoimia, on ajanhallintamittarit vilkkuneet paikoin pahasti punaisella.
Helmikuussa myös kevät saapui kaupunkiin. Tämä on tarkoittanut esimerkiksi parempia pyöräkelejä.
Ohessa helmikuu numeroina ja alla vielä lyhyt yhteenveto eri tehtävistä:
Kansalaisvaikuttamisen ja politiikan tekemisen pitää olla mielestäni avointa.
Tätä periaatetta noudattaen pyrin julkaisemaan tiedossa olevani viikko-ohjelmani etukäteen aina maanantaisin.
Toki muutosvarauksin. Ohjelmani ja aikatauluni kun usein elävät aika paljon viikon mittaan, kuten varmasi useimmilla meistä.
Ohjelmaan on koottu kokouksia, tapaamisia ja julkisia esiintymisiä.
Toivon, että tätä kautta blogini lukijoilla on parempi mahdollisuus seurata sitä, millaista työni Luonto-Liiton toiminnanjohtajana, Helsingin kunnallispoliitikkona, kansalaisvaikuttajana ja eduskuntavaaliehdokkaana on.
Alla viikko-ohjelmani viikon 5 (26.1.-1.2.2015) osalta