Synnytyksen jälkeisen perhevalmennuksen viimeisellä kerralla oli puhetta lasten päivähoidosta.
Samalla alkoi meidän perheessä pohdinta siitä, missä vaiheessa ja millainen päivähoitopaikka olisi kaikkein järkevin.
Ohessa neljä kriteeriä ekologiselle päiväkodille:
Vieraskynäblogissa Pauliina Seppälä
”Toimiva tapa kehittää terveitä reaktioita kaoottiseen maailmaan ympärillämme – ja sisällämme.”
Näin kirjoittaa mindfulness-harjoittelusta psykologi, terapeutti, lasten ja nuorten mindfulness-harjoittelun asiantuntija Chris Willard ensimmäisellä sivullaan kirjassaan Child’s Mind. Mindfulness Practises to Help Our Children Be More Focused, Calm, and Relaxed.
Kyllä, kiitos. Juuri tätä minä etsin. Äitinä ja ihmisenä. Perheeni ei ole mitenkään erityisen ongelmallinen, on vain lapsi jota en osaa rauhoittaa ja aikuiset jotka ovat ajatuksissaan ja reagoivat selkäytimisestään, mutta juuri siitä on kyse: meidän aikamme on stressaava.
Olimme kahden ystäväperheen kanssa pitkällä viikonloppulomalla Hangossa. Mukana oli kuusi aikuista ja kolme pientä lasta.
– Matka Helsingistä Hankoon taittui kätevästi Junalla. Karjaalla tosin piti vaihtaa, mutta se ei menoa haitannut. Matkustaminen lasten kanssa junassa on yllättävän mukavaa ja lastenvaunut saa helposti mukaan. Kiitos VR! Kotimaan lähimatkailu on myös ekologista. Ei olisi tullut mieleenkään lähteä reissuun lentokoneella tai autolla.
Aktiivisena talvipyöräilijänä olen vuosien varrella huomannut, että pyörätiet eivät aina ole ihan parhaimmassa mahdollisessa kunnossa lumisateen jälkeen.
Lastenvaunujen kanssa erityisen hankalia ovat suojateiden eteen autotieltä auratut lumivallit.
En yhtään ihmettele, että niin monet lapsiperheet liikkuvat ympäristön näkökulmasta kestämättömästi autolla, kun lastenvaunujen kanssa liikkuminen heti pienen lumisateen jäljiltä on niin hankalaa.
Jotain pitäisi siis tehdä.
Kiitos kaikille blogin lukijoille vuodesta 2011!
On ollut mukava jakaa arkea kanssanne. Kiitos kaikesta siitä palautteesta ja kannustuksesta, jota olen vuoden aikana saanut sekä onnellista, kohtuullista ja ekologista vuotta 2012 kaikille!
Ohessa oma arjen muistilistani uudelle vuodelle eli viisi asiaa, joita aion vaalia vuonna 2012. Sitä ennen kuitenkin paluu hetkeksi vielä vuoteen 2011.
Vuonna 2011 omassa elämässäni tapahtui esimerkiksi seuraavat 11 asiaa:
Puolisoni viimeistelee tällä viikolla väitöskirjansa. Olen töistä vapaalla hoitamassa vauvaa. Seurasin vuorokauden ajan, millaisia tavaroita vajaan neljän kuukauden ikäinen lapsemme tarvitsee.
Tein vastaavan harjoituksen myös omalta kohdaltani edellisellä viikolla. Siitä voi lukea tarkemmin täältä: Tavarapaljouden keskellä: Vuorokaudessa 125 eri tavaraa.
Ohessa vauvan vuorokausi (28.12.) tavaroiden näkökulmasta:
Aika useassa yhteydessä olen kuullut lasten vanhemmilta, että vaikka kuinka yrittäisi välttää turhan tavaran hankkimista, sitä tulee kuitenkin sisään ovista ja ikkunoista esimerkiksi sukulaisten ja ystävien antamien lahjojen muodossa.
Joulu on lahjojen antamisen sesonkiaikaa.
Olemme itse pyrkineet painottamaan varovaisen kohteliaasti sukulaisille ja ystäville, että lapsemme ei tarvitse tässä vaiheessa vielä mitään tavaroita – ja jos tarvitsee, niin kerromme sen kyllä.
Ohessa viisi vinkkiä tavarapaljoudesta selviämiseksi:
Joulu on mahdollista viettää vauvaperheessä myös ekologisesti.
Vauva arvostaa varmasti enemmän läheisyyttä ja aikaa kuin paketteja. Ei tarvita myöskään joulukuusia, koristeita tai vilkkuvia jouluvaloja (valosaastetta).
Ohessa neljä huomiota omasta joulunvietosta tänä vuonna:
1. Liikkuminen. Matkustamme junalla Helsingistä Turkuun. Autoilu tai kaukomatkat eivät tulisi kysymykseen.
Viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota moniin omasta mielestäni kestämättömiin kulttuurisiin merkityksiin, joita vaikka vauvan vaatteisiin tai kirjoihin on ladattu.
Meillä on esimerkiksi pulautusliina, jossa on traktorin kuvia. Nostaessani asian esille puolisoni totesi, että ”so what”.
Minulle traktori kuitenkin symbolisoi autoa ja autokulttuurin ihannointia, fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja niin edelleen. Mieluummin näkisin pulautus-liinassa polkupyöriä. Kuinka moni haluaisi pulautusliinaan vaikka aseiden kuvia?
Pulautusliinan myötä tulin kiinnittäneeksi huomiota moneen muuhunkin asiaan.
Maanantai: Durbanin imastokokouksen jälkipuinti jatkui. Edellisen illan Nelosen uutisten lisäksi vastailin nyt myös YLE:lle ja muutaman muun toimittajan kysymyksiin. Kirjoittamani analyysi ilmastokokouksen annista löytyy ilmasto.org -blogista. Durbanin lisäksi vedin aamupäivällä Luonto-Liiton toimistokokousta ja iltapäivällä vietimme henkilöstön pikkujouluja. Kävimme tutustumassa Teatterikorkeakouluun ja söimme Kasvisbaarissa. Alkuillasta kirjoitin vielä kulutus.fi -blogiin kuluttajavaikuttamisen rajoista ja ekoidentiteetistä. Illalla kävin vauvan kanssa juoksemassa Annukan viimeistellessä väitöskirjaa.
