Vietimme kesäloman viimeisen viikonlopun lasten kanssa Joensuussa.
Lomaa ja vaihtelua tarvitaan, mutta lapsiperhearki on kyllä välillä sen verran rankkaa, että on mukava taas palata työn touhuunkin.
Varsinkin kun saa työkseen tehdä sitä, mitä muutenkin haluaaa tehdä eli olla edistämässä hiilineutraalia kiertotaloutta, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy.
Ohessa viisi positiivista yllätystä Joensuusta.
Koronan myötä arki on mennyt uusiksi. Suurin vaikutus meidän perheelle tilanteessa on ollut se, että töiden lisäksi kotona pitää hoitaa myös tokaluokkalaisen etäkoulu ja 6-vuotiaan varhaiskasvatus.
Meillä molemmilla vanhemmilla on kuitenkin sikäli etuoikeutettu tilanne, että pystymme tekemään työmme täysin etänä.
Emme olisi selvinneet ilman kahta asiaa.
(1) Tiukkaa kalenterisuunnittelua ja aikatauluista sopimista sekä
(2) yhteistyötä muiden perheiden kanssa.
Tässä ajassa kannattaa siis suunnitella työt entistä tarkemmin ja noudattaa suunnitelmaa. Yhdessä muiden kanssa. Näin voi kasvattaa hallinnan tunnetta eikä kiire ja stressi pääse kasvamaan liian suureksi.
Ohessa hiukan tarkemmin miten meidän arkea on pyöritetty.
4-vuotias: Mikä on maailman suurin riisi?
7-vuotias: Ilmastokriisi!
Syntyvyys on laskenut Suomessa nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 koko maan hedelmällisyysluku oli 1,41 lasta yhtä naista kohden. Esimerkiksi vuonna 2010 se oli vielä 1,87 lasta naista kohden.
Tämä on aiheuttanut asiantuntijoissa, viranhaltioissa ja poliittisissa päättäjissä huolta. Mitä tapahtuu kansantalouden kestävyydelle, hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle ja perinteisille perhearvoille? Jotkut päättäjät ovat patistaneet kansalaisia synnytystalkoihin huoltosuhteen parantamiseksi.
Ihmisten huolen omasta taloudesta ja työpaikoista on katsottu vaikuttavan osin alentuneeseen syntyvyyteen. Keinoksi syntyvyyden alentumiseen Suomessa on esitetty perhevapaauudistusta, maksutonta varhaiskasvatusta, harrastusmahdollisuuksien parantamista sekä yleisesti lasten, nuorten ja perheiden aseman parantamista.
Toisaalta yhtä merkittäviä tekijöitä syntyvyyden laskuun voivat olla myös esimerkiksi nuoruuden pidentyminen, yksilöllisten tarpeiden korostuminen ja merkityksellisuuden etsiminen. Erityisen vähälle huomiolle syntyvyyttä alentavana tekijänä on saattanut kuitenkin jäädä ilmastokriisi.
Perjantaina 27.9.2019 klo 16.00 on omaelämäkertani Ekoistin muistelmien julkistustilaisuus Helsingin keskustakirjasto Oodin kirjataivaassa (3 krs). Samana päivänä Helsingissä ja Suomessa vietetään myös kansainvälistä ilmastolakkoa.
Julkistustilaisuudessa minua haastattelee kirjailija Laura Gustafsson. Lisäksi puheenvuoron pitävät isäni Pentti Stranius, europarlamentaarikko Heidi Hautala ja johtaja Mari Pantsar (Sitra). Lämpimästi tervetuloa! Tapahtuma täällä.
Omaelämäkerran kirjoittaminen 45-vuotiaana oli aluksi outo ajatus. En ole elämässäni siinä vaiheessa, jossa kirjoitetaan muistelmia. Siitä huolimatta kirjahanke ja kirjoittaminen omista taustoista vei minut mennessään. Nyt vuoden kestänyt projekti on muuttunut kirjaksi.
Kansalaisareenassa työntekijät saavat käyttää kaksi päivää vapaaehtoistoimintaan vuodessa.
Hyödynsin tätä mahdollisuutta ja olin yhden lauantain koko perheen voimin ystäväni Eveliina Lundqvistin perustamassa Saparomäessä talkootöissä. Saparomäki on turvallinen loppuelämän koti entisille tuotantoeläimille Porvoossa.
Otimme pyörät mukaan ja lähdimme eräänä lauantai aamuna bussilla Porvooseen koko perheen voimin. Porvoosta pyöräilimme puolisoni sekä viisi- ja seitsemänvuotiaiden lasten kanssa vielä kuuden kilometrin matkan perille.
Idea talkoista Saparomäessä tuli ystävältäni. Hän oli sopinut Saparomäen kanssa ajankohdasta ja kerännyt joukon ystäviään mukaan. Olikin mukavaa, kun paikalla oli läheisiä ystäväperheitä ja lapsilla näin leikkiseuraa.
Mitä sitten viikonlopun aikana teimme?
Kesän kääntyessä lopuilleen oli aika tehdä kotona pieni tavarakatselmus.
Salaisena haaveenani on pystyä vastaamaan 100 tavaran haasteeseen eli selvitä arjessa alle 100 tavaralla. Esimerkiksi viime kesäloman aikana minulla oli käytössä neljän viikon reissulla yhteensä 69 henkilökohtaista tavaraa. Tämä kuitenkin vain kesäloman ajan.
Tällä hetkellä tilanne on se, että minulla on arjessa käytössä yhteensä 327 henkilökohtaista tavaraa. Noin vuosi sitten, kun kävin tavarat viimeksi perusteellisesti läpi, oli minulla 415 tavaraa. Hyvään suuntaan ollaan siis menossa, vaikka aika paljon on vielä tehtävää.
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus. IPCC:n raportti, Suomen luontotyyppien uhanalaisuus ja aikaistuva ylikulutuspäivä.
Miten viettää fiksu joulu kaiken tämän keskellä?
Jouluna on hyvä mahdollisuus toimia ekologisesti ja siten vahvistaa hiilineutraalia kiertototaloutta, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy. Ota siis aikaa, jää kotiin, syö vegaaniruokaa, anna aineettomia lahjoja, jätä kuuset metsään ja tee jotain hyvää. Siinä ekologisen joulun askelmerkit.
Ohessa 7 vinkkiä ekologisen joulun viettoon
Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta 2017!
Vuosi 2017 oli monin paikoin synkkä. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus alkavat häiritä arkeamme yhä vakavammin. Ihmisoikeuksia poljetaan ympäri maailmaa. Turvallisuusuhat ja pelko määrittelevät usein toimintaamme.
Toisaalta on syytä toivoon.
Päästöt vähenevät monin paikoin, kiertotalous etenee ja teknologinen kehitys on ennennäkemättömän nopeaa. Poliittista tahtoa muuttaa asioita löytyy. Optimismini perustuu siihen, että vuodet 2016-2017 ovat olleen vain sivuaskelia laajemmassa kaaressa kohti parempaa.
Omalta osalta vuosi 2017 toi mukanaan paljon uutta.
Vaalikampanja on omalta osaltani nyt tehty. Tätä kirjoittaessa vaalitulos ei ole vielä selvillä.
Haluan kiittää lämpimästi kaikkia, jotka ovat jo antaneet tai tulevat antamaan ainokaisen äänensä minulle, tai jotka ovat edes harkinneet sitä. Kiitos luottamuksestanne!
Haluan myös kiittää kaikkia niitä lukemattomia ihmisiä, jotka ovat auttaneet viimeisten kuukausien aikana monella eri tavalla. Yksin en olisi selvinnyt. Kiitos!
Jos olet päättänyt tai päätät antaa ainokaisen äänesi minulle, se on ääni ainakin lapsille ja lähiluonnolle, eläimille ja kestäville energiamuodoille, ympäristölle ja yhdenvertaisuudelle.
Yhdessä puolustamme vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, koulutusta ja parempaa huomista.
Kuntavaalit sunnuntaina. Viimeisiä kampanjapäiviä viedään. Jos päätät antaa ainokaisen äänesi minulle, se on ääni lapsille ja lähiluonnolle, eläimille ja kestäville energiamuodoille, ympäristölle ja yhdenvertaisuudelle. Yhdessä puolustamme vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, koulutusta ja parempaa huomista. Lauantaina 8.4.2017 olen tavattavissa vielä ainakin seuraavasti: – klo 10-11 Pasilassa Messukeskuksella (Kevätmessut) – klo 12-13 Arabian kauppakeskus – klo 14-15 Vihreiden vaalikontti (Narinkkatori) – klo 15-16 Kansalaistori – klo 17-18 Sörnäinen (Kurvi) Tervetuloa moikkaamaan, halaamaan, haastamaan tai vaihtamaan … Lue lisää
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka.
Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki.
Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e.
Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi
Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa.
#norja #lofootit #lappi
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa.
Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo.
Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!
Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun.
#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Miten palauduin triathlonista?
Tein pari päivää sitten omatoimisesti triathlonin täysmatkan.
Täytyy sanoa, että kyllähän se keho tuossa todella koville ja aikamoiseen stressitilaan joutui, vaikka tein suorituksen tietoisesti kevyesti ja kokonaisuudessaan peruskuntoalueella.
Välittömästi triathlonin jälkeen:
-etova olo eikä ruoka maistunut vaikka energiavajetta oli huomattavasti
-niska oli jumissa
-hiukan huimausta ja näön hyvin lievää sumenemista.
-sain nukuttua yöllä vain 4 h 35 min.
Seuraavana päivänä:
-kyynärtaipeet olivat kipeät ja käsien suoristaminen sattui (mistä ihmeestä tämä tuli?)
-pää ja niska olivat lievästi kipeät
-etureidet olivat kipeät ja portaiden kävely alaspäin oli tuskallista
-vasemman jalan akillesjänne sattui portaita alas kävellessä
-oikean jalan etuvarpaan kynsi oli kipeä
-leposyke oli ensimmäisenä aamuna noin 10 lyöntiä normaalia korkeammalla
Toisena päivänä:
-leposyke oli palautunut normaaliksi, mutta kehon lämpötila oli 0,4 astetta normaalia korkeammalla.
-etureidet, vasemman jalan akillesjänne ja oikean jalan etuvarpaan kynsi olivat edelleen arkoja.
-aamuvenyttelyt ja 7 minuutin lihaskuntotreeni tuntui jo melkein normaalilta
-pyöräilin kevyesti noin 12 km ja osallistuin Helsingissä Pride-tapahtumaan
Garminin urheilukellon mukaan kehon energiatilanne (body battery) oli suorituksen jälkeen seuraavana aamuna vain 17/100 ja harjoitteluvalmius oli 1/100. Toisena aamuna Body batteri olikin jo 88/100, mutta harjoitteluvalmius edelleen heikko.
Nyt kolmantena aamuna/päivänä olo tuntuu jo kuitenkin energiseltä tai ainakin normaalilta ja sellaiselta, että ihan hyvin voisi lähteä treenaamaan.
Täytyy todeta, että palautuminen on oikeastaan aika mahtavaa! Tässä tuntee sen miten oma keho muuttuu aiempaan verrattuna hyvin raihnaisesta ja osatoimintakykyisestä taas takaisin tunti tunnilta ja päivä päivältä kykenevämmäksi ja parempivointiseksi. Hyvä muistutus siitä, miten iso rooli fyysisellä suorituskyvyllä on omaan jaksamiseen, toimintakykyyn ja mielen hyvinvointiin.
#triathlon
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?
Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal.
Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain.
Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?
Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal
Yhteensä 3937 kcal
Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal.
Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan:
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal
Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!
Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta.
Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta.
Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana.
Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi.
Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa.
Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille!
Mutta mitä seuraavaksi?
Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!
#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt?
Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt.
Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua.
Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e.
Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e.
Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä.
#maatapitkin
