Viikkopäiväkirja 8 (20.-26.2.2012)

Maanantai: Julkaisin aamulla ekoisiblogin suoramarkkinoinnista. Lisäksi olin vauvan kanssa ja pyöräilin Luonto-Liiton toimistolle. Osa pyöräteistä oli aurattu viikonlopun lumimyräkän jäljiltä hyvin, osaa ei lainkaan. Aamupäivällä istuin Aaro Harjun valmennuksessa. Tällä kertaa aiheena oli kehityskeskustelu. Tämän jälkeen hoidin henkilöstö- ja hallintoasioita. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja työntekijöiden vapaaehtoista venyttelyä sekä johtoryhmän kokousta. Päivän päätteeksi kävin läpi sähköposteja. Kotiin pyöräiltyäni kävin vielä juoksemassa. Illalla keskustelimme Annukan kanssa lasten päivähoitopaikoista ja sormiruokailusta.

Lue lisää

Ekoisi: Miksi niin harva imettää?

Ensi viikolla vauva täyttää puoli vuotta. Yhtä pitkään Annukka on häntä myös imettänyt. Mitään muuta kuin äidinmaitoa (+D-vitamiinia) emme ole vauvalle ravinnoksi antaneet.

Alussa imetys oli haastavaa. Muutaman kuukauden jälkeen homma alkoi kuitenkin sujua hyvin. Viimeiset kuukaudet imetys on toiminut erinomaisesti. Uskoisin, että meillä perhepeti ja tutittomuus ovat vaikuttaneet myönteisesti siihen, että imetys on onnistunut.

Täysimetystä suositellaan Suomessa 6 kk ikään asti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan suomalaisvauvojen yksinomaisen rintaruokinnan kesto on kuitenkin keskimäärin vain 1,4 kuukautta.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vuonna 2005 tehdyn selvityksen mukaan kuukauden ikäisistä vauvoista rintamaitoa yksinomaisena ravintonaan sai vain 60%, kolmen kuukauden ikäisistä 51%, neljä kuukautta täyttäneistä 34%, viisi kuukautta täyttäneistä 15% ja puolivuotiaista enää 1%. Tämän tuoreempaa tietoa en aiheesta löytänyt.

Lue lisää

Ekoisi: Suoramarkkinointia lapsiperheille

Vauvan myötä olen saanut suoramarkkinointia erilaisiin vauvan tarvikkeisiin liittyen. Osoitelähteenä näyttää olevan väestötietojärjestelmä.

Esimerkiksi viime viikolla Nutricia Baby Oy halusi puhutella minua nimelläni kotiini postitetulla mainoskirjeellään seuraavasti:

”Vauvan tulo perheeseen mullistaa elämää aika lailla, eikö totta! Äidiksi tuleminen avaa täysin uuden, ihanan maailman.”

Varmasti juuri näin. Kyllähän nuo molemmat virkkeet pitävät täysin paikkansa. Koska mainoskirje tuli kuitenkin juuri minun nimelläni varustettuna, voin todeta, että myös isäksi tuleminen avaa täysin uuden maailman.

Lapsen tulo perheeseen on yksi sellainen vaihe, jossa perheen kulutustottumukset voivat muuttua paljon. Muutos voi olla ympäristön kannalta hyvä tai huono.

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 7 (13.-19.2.2012)

Maanantai: Leikin aamulla vauvan kanssa ja kirjoitin ekoisi-blogin tavaroista ja kirjavinkeistä. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni vastasin yritysten ympäristövastuuta koskevaan väitöskirjatutkimushaastatteluun. Lounaan jälkeen vedin toimistokokouksen ja työntekijöiden vapaaehtoisen venyttelysession. Iltapäivällä kokoustimme vielä toimiston johtoryhmän kesken sekä kävin läpi viestintäpäällikön paikkaan tulleita työhakemuksia. Päivän päätteeksi kävin puhumassa luonnon monimuotoisuudesta ja Rio+20-prosessista Anni Sinnemäen, ViSiOn sekä Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden järjestämässä Luonto toimii – Käytännön ympäristöpolitiikan perusteet -kurssilla.

Lue lisää

Ekoisi: Tavaroiden sijaan kannattaa hankkia tietoa: Tässä kirjavinkkejä!

Olen aiemmin kirjoittanut vauvatavarasta ja tavara-ahdistuksesta, listannut vauvan vuorokauden aikana tarvitsemia tavaroita sekä vielä vertaillutkin eri tavaroita, kuten lastenvaunuja ja kantoliinaa tai kesto- ja kertakäyttövaippoja keskenään.

Onneksi vauva-arki ei ainakaan meillä kuitenkaan ole oikeasti näin tavarakeskeistä, kuten äkkiä saattaisi luulla. Vielä on kuitenkin yksi teema, jota jäimme yhdessä puolisoni Annukan kanssa pohtimaan.

Miten paljon tavaroita kannattaa hankkia etukäteen ja miten paljon vasta tarpeen mukaan?

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 6 (6.-12.2.2012)

Maanantai: Kävimme aamulla Annukan kanssa tulevan viikon aikataulut läpi. Julkaisin kirjoituksen Luonto-Liiton kulutus.fi -sivuilla sähköautoista: Sähköautot – sittenkin suuri huijaus? Kirjoitukseni Maaseudun Tulevaisuudessa turkistarhauksen ympäristövaikutuksista oli myös julkaistu. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni olin Aaro Harjun johtamisvalmennuksessa. Keskustelimme hallitustyöskentelystä. Ennen lounasta pidimme vielä toimiston johtoryhmän kokouksen. Lounaan jälkeen vedin toimiston viikkopalaverin ja vapaaehtoisen venyttelysession. Päivän teemana oli monissa ihmisten kohtaamisissa presidentinvaalit. Kirjoittamani analyysi löytyy täältä. Päivän päätteeksi istuin vielä Oras Tynkkysen koolle kutsumassa palaverissa koskien mahdollisen kansalaisaloitteen jättämisestä ydinvoimasta. Kotiin pyöräilin Ruohonjuuren kautta. Illalla kirjoitin vauvanhoidon ohessa vielä ekosin koti- ja lastenhoitotöistä.

Lue lisää

Ekoisi: Tavoitteena tasajako: Koti- ja lastenhoitotyöt + esimerkkipäivä

Väestöliiton perhebarometrin mukaan isät tekevät 40 prosenttia yhteenlasketuista koti- ja lastenhoitotöistä. Vaikka hommat eivät mene tasan, on suunta oikea.

Esimerkiksi 1990-luvun alkupuolella isien osuus näistä tehtävistä oli runsas kolmannes. Myös lastenhoitoon käytetty aika on lisääntynyt kummallakin sukupuolella. Hyvä näin! Lapsi tarvitsee paljon enemmän aikaa kuin roinaa.

Miten sitten itse olemme Annukan kanssa jakaneet lastenhoidon ja kotityöt?

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 5 (30.1.-5.2.2012)

Maanantai: Vietin aamupäivän kotona. Kirjoitin ekoisi-blogin kertakäyttö- ja kestovaipoista, hoidin työasioita, kävin läpi sähköposteja sekä luin kirjaa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja kokoustimme toimiston johtoryhmän kanssa. Istuin hetken myös Ympäristöareenan hallituksen kokouksessa. Päivän päätteeksi kävin syömässä. Illan vietin kotona. Myös aiemmin kirjoittamani mielipidekirjoitus maksuttomasta joukkoliikenteestä oli julkaistu Helsingin Sanomissa.

Lue lisää

Ekoisi: Kertakäyttövaipat vai kestovaipat?

Ympäristönäkökulmasta meille on ollut alusta lähtien selvää, että käytämme vauvan kanssa kertakäyttövaippojen sijaan kestovaippoja.

Kertakäyttövaippojen luonnonvarojen kulutus on Suomen luonnonsuojeluliiton MIPS-laskelman mukaan vuoden aikana 1134 kg, kestovaippojen on 353 kg.

Kestovaippojen käyttö vaatii tietysti ylimääräistä pyykin pesemistä. Meidän tapauksessa puolikas pyykkikone pyörii noin kerran vuorokaudessa. Vaippapyykin mukana tulee samalla pestyä tietysti muuta pyykkiä, ml. suurin osa vauvan vaatteista.

Monet perustelevat kertakäyttövaippojen käyttöä niiden käytön helppoudella. Itse en ole tästä lainkaan vakuuttunut.

Ohessa 2+1 syytä, miksi kestovaipat ovat mielestäni kertakäyttövaippoja kätevämpiä:

Lue lisää

Viikkopäiväkirja 4 (23.-29.1.2012)

Maanantai: Kirjoitin aamulla arvion Presidentinvaalien toisesta kierroksesta: Presidentinvaalit: Pekka Haavisto vai Sauli Niinistö? sekä pistin toimeen edellisen lauantain Luonto-Liiton hallituksen päätöksiä. Luonto-Liiton toimistolle pyöräiltyäni vastailin graduhaastatteluun koskien omaa ympäristö- ja ilmastoherätystäni sekä lähetin tiedotteen Oulun kaupungin metsähakkuista. Iltapäivällä kokoonnuimme toimiston johtoryhmän kanssa ja vedin toimistokokousta. Kokouksen päätteeksi venyttelimme. Iltapäivän kokousputki jatkui vielä toimiston työhyvinvointiryhmän tapaamisella. Päivän päätteeksi kävin läpi kertyneitä sähköpostiviestejä. Illalla leikin kotona vauvan kanssa, kävin yläkerrassa ja sovimme Annukan kanssa tulevista aikatauluista.

Lue lisää

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin