Suden Aika: Suden suojelu kaupunkilaisen näkökulmasta

Suomessa sudet aiheuttavat haittaa lähinnä saalistamalla koti- ja karjaeläimiä, esimerkiksi metsästyskoiria, poroja ja lampaita. Lisäksi susi herättää ihmisten keskuudessa pelkoja vaikka susi on surmannut ihmisen viimeksi Turun seudulla joskus 1880-luvun alussa. Tosin tämänkin tapauksen aiheuttajaa on jälkikäteen epäilty villiintyneeksi koiraksi. Vertailun vuoksi esimerkiksi elokuussa 2010 tieliikenteessä sattui Tilastokeskuksen mukaan 667 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Niissä kuoli 26 ja loukkaantui 821 ihmistä. Ihmisille aiheuttaman kärsimyksen lisäksi tieliikenne tappaa vuosittain Suomessa eismerkiksi yli … Lue lisää

Hyvä johtaminen – Osa 6: Vinkkejä työhaastatteluun

Työssäni Luonto-Liiton pääsihteerinä ja muissa luottamustehtävissä teen paljon työhaastatteluja ja rekrytointeja. On todella ilo palkata päteviä, sopivia ja innostuneita ihmisiä tekemään merkityksellisiä asioita. Ohessa seitsemän vinkkiä työpaikkahaastatteluun tulevalle 1. Tuo hyvät puolesi esiin realistisesti 2. Osoita kiinnostusta tulevaa organisaatiotasi kohtaan 3. Kysy millaista henkilöä ollaan etsimässä 4. Rupattele niitä näitä ja ole sympaattinen 5. Hymyile ja ota katsekontaktia 6. Tuo esille heikkoutesi haastattelun alkuvaiheessa ja jätä vahvuutesi loppuun 7. Vaikka … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 41 (11.-17.10.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja venyttelin. Lauantain maratonin jälkeen juoksu sujui leppoisasti ja teki todella hyvää. Aamupäivällä tein selvitystä verkkovaikuttamiseen liittyen. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja tapasin Sharewoodin Harri Jylhää. Alkuillaksi suuntasin Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristösuojelupiirin opiskelijailtaan, jossa kävin lyhyesti läpi ympäristöalan opiskelijoille Uudenmaan ympäristö- ja luonnonsuojeluhaasteita. Kirjoitukseni ilmastopolitiikkaan liittyen julkaistiin CO2-raportti.fi -sivulla: ”En muistanut, että Suomen ilmastopolitiikka on näin masentavaa”. Tiistaina istuin aamupäivän opetusministeriön järjestämässä järjestöpäivässä. Tilaisuudessa juhlittiin mm. … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 40 (4.-10.10.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja kylässä Suomen luonnonsuojeluliiton toimistolla. Aamupäivällä viimeistelin verkkovaikuttamista koskevaa selvitystyötä. Iltapäivällä annoin haastattelun Sharewoodille: Ekovaikuttaja Leo Stranius Sharewoodiin, vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja olin puhelinpalaverissa tulevan budjettikeskustelun ohjelmaan liittyen sekä istuin Nuorisoasiankeskuksessa pohtimassa Helsingin tulevaa nuorten vaikuttamisjärjestelmää. Tiistaina kävin aamulla parturissa oppimassa mm. sen, että mökillä voi käyttää kastelukannua suihkuna ja nopeusrajoitusten alentaminen vähentäisi myös ihmisten kiirettä ja stressiä. Lisäksi istuin eduskunnassa www.ilmasto.org -sivuston ohjausryhmän kokouksessa ja … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 39 (27.9.-3.10.2010)

Maanantaina osallistuin Allianssin sitoutumattomien järjestöjen aamutapaamiseen. Keskustelimme mm. nuorisojärjestöjen avustusjärjestelmästä ja Allianssin syyskokousasioista. Muuten aamupäivä sujui kirjoitushommien parissa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja istuin verkkolahjoituksia koskevan projektin avauspalaverissa. Alkuillan viimeistelin vielä tulevia esityksiä. Päivän kiinnostavinta lukemista oli FinnWatchin tuore raportti: Suomalaiset energiayhtiöt eivät valvo kivihiilensä alkuperää. Tiistaina kävin aamulla juoksemassa ja osallistuin Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan kokoukseen, jossa esittelin myös alustavia tuloksia verkkovaikuttamista koskevasta selvitystyöstäni. Päivän mittaan julkisuudessa käytiin keskustelua myös nopeusrajoituksista. … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 38 (20.9.-26.9.2010)

Maanantaina olin aamulla kuvattavana Studio Skaalassa. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja kävimme läpi Joannan ja Tomin kanssa auttottomaan päivään liittyviä asioista. Lisäksi Tom Henriksson haastatteli minua järjestöjohtamisesta tulevaa kirjahanketta varten. Illalla luonnostelin Luonto-Liiton vuoden 2011 toimintasuunnitelmaa ja valmistelin tulevan sunnuntain hallituksen kokousta. Tiistaina kävin aamulla juokemassa ja vedin Luonto-Liiton viisikon kokousta. Muuten päivä sujahti Luonto-Liiton toimistoaskareiden ohella verkkovaikuttamista koskevan selvitystyön kimpussa ja ympäristötietoisuus Suomessa artikkelin parissa. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedotti biokaasuautojen … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 37 (13.9.-19.9.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa 18 km lenkin sekä tapasin hyvien järjestöjen toiminnanjohtajia ja pääsihteereitä vapaamuotoisella aamupalalla. Muuten päivä sujui Luonto-Liiton toimistolla viikottaisen toimistokokouksen parissa ja työhyvinvointiryhmän kokouksessa. Iltapäivän päätteeksi minulla oli kunnia osallistua Ilma Massan professorikaronkkaan. Kirjoitin siitä tänne: Ilmo Massa ja yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus. Tiistaina jatkoin selvityksen tekemistä verkkovaikuttamisesta. Aamupäivällä annoin myös haastattelun Reutersille kaivoslaista. Muuten koko päivä hurahti Luonto-Liiton Pyöreän pöydän ensimmäisessä tapaamisessa, jossa suunnittelimme työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten … Lue lisää

Linturetki: 20 havaintoa ja Zen-istumista

Perjantaina (18.9.) teimme Luonto-Liiton työntekijöiden kanssa linturetken Vanhankaupunginlahdelle. Aamupäivän muutaman tunnin aikana tein kaiken kaikkiaan 20 eri lajihavaintoa. Ylivoimainen oma ennätykseni. Ohessa lista havaituista lajeista, joista varsinkin näköhavainto luhtahuitista oli varsinainen harvinaisuus! Omin silmin havaitsin seuraavat lintulajit: Varpushaukka, kyhmyjoutsen, peipponen,talitintti, töyhtöhyyppä, haarapääsky, varis, kalasääski, taivaanvuohi, haapana, lapasorsa, valkoposkihanhi, ampuhaukka, tylli, suosirri, luhtahuitti, harmaahaikara, harmaasorsa, mehiläishaukka ja harakka. Lintujen lisäksi tein havainnon lentokoneesta, telaketjumönkijästä ja lehmistä (kyyttöjä). Pikaisen lounaan jälkeen päivä … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 36 (6.9.-12.9.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja hoidin muutamia Luonto-Liiton hallintoon liittyviä asioita. Aamupäivällä pari opiskelijaa kävi haastattelemassa minua omista elämäntavoistani harjoitustyötään varten. Hauskaa! Iltapäivällä istuin kuuntelemassa Aaro Harjun Luonto-Liiton työntekijöille pitämää erinomaista luentoa järjestötyössä jaksamisesta ja päivän lopuksi suuntasin vielä Harjun nuorisotalolle Fokusryhmän kokoukseen keskustelemaan Nuorten sosiaalisen ja poliittisen osallistumisen mallista Helsingissä. Illan kävin läpi päivän aikana tulleita sähköposteja. Tiistaina kävin aamulla juoksemassa ja kävin läpi sähkpöposteja. Päivällä istuin Luonto-Liiton toimistolla … Lue lisää

Järjestötyössä jaksaminen

Ihmisten hyvinvointi ja jaksaminen ovat hyvän järjestötyön edellytyksiä. Vaapaaehtoistoimijoita vilisevässä aatteellisessa yhdistyksessä, jossa osa tekee leipätyötä ja osa intohimotyötä, jaksaminen ja johtaminen ovat monella tapaa haasteellista. Maanantaina (6.9.) iltapäivällä Kansalaisfoorumin pääsihteeri Aaro Harju kävi puhumassa Luonto-Liiton toimistolla järjestötyössä jaksamisesta. Aiheeseen liittyen suosittelen myös aiemmin tänä vuonna Kansalaisfoorumin verkkolehteen kirjoittamaani artikkelia: Kansalaistoiminta osana ajan ja elämän hallintaa. Ja jos elämänhallinta kiinnostaa laajemmin, suosittelen keväälla 2010 tekemääni 24-osaista kirjoitussarjaa Askelia tyytyväiseen elämään. … Lue lisää

Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa