Viisi syytä miksi biomassan käytölle tarvitaan kestävyyskriteerit

KääpäpuuMinisterit Kimmo Tiilikainen ja Olli Rehn järjestivät keskiviikkona 30.3.2016 kuulemistilaisuuden koskien biomassan kestävyyskriteerejä.

Olin itse tilaisuudessa paikalla Suomen luonnonsuojeluliiton edustajana.

Euroopan komissio on valmistelemassa ehdotusta kestävästä bioenergiapolitiikasta vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yhtenä osana pakettia pohditaan myös biopolttoaineita ja bionesteitä koskevaa EU-tason kestävyysjärjestelmää.

Suomen hallituksen tavoitteena on, että bioenergian hyväksyttävyys uusiutuvana energiamuotona sekä sen laskennallinen nollapäästöisyys EU:n päästökaupassa ja päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla varmistetaan.

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ilmaston kannalta Suomen kanta on ongelmallinen. Ohessa on viisi syytä, miksi biomassan käytölle tarvitaan kunnon kestävyyskriteerit. 

Lue lisää

Ravinnontuotannon päästöt voidaan puolittaa

Leo Stranius toimistolla 2015Kirjoitimme 21.3.2016 Ilkka Savolaisen kanssa Helsingin Sanomiin siitä, miten ravinnontuotannon päästöt voidaan puolittaa.

Avain on suopellot. Suopeltoja on vain noin 15 prosenttia peltopinta-alasta, mutta ne lähes kaksinkertaistavat Suomen maatalouteen liittyvät päästöt.

.

Ohessa kirjoituksemme kokonaisuudessaan:

Ravinnontuotannon päästöt voidaan puolittaa

Suopeltoja on vain noin 15 prosenttia peltopinta-alasta, mutta ne lähes kaksinkertaistavat Suomen maatalouteen liittyvät päästöt.

Lue lisää

Korjataan metsähallituslaki: Seitsemän muutettavaa asiaa

Metsähallituslaki - luonnon ja retkeilyn puolestaMetsähallituslain valmistelu on ajautunut kummalliseen tilanteeseen.

Metsähallituslaki on tällä hetkellä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa, joka antanee mietintönsä ensi viikolla. Laki saattaa vielä käydä myös perustusvaliokunnassa.

Samaan aikaan tätä kirjoittaessa lakia vastustava adressi on kerännyt jo huimat 115 000 allekirjoittajaa. Tämä on hieno osoitus ihmisten aktiivisuudesta ja kiinnostuksesta suomalaiseen luontoon.

Tulevana keskiviikkona 9.3.2016 on tulossa myös mielenosoitus metsähallituslaista – luonnon ja retkeilyn puolesta. Nykyisessä muodossa metsähallituslaki uhkaa luontoa ja retkeilyä, avoimuutta ja ympäristöhallintoa.

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää seuraavaa seitsemää korjausta lakiin:

Lue lisää

Seitsemän vinkkiä ekopaastoon

EkopaastoSuomen evankelis-luterilainen kirkko järjestää yhteistyössä Marttojen ja Changemaker-verkoston kanssa Ekopaasto-kampanjan.

Tuhkakeskiviikosta pääsiäispäivään (10.2.–27.3.2016) on tavoitteena muuttaa elämään vähemmän luonnonvaroja kuluttavaksi ja päästöjä aiheuttavaksi.

Seitsemän viikon aikana voi tehdä esimerkiksi seitsemän lupausta. Tätä silmälläpitäen Kotimaa24 jututti minua ja pyysi näkemyksiä aiheeseen.

Itselleni näiden paasto- ja päästövähennyslupausten tekeminen alkaa olla haastavaa. Oma hiilijalanjälkeni on noin 3000 kiloa enkä kovin helposti enää keksi keinoja, joilla voisin omaa arkeani ekologisoida. Tästä syystä keskitynkin yleensä lupauksissa siihen, että voisin auttaa muita tekemään niitä tekoja, joita itse olen jo tehnyt.

Oma ekopaastolupaukseni tällä kertaa on, että yritän joka päivä seitsemän viikon ajan kirjoittaa ja kannustaa ekologisempiin valintoihin, jotain sellaista yritystä tai yhteisöä, jonka palveluita olen kuluneen päivän aikana käyttänyt. Yksi esimerkki voi olla, että pyydän näitä tahoja esimerkiksi vaihtamaan EKOsähköön.

Ohessa on seitsemän vinkkiä ekopaastoon kaikille muille.

Lue lisää

Helsingin yleiskaavaehdotuksessa paljon parannettavaa

Yleiskaavakartta HelsinkiYmpäristölautakunta antoi oman lausuntonsa 2.2.2016 kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin yleiskaavaehdotuksesta.

Vaikka kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, kaupunkibulevardit ja raideliikenteen kehittäminen onkin hyvä lähtökohta kestävälle kaupunkikehitykselle, on käsillä olevassa ehdotuksessa vielä aivan liikaa luonto- ja viheralueiden nakertamista.

Yleiskaavaehdotuksen ongelmiin on perehtynyt erityisen hyvin Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa on tehnyt asiasta hyvän lausunnon.

Itse esitin ympäristölautakunnan kokouksessa yleiskaavalausuntoon viisi eri lisäystä tai muutosta, jotka siihen myös hyväksyttiin äänestysten jälkeen.

Alla tekemäni lisäykset, jotka koskivat virkistys- ja viheralueita, suojelualueiden kaavamerkintöjä , Tuomarinkylää, Vanhankaupunginlahtea sekä Pornaistenniemen, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsiä.

Lue lisää

Arvokas Ärjänsaari säästettävä hakkuilta

UPM ÄrjänsaariUPM suunnittelee hakkuita Oulunjärvellä Ärjän harjusaarella. Saari kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan ja eurooppalaiseen Natura 2000 -verkostoon.

Hakkuita suunnitellaan yhteensä 120 hehtaarilla 270 hehtaarin saaresta.

Saarella kysymys ei ole pelkästään luontoarvoista. Ärjä on myös upea retkeilykohde, joka on tunnettu kilometrien pituisista hiekkarannoistaan.

Lue lisää

Toimintakertomus 2015: Vuosi sanoin ja numeroin

Leo Stranius toimistolla 2015Kiitos kaikille blogin lukijoille kuluneesta vuodesta 2015!

Vuonna 2015 siirryin töihin Suomen luonnonsuojeluliitton, hoidin Helsigin kaupunginvaltuutetun hommia ja olin mukana eduskuntavaaleissa.

Lisäksi yritin selvitä puolisoni kanssa lapsiperhearjesta, kuntoilin ja annoin satunnaisesti ajanhallintavalmennusta.

Haastatteluja, puhetilaisuuksia, kolumneja, kokouksia ja paljon muuta. Yksin juuri mikään ei olisi ollut mahdollista. Kiitos lukemattomille upeille ihmisille, kun olette olleet mukana arjessani.

Ohessa vuosi 2015 sanoin ja numeroin. 

Lue lisää

Helsingin energiakäänne – Kohti hiilivapaata kaupunkia

Hiilivapaa Helsinki Leo StraniusHelsinki otti 2.12.2015 ensimmäisen merkittävän askeleen kohti energiakäännettä kun kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin energiayhtiö Helen Oy:n kehitysohjelman.

Helsinki siirtyy näin erilliseen lämmöntuotantoon ja energiatehokkuuteen perustuvaan hajautettuun ratkaisuun.

Iso kiitos kaikille, jotka olivat mukana vaikuttamassa päätökseen!

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Entä mitä seuraavaksi pitää tehdä? Vauhtia pitää nopeuttaa ja vaikuttavuutta lisätä. Seuraavassa vastauksia näihin kysymyksiin.

Käytännössä Hanasaaren kivihiilivoimala suljetaan 31.12.2024 mennessä ja lämmöntuotanto korvataan yhdellä tai useammalla biolämpökeskuksella.

Ensimmäisessä vaiheessa Salmisaaren öljylämpökeskus korvataan pellettilämpökeskuksella. Tämän jälkeen rakennetaan korvaavaa uusiutuvaa (pelletti ja/tai hake) kaukolämpökapasiteettia Vuosaareen, jotta Hanasaaren voimalaitos voidaan sulkea. Ratkaisu jättää merkittävästi tilaa energiatehokkuuden lisäämiselle sekä uusille ja hajautetuille lämmöntuotantoratkaisuille (esim. lämpöpumput, aurinkolämpö ja geoterminen lämpö).

Päätös on historiallinen ja syntyi juuri sopivasti Pariisin ilmastokokouksen ollessa käynnissä.

Valitettavasti nyt tehty ratkaisu ei ole täydellinen ja siihen liittyy muutamia heikkouksia. Seuraavaksi vauhtia pitää kiihdyttää ja horisonttia laajentaa.

Ohessa on kolme asiaa, joita kannattaa vielä edistää ja seurata aktiivisesti.

Lue lisää

Ilmastomarssi – Climate March Helsinki – Mitä me vaadimme?

Climate March Helsinki Save the EarthHelsingin Ilmastomarssille osallistui sunnuntaina 29.11.2015 Helsingissä noin 1500 ihmistä. Upea tapahtuma! Kiitos kaikille järjestäjille.

Itselläni oli kunnia puhua väkijoukolle marssin aluksi Narinkkatorilla. Alla puheeni kokonaisuudessaan.

Marssin lopuksi pääsin jututtamaan myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista. Lopussa hänen odotuksiaan Pariisin ilmastokokoukselle.

Leo Stranius – Puhe ilmastomarssilla 29.11.2015

Lue lisää

Palautteen antaminen – yksi kritiikki vaatii viisi kiitosta

Isänpäivä 2015 Leo StraniusSuomen luonnonsuojeluliiton vs toiminnanjohtajana saan päivittäin palautetta koskien järjestömme toimintaa ja luonnonsuojelua yleisemminkin.

Palautetta tulee tietysti kasvotusten, puhelimitse, sähköpostilla ja erilaisia sosiaalisen median kanavia pitkin. Palaute on välillä kannustavaa ja välillä kriittistä. Läheltä tuleva kriittinen palaute sattuu eniten ja aiheuttaa myös eniten tuhoa ihmissuhteille.

Yhden läheltä tulevan kriittisen huomautuksen aikaansaama vahinko vaatiikin vastapainokseen viisi yksimielisyyden ja tuen ilmaisua.

Parisuhteita tutkineen psykologi John Gottmanin mukaan positiivisten ja negatiivisten kommenttien tulisi olla noin viiden suhde yhteen. Vastaavasti Losadan ja Heaphyn (2004, pdf) julkaiseman tutkimuksen mukaan erinomaisesti suoriutuvissa työyhteisössä positiivisen ja negatiivisen palautteen suhde oli peräti 5,6 vs 1. Tätä taustaa vasten jokainen voi helposti arvioida omaa tapaansa antaa palautetta. Ovatko suhdeluvut kohdallaan?

Ohessa muutamia perushuomioita palautteen antamisesta:

Lue lisää

Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
Seuraa minua Instagramissa