Susi arvokkaampi elävänä kuin kuolleena

Susi on maassamme erittäin uhanalainen laji, jota on jäljellä enää arviolta 150–160 yksilöä. Esimerkiksi Lapissa ei käytännössä ole lisääntyvää susikantaa. Susien heikosta tilanteesta huolimatta tammikuussa Lapissa ammuttiin kolme sutta, joista kaksi Urho Kekkosen kansallispuistossa Itä-Lapissa. Lisäksi Lappiin on myönnetty vielä yksi kaatolupa lisää. Sudet ja muut suurpedot olisivat Lapin matkailuelinkeinolle arvokkaampia elävinä kuin kuolleina. Luonto-Liiton susiryhmä osoittaa mieltä ja jakaa tietoa Lapin susien tilanteesta Matkamessujen yhteydessä lauantaina 22.1. klo 10–14. … Lue lisää

Moottoriteistä katuja ja luonnonsuojelualueita

Helsingin Sanomissa oli sunnuntaina (16.1.) artikkeli kaupungin kaupunkisuunnittelijoiden visiosta, jossa Helsingin sisääntuloväylien moottoritiet muutettaisiin kaupunkibulevardeiksi. Kaventuneiden väylien varrelle mahtuisi paljon uutta rakentamista, mutta yhtä hyvin tuota tilaa voisi ennallistaa, metsittää ja muuttaa myös luonnonsuojelualueiksi. Moottoriteiden ja niiden liittymien uudelleen rakentaminen ei olisi välttämättä kuitenkaan kovin ekotehokasta tai halpaa. Toisaalta uusi ”rakennusmaa” olisi varmasti haluttua. Moni rakentaja olisi siitä varmasti valmis maksamaan. Ehkä nuo maa-alat voisi vaikka huutokaupata? Mistä sitten moottoriteiden … Lue lisää

Mikä suunta ympäristölle 2010-luvulla?

Olin aamupäivällä (18.1.) julkistamassa ympäristöjärjestöjen esityksiä tulevaan hallitusohjelmaan. Tiedotusvälineiden lisäksi paikalla olivat myös puolueiden edustajat vastaamassa haasteeseen. Haaste on iso. Mikä suunta ympäristölle 2010-luvulla? Millainen on ympäristövastuullinen ja hyvinvoiva Suomi? Suomesta on luotava hiilineutraali yhteiskunta vuosisadan puoliväliin mennessä. Suomen on myös oltava suunnannäyttäjä ympäristön ekologisia rajoja kunnioittavan talousmallin laatimisessa. Luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen on puututtava Suomessa kovalla kädellä erityisesti soita ja metsiä suojelemalla ja ennallistamalla. Tässä ympäristöjärjestöjen esitykset: 1. Hiilineutraali Suomi … Lue lisää

Vuosi 2010 – Toimintakertomus ja Kiitos!

Vuoteen 2010 on mahtunut useita iloisia onnistumisia ja karvaita pettymyksiä. Vuoden 2010 haastatteluita, puhetilaisuuksia ja kirjoituksia ovat hallinneet usein ilmasto- ja energiapolitiikka, kysymys ydinvoiman lisärakentamisesta, talouskasvu ja degrowth-keskustelu, kasvissyönti sekä kulutuskysymykset ja keskustelut ekologisesta elämäntavasta. Luonto-Liiton pääsihteerin tehtävien puolesta olen ollut mukana Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjassa, Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjassa, Kevätseuranta-hankkeessa, degrowth-keskustelussa, Älä osta mitään -päivän ja Mainoskuplan valmisteluissa, Salakaadot seis -kampanjassa, Itämeren ja metsiensuojelun sekä ympäristökasvatustyön ja luonnonharrastuksen edistämisen parissa. … Lue lisää

Vaihtoehtoinen uudenvuodenpuhe

Vuoden vaihtuessa on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään mennyttä ja tulevaa. * * * Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa Cancúnin ilmastokokouksessa palautettiin usko YK-järjestelmään ja päästiin eteenpäin matkalla kohti laillisesti sitovaa, oikeudenmukaista ja kunnianhimoista ilmastosopimusta. Kahden asteen tavoitteeseen ovat sitoutuneet nyt käytännössä kaikki maailman maat. Haasteena on kuitenkin se, että nykyiset päästövähennystavoitteet eivät millään mahdollista sovittua tavoitetta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kuluvasta vuodesta on tulossa tilastoidun säähistorian yksi kaikkien aikojen lämpimimmistä ja … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 47 (22.-28.11.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa, valmistelin kirjoitusta verkkovaikuttamisesta ja kävin läpi sähköposteja. Aamupäivän istuin Pelastaa lapset -yhdistyksen järjestämässä seminaarissa Tiukulassa. Iltapäivällä olin vetämässä Luonto-Liiton toimistokokousta, jossa käytiin läpi mm. viikonlopun valtuuston kokouksen päätöksiä. Samalla käynnistettiin myös Älä osta mitään -päivän viikko: Mainoskupla-vastamainosnäyttely huipentuu Älä osta mitään -päivään. Lisäksi kävin läpi kerhokummi-hankkeen hakemusta ja lueskelin sähköposteja. Illalla ystäväni Reetta tuli kyläilemään Käpylään. Sunnuntaina Helsingin Sanomissa julkaistu juttu asunnonetsinnästämme löytyy täältä: A-luokan kotia … Lue lisää

Luonto-Liiton Siilin piikki Vapolle viherpesusta ja puheenjohtajaksi Tuomo Lindholm

Viikonloppu vierähti Mikkelissä Luonto-Liiton valtuuston syyskokouksessa. Henkilövalintojen ja Siilin piikin lisäksi hyväksyttiin vuoden 2011 toimintasuunnitelma ja budjetti sekä tehtiin sääntömuutosesityksiä. Siilin piikki -palkinto annettiin Vapolle viherpesusta ja luonnonsuojelun vastaisesta toiminnasta. Kampanjoillaan ”Ei puu yksin pala” ja ”2prosenttia” Vapo käy epätoivoista kuolinkamppailuaan. Tulevaisuudessa turpeen energiakäytölle ei ole sijaa. Vapo haalii käyttöönsä edelleen luonnontilaisia soita, vaikka suoluonto on todettu hyvin uhanalaiseksi. Turpeennosto uhkaa myös vesistöjä sekä kiihdyttää turpeen energiakäytön myötä ilmastonmuutosta. Lisää … Lue lisää

Tarvitaan metsien- ja ilvesten suojeluapua!

Metsäyhtiö Tornator hakkaa parhaillaan keskeisimpiä osia Etelä-Karjalan viimeisestä metsämantereesta. Luonto-Liitto ja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri vaativat näiden hakkuiden keskeyttämistä välittömästi. Lue lisää Luonto-Liiton tiedotteesta: Metsäyhtiö Tornator tuhoaa korvaamatonta metsäaluetta Maa- ja metsätalousministeriö esittää 495 kaatolupaa ilvekselle. Lupien määrä on yli puolet enemmän kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) suosittelema kestävä ilveskannan verotuksen taso. Luonto-Liitto vaatii ministeriötä leikkaamaan esitystään voimakkaasti. Lue lisää Luonto-Liiton tiedotteesta: Petojen kaatolupien lisääminen ei lopeta salametsästystä

Vuosi Luonto-Liiton pääsihteerinä

Viime viikon maanantaina (1.11.) tuli tasan vuosi täyteen töitä Luonto-Liiton pääsihteerinä. Valinta tehtiin valtuuston kokouksessa 6.9.2009 ja nimitys julkistettiin 14.9.2009: Luonto-Liiton pääsihteeriksi Leo Stranius. Tarkemmin ottaen pääsin aloittamaan urani jo perjantaina (9.10.2009) kun istuin Luonto-Liiton pääsihteerinä Jenny ja Antti Wihurin  rahaston juhlatilaisuudessa Finlandia-talolla yhdessä puheenjohtaja Mauno Särkän kanssa. Tilaisuudessa myönnettiin Luonto-Liitolle 100 000 euron kunniapalkinnon pitkäaikaisesta ja arvokkaasta työstä lasten ja nuorten omaehtoisen ympäristötoiminnan edistämiseksi. Kirjoittelin päivästä aikanaan tänne: Yhtä … Lue lisää

Ruuan ympäristövaikutukset: Voiko enää mitään syödä?

Olin keskiviikkona (3.11.) Kotkan Vihreiden 25-vuotisjuhlaseminaarissa puhumassa ruuan ympäristövaikutuksista. Hieno sessio ja hyvät keskustelut. Kiitos järjestäjille! Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat kolme neljäsosaa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä. Pelkästään maatalouseläinten tuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin liikenne. Suomen maatalouden päästöistä yli puolet tulee lihantuotannosta ja noin neljäsosa maidontuotannosta. Kannattaa suosia kausikasvisruokaa ja välttää ruuan hävikkiä. Naudanliha ja juusto kuluttavat kaikkein eniten luonnonvaroja siinä missä omena, peruna ja viljatuotteet ovat ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Mitä … Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa