Ruuan ympäristövaikutukset: Voiko enää mitään syödä?

Olin keskiviikkona (3.11.) Kotkan Vihreiden 25-vuotisjuhlaseminaarissa puhumassa ruuan ympäristövaikutuksista. Hieno sessio ja hyvät keskustelut. Kiitos järjestäjille! Asuminen, liikkuminen ja ruoka muodostavat kolme neljäsosaa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä. Pelkästään maatalouseläinten tuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin liikenne. Suomen maatalouden päästöistä yli puolet tulee lihantuotannosta ja noin neljäsosa maidontuotannosta. Kannattaa suosia kausikasvisruokaa ja välttää ruuan hävikkiä. Naudanliha ja juusto kuluttavat kaikkein eniten luonnonvaroja siinä missä omena, peruna ja viljatuotteet ovat ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Mitä … Lue lisää

Biodiversiteettineuvottelut Nagoyassa – ja Suomen toimenpiteet?

Luonnon monimuotoisuuden teemavuosi huipentuu parhaillaan YK:n biodiversiteettisopimuksen 10. osapuolikokouksessa (COP 10) Nagoyassa, Japanissa. Toivottavasti kokouksessa löydetään yhteinen sävel luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Toistaiseksi maailman maat ovat epäonnistuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kiihtyvän heikkenemisen. Esimerkiksi Millennium Ecosystem Assessment -raportin mukaan lajien sukupuuttoaalto on kiihtynyt ihmistoiminnan seurauksena tuhatkertaiseksi lajien luontaiseen häviämisnopeuteen verrattuna. Kokouksen yhteydessä julkaistiin myös maapallon luonnon ekosysteemien taloudellista arvoa koskeva raportti: Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB). Tavoitteena on luoda erilaisille ekosysteemipalveluille … Lue lisää

Verkon menovinkit

– Ajattelun Ammattilainen -blogi kertoo, kuinka Facebookista saa hyvän mielen:  5 tehokasta konstia, joiden avulla saat Facebookista aina hyvän mielen – Tom Henrikssonin uusi blogi kertoo, miten kansalaisvaikuttamista voi tehdä Facebookissa: Kansalaisvaikuttaminen Facebookissa – Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastoblogissa asiaa energiaviisaasta rakennetusta ympäristöstä: Rakennettu ympäristö puhutti Helsingissä – Nagoyan biodiversiteettikokous näyttää menevät puihin: Nagoya biodiversity summit is showing depressing parallels with Copenhagen – Tilastokeskus julkisti uusimmat tiedot suomalaisten internetin käytöstä: Jo joka … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 42 (18.-24.10.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa sekä valmistelin Luonto-Liiton mahdollista ruokalinjausta ja ensimmäisen yhdeksän kuukauden toimintakertomusta. Iltapäivällä vedin viikottaista toimistokokousta, keskustelin Joanna kanssa tulevan viikon tehtävistä sekä istuin ympäristö- ja kehitysjärjestöjen palaverissa suunnittelemassa Cancunin ilmastokokouksen koordinaatiota. Illalla valmistauduin seuraavan päivän Itämeriaiheiseen aamunavaukseen sekä kirjoitin pienen artikkelin ilmasto- ja kehityspolitiikan linkittymisestä degrowth-ajatteluun. Lisäksi kirjoittamani teksti ”Kotipalvelua ekologista elämää kaipaavalle, kiitos!”  julkaistiin kulutus.fi -blogissa. Tiistaina kävin aamulla juoksemassa sekä pyöräilin Viikkiin pitämään aamunavausta Viikin … Lue lisää

Yhdeksän vinkkiä toimia Itämeren puolesta

Kävin tiistaina (19.10.) Viikin normaalikoulussa pitämässä aamunavauksen koulun oppilaille Itämerestä. Aamunavauksen jälkeen minulla oli mahdollisuus osallistua hetkeksi koulun Ekovinkkaajien kokoukseen. Oli inspiroivaa nähdä niin monia nuoria, jotka ovat huolissaan ympäristön ja Itämeren tilasta sekä valmiita toimimaan koulun puitteissa. Koulussa oli muutenkin kiinnitetty huomiota ympäristöasiohin. Vihreä Lippu ja Green Office olivat arkipäivää, tarjolla oli kasvisruokaa ja koulun johto rehtoria myöden oli sitoutunut ympäristöasioiden edistämiseen. Hienoa! Ohessa yhdeksän vinkkiä sinulle, joka haluat … Lue lisää

Kokoomuksen ympäristöpolitiikassa on Toivoa

Käsiini tupsahti ”Ympäristöfiksu Kokoomus” -esite. Esitteen perusteella ”Kokoomus on vahvasti sitoutunut ympäristöarvoihin ja niitä edistävään toimintaan.” Hyvä näin! Ohessa muutamia poimintoja Kokoomuksen puoluekokouksen 11.-13.6.2010 hyväksymästä ilmasto- ja ympäristöpoliittisesta kannanotosta ”Suomesta maailman ympäristötietoisin kansa”. ”Ihmisiä pitää kannustaa vihreisiin tekoihin, suuriin ja pieniin. Lähiympäristön puhtaana pitäminen, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja maapallon pelastaminen ovat iloisia asioita.” ”Ympäristö- ja luontoarvojen huomioimisessa ei ole kyse uhrauksesta, vaan hyvinvointimme ja elämänlaatumme kohentamisesta. Käyttämällä luonnonvaroja säästäväisemmin, tekemällä … Lue lisää

Viikkopäiväkirja 41 (11.-17.10.2010)

Maanantaina kävin aamulla juoksemassa ja venyttelin. Lauantain maratonin jälkeen juoksu sujui leppoisasti ja teki todella hyvää. Aamupäivällä tein selvitystä verkkovaikuttamiseen liittyen. Iltapäivällä vedin Luonto-Liiton toimistokokousta ja tapasin Sharewoodin Harri Jylhää. Alkuillaksi suuntasin Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristösuojelupiirin opiskelijailtaan, jossa kävin lyhyesti läpi ympäristöalan opiskelijoille Uudenmaan ympäristö- ja luonnonsuojeluhaasteita. Kirjoitukseni ilmastopolitiikkaan liittyen julkaistiin CO2-raportti.fi -sivulla: ”En muistanut, että Suomen ilmastopolitiikka on näin masentavaa”. Tiistaina istuin aamupäivän opetusministeriön järjestämässä järjestöpäivässä. Tilaisuudessa juhlittiin mm. … Lue lisää

Energiansäästöviikko – suuria tekoja

Tällä viikolla vietetään energiansäästöviikkoa. Energiatehokkuuden parantaminen on tunnetusti kaikkein tehokkainta ilmastopolitiikkaa päästöjen vähentämiseksi. Harvassa kotitaloudessa tai yrityksessä seurataan reaaliaikaisesti omaa sähkön- tai energiankulutusta. Sitä mitä et mittaa, et voi hallita. Hanki itsellesi siis mahdollisuus seurata reaaliaikaisesti omaa kulutustasi. Ohessa viisi vinkkiä energiansäästöviikon viettämiseen: – Hanki mahdollisimman vähän neliöitä kotiisi ja vaihda ekoenergiaan – Liiku kävellen ja polkupyörällä, junalla tai bussilla sekä hoida asiat verkossa – Syö kasvisruokaa – Vaadi päättäjiltä … Lue lisää

Hiljan päivä – Hiljaisuutta, kiitos!

Tänään (8.10.) vietetään Hiljan päivää. Suomessa melusta (yli 55dB) kärsii yhteensä jopa 800 000 – 900 000 ihmistä. Tästä tieliikenteen osuus on noin 750 000 ihmistä, raideliikenteen 49 000 ja lentomelun 23 900. Lentomelu koetaan näistä yleensä kaikkein häiritsevimpänä. Hiljan päivän kunniaksi Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri myönsi Hiljainen haavanlehti -palkinnon tutkija LT Marja Heinonen-Guzejeville. Melun haittavaikutukset ovat ilmeisiä. Näitä ovat mm. unihäiriöt, häiritsevyys (epämiellyttävyys ja hermostuminen), kognitiiviset häiriöt, kohonnut verenpaine, … Lue lisää

Hyvien uutisten viikko

Näyttää siltä, että tämä on hyvien uutisten viikko. – Helsingin sosiaalikeskus Satama pysyy – Pieksämäen (bad)ideapark jää rakentamatta – Pro Animalia palkinto Tuija Braxille – Viikonloppuna tulossa Ympäristötoimintapäivät – vaihtoehtoelämää! – Hulluilla päivillä maksukaaos, sirukortit eivät toimi – Viiden kunnan kokemukset osoittavat: hiilineutraali kunta ei ole utopiaa

Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Miten vastuullisuudesta puhutaan ja onko sillä väliä?

Se, miten puhumme kestävyydestä, ei ole vain viestintää. Se on myös tapa määritellä, mikä on normaalia.

Erilaisissa sanonnoissa kyse on tietysti pienistä nyansseista ja monien mielestä täysin merkityksettömistä asioista. Samaan aikaan on kuitenkin kuvaavaa, että myös kestävyyskysymyksiin keskittyvät fiksut ja tietoiset ihmiset eivät ole immuuneja sille, että jossain syvällä sisimmässämme tai ainakin kielessä pidämme edelleen normaalina sitä, että ihmiset ajavat fossiiliautolla, sudet ovat ihmiselle vaarallisia, öljyllä rikastutaan, naisen arvon määrittää hänen naimattomuutensa tai kasvispohjainen ruoka on jotain marginaalista vaihtoehtoa.

En usko, että maailma muuttuu kestävämmäksi pelkällä puheella, mutta yksi mittari sille, miten kestävässä kulttuurissa elämme, on se, mitä asioita pidämme normaalina ja millä metaforilla haluamme omaa tärkeää viestiämme alleviivata.

Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä kaikkia muita hyviä tai vähemmän onnistuneita esimerkkejä vastuullisuus- ja kestävyyskeskustelussa esiintyy.

Kirjoitin tästä Substackiin. Linkki biossa.
Seuraa minua Instagramissa