Kestävä kehitys

Paljonko hiilijalanjälkeni oli vuonna 2021?

Vuonna 2021 seurasin poikkeuksellisen tarkasti kaikkea kulutustani ja tekemisiä. Näin oli helppo laskea myös oma hiilijalanjälki yleisimpiä laskureita käyttäen.

Oma hiilijalanjälkeni oli 1690 – 2100 kg CO2-ekv laskurista riippuen.

Hiilijalanjälkeni vuoden 2021 osalta Syken ilmastodieetti-laskurilla tehtynä:
Koti 200 kg, ruoka 700 kg, liikenne 60 kg, tavarat ja palvelut 700 kg ja jätteet 30 kg.

Tein hiilijalanjälkitestin neljällä eri laskurilla. Nämä olivat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kehittämä Ilmastodieetti, Sitran Elämäntapatesti, Compensate -säätiön laskuri ja Spark Sustainabilityn laskuri. Mikäli tiedät muita hyviä laskureita, vinkkaa ihmeessä minulle!

Lue lisää

Oma vuoteni 2021 sanoin ja numeroin

Vuoden vaihteessa on hyvä hetki pysähtyä arvioimaan mennyttä ja pohtia tulevaa.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi vuoden 2021 merkittävimpiä tapahtumia omasta näkökulmastani. Tämä on oma henkilökohtainen toimintakertomus vuoden 2021 osalta.

Sisällys on seuraava:

  1. Tiivistelmä: 21 asiaa vuodesta 2021
  2. Koronapandemia ja ympäristökriisi
  3. Ensimmäinen vuosi Third Rockin toimitusjohtajana
  4. Kuntavaalit ja luottamustehtävät
  5. Henkilökohtaisia kokeiluja ja kuntoilua
  6. Vuoden 2021 aikana yhteensä 370 + 2 kirjaa
  7. Vastuullista sijoittamista
  8. Vuosi 2021 lukuina
  9. Edellisten vuosien yhteenvedot

Lue lisää

Yhteensä 250 henkilökohtaista tavaraa – Kuinka monta näistä ostin vuonna 2021?

Ilmastokriisin ja luontokadon syynä on se, että kulutamme liikaa luonnonvaroja. Suomi on asettanut tavoitteekseen, että vuonna 2035 primääriraakaineiden kotimainen kokonaiskulutus ei ylitä vuoden 2015 tasoa.

Pelkästään yksilönvalinnoilla tätä tavoitetta ei saavutetta, mutta haluan silti omassa arjessani minimoida luonnonvarojen kulutuksen. Kulutuksen vähentämiseen kun on monia itsekkäitäkin syitä. Kulutusta vähentämällä lisää omaa hyvinvointia ja arjen tehokkuutta sekä vähentää paineita rahan ansaitsemiselle.

Käyn läpi pari kertaa vuodessa omat tavarani ja laitan kierrätykseen ne, joita en tarvitse.

Hyvä kriteeri kierrätykseen laittamiselle on esimerkiksi seuraava: jos ei ole käyttänyt jotain 1-2 vuoteen, ei sitä todennäköisesti enää kannata säilyttää omissa nurkissa. Kannattaa mieluimmin antaa tai myydä tavara jollekin, jolle siitä on hyötyä.

Lue lisää

Paras lahja on hyväntekeväisyys!

Lapset saivat meiltä vanhemmilta joululahjaksi tänä vuonna tuttuun tapaan 20 euron lahjakortin, jonka he saivat lahjoittaa haluamaansa kohteeseen. Tämän myötä pääsemme käymään myös kiinnostavia keskusteluja lasten kanssa. Tällä kertaa lahjoitukset kanavoituivat seuraavasti: 7-vuotias halusi lahjoittaa rahat kodittomille nuorille 10-vuotias halusi lahjoittaa rahat metsiensuojelutyöhön Pienet lahjoitukset lastemme puolesta on tehty nyt VVA:lle ja WWF:lle. Tavoitteenamme on lahjoittaa noin 10% kotitaloutemme nettotuloista hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna olemme lahjoittaneet tähän mennessä yhteensä 8539 euroa. … Lue lisää

Yritysvastuu 2021 -tutkimus: Onko vastuullisuus vain brändin kiillotusta?

Näkyykö vastuullisuus lähinnä yritysten puheissa mutta ei toiminnassa?

Yritysvastuuverkosto FIBS kysyi Yritysvastuu 2021 -tutkimuksessa Suomen tuhannen suurimman yrityksen joukosta yhteensä 179 toimitusjohtajalta tai yritysvastuusta vastaavalta johtajalta yritysten vastuullisuusnäkemyksiä.

Kiinnostavaa on, että tutkimuksen mukaan 97 prosenttia vastaajista uskoo vaikuttavansa positiivisesti ympäristöön tai yhteiskuntaan. Samaan aikaan kuitenkin esimerkiksi päästöt ilmakehässä lisääntyvät ja luonnon monimuotoisuus heikkenee. Tiedetään toki, että pieni osa yrityksistä on vastuussa isosta osasta haitoista, mutta ei ehkä ihan näin pieni osa.

Tässä taitaa toistua sama harha, kuin meillä kaikilla. Suurin osa suomalaista kuvittelee, että oma elämäntapa on ympäristön kannalta kestävä vaikka omassa arjessa ympäristöteot olisivat lähinnä lämpimiä ajatuksia jätteiden kierrätyksestä. e2:n Ilmassa ristivetoa -tutkimuksessa peräti 77 prosenttia suomalaisista tosiaan vastaa, että oma elämäntapa on ympäristön kannalta kestävällä tolalla.

Lue lisää

EU:n päästöt kasvaneet 18 prosenttia koronakeväästä

Eurostat julkaisi marraskuun lopussa vihdoin EU:n päästötietoja vuosineljänneksittäin. Tämä on hienoa edistystä siihen verrattuna, että aiemmin päästöjä on raportoitu vain vuosittain.

Vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä EU:n päästöt olivat 867 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Vuoden takaiseen ensimmäiseen koronakevääseen verrattuna tässä on valitettavaa kasvua peräti 18 prosenttia. Erityisesti päästöt lisääntyivät lämmityksen ja liikenteen osalta.

Toki hyvä uutinen on, että päästöt ovat tippuneet merkittävästi vuodesta 2010 lähtien, jolloin ne olivat lähes 1200 miljoonaa tonnia CO2-ekv.

Suurin syy päästöjen kasvuun on Eurostatin mukaan talouskasvu. Näyttääkin siltä, että absoluuttinen irtikytkentä talouskasvun ja päästöjen välillä on vielä pelkkä kaukainen haave. Tämä herättää kysymyksen, pitäisikö meidän kuitenkin miettiä enemmän systeemitason muutosta ja koko talousjärjestelmän remonttia.

Lue lisää

Neljä keinoa ottaa haltuun taloyhtiön lämmitysratkaisut

Lämmityskauden alettua ja lämmityskulujen noustessa monessa taloyhtiössä mietitään energiatehokkuustoimia ja lämmitysratkaisuja.

Tämä on fiksua kustannusten, asumismukavuuden ja ilmaston kannalta.

Siinä missä monissa asunnoissa pitää laittaa lisää vaatetta päälle, joutuu toisissa tuulettamaan liian lämmintä ilmaa ulos avoimesta ikkunasta keskellä talvea.

Älytermostaatti mahdollistaa huoneen lämpötilan pitämisen juuri sopivan lämpöisenä juuri sopivaan aikaan vuorokaudesta. Varsinainen energiansäästö ja hyvinvointiteko!

Esimerkiksi HSY:n mukaan ”taloyhtiön hoitokuluista energia- ja vesikustannukset ovat tyypillisesti 30-40 %. Hukkaenergia voi haukata jopa 30 prosenttia taloyhtiön energiasta ja siis ison osan kuluvista euroista.”

Mitä taloyhtiössä kannattaa lämmityksen suhteen tehdä? Seuraavassa neljä vinkkiä taloyhtiön hallituksille:

Lue lisää

Viisi työkalua päättäjille ja yrityksille vastuullisen kulutuksen edistämiseksi

Kärsivätkö ihmiset jo kulutushäpeästä? Voisiko päättäjät ja yritykset laittaa vauhtia siirtymisessä vastuulliseen kuluttamiseen?

Black Fridayn ja Älä osta mitään -päivän yhdeydessä on ilahduttavasti puhuttu tänä vuonna kulutuskulttuurista. Siitä, että ilmastokriisin ja luontokadon kannalta meidän ei tulisi jatkaa nykymenoa vaan löytää tilalle jotain parempaa.

Parempi arki ei ole kaukana. Aika monet ovat jo huomanneet, että ostaminen ei tee onnelliseksi. Hyvinvointi koostuu jostain ihan muusta kuin tavarasta. Tarpeeton shoppailu on noloa.

Helposti kulutuskriittinen keskustelu typistyy kuitenkin keskusteluksi yksilön valinnoista.

Tärkeää olisi kääntää katseet yhteiskunnallisiin rakenteisiin eli poliittisiin päättäjiin ja yrityksiin, jotka ruokkivat planeetan kannalta kestämätöntä kuluttamista. Ihmiset ostavat sitä, mikä on halpaa ja saatavilla. Hinnoitteluun ja saatavuuteen taas vaikutetaan päättäjien ja yritysten toimilla.

Seuraavassa viisi vinkkiä päättäjille ja vastuullisille yrityksille:

Lue lisää

Kolme näkökulmaa vastuulliseen kuluttamiseen

Voiko kuluttaminen olla vastuullista? Miten pitäisi suhtautua Black Friday -kampanjoihin tai Älä osta mitään -päivään?

Vuosikymmeniä olemme luoneet kulutuskulttuuria, jossa meidän pitää jatkuvasti hankkia uusia tavaroita tai asioita, jotta voimme olla ehjiä, parempia ja hyvinvoivia.

Professori Tim Jacksonia mukaillen olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa käytämme rahaa, jota meillä ei ole, ostaaksemme tavaroita, joita emme tarvitse, tehdäksemme vaikutuksen ihmisiin, joista emme välitä. Kaiken tämän seurauksena olemme ajaneet ympäristön hätätilaan.

Yksilökulutuksen ohella on tärkeää tarkastella myös isoa kuvaa. Ilmastokriisin ja luontokadon taustalla on se, että kulutamme luonnonvaroja liikaa. Yksilövalintojen ohella näihin aikamme suurimpien haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan päättäjät ja yritykset mukaan.

Ohessa kolme näkökulmaa vastuulliseen kuluttamiseen omasta näkökulmastani ja arjesta:

Lue lisää

Sörnäisten tunnelin rakentaminen on ilmastolle haitallinen investointi

Helsingin kaupunginvaltuusto kävi 24.11.2021 pitkän keskustelun Sörnäisten tunnelista ja päätti äänin 48-37 jatkaa tunnelin rakentamisen valmistelua.

On erikoista, että kaupunki, joka on julistanut ilmastohätätilan ja tavoittelee hiilieutraaliutta vuoteen 2030 mennessä, aikoo investoida fossiiliseen liikenteeseen.

Valitettavasti mahdollinen tunneli:

  • Lisää liikennettä ja päästöjä
  • Vaikeuttaa autoilua lisääntyvien ruuhkien myötä toisaalla
  • Vaikeuttaa alueen kävelyä ja pyöräilyä
  • Maksaa investointina noin 180 miljoonaa euroa ja käyttökuluina 2 miljoonaa euroa vuodessa.

Mikäli tunnelia ei rakennettaisi

Lue lisää