Ilmastopolitiikka

Vapauttakaa Sini Saarela!

Sini Saarela, 29 syyskuuta 2013Maailmassa on virhe.

Murmanskilainen tuomioistuin määräsi (29.9.2013) suomalaisen Greenpeace-aktivistin Sini Saarelan kahdeksi kuukaudeksi tutkintavankeuteen epäiltynä merirosvoudesta.

Sini Saarela pidätettiin, koska hän osoitti rauhanomaisesti mieltään Gazpromin öljylautalla Petšoranmerellä Siperiassa.

Ei sankareita kuulu laittaa vankilaan. Merirosvoja ovat ne, jotka haluavat tuhota Arktisen alueen ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Greenpeacen aktivisteja tulisi kiittää ja palkita, ei tuomita. On sankarillista ja ihailtavaa toimia haavoittuvan arktisen alueen puolesta öljynporausta vastaan!

Olen itse tuntenut Sini Saarelan vuosia. Hän on toiminut pitkään mm. Luonto-Liiton metsäryhmässä ja työskenteli Luonto-Liitossa piirivastaavana. Työssään hän pärjäsi erinomaisesti ja suosittelen häntä lämpimästi vastaaviin tehtäviin.

Lue lisää

Tilanne on pelottava: Kymmenen havaintoa IPCC:n raportista

Ilmastolupaus Tarja HalonenHallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisi tänään viidennestä arviointiraportista ilmastotiedettä käsittelevän ensimmäisen osan yhteenvedon.

Olin itse paikalla Ilmatieteen laitoksen järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

Pyöräilin Kumpulaan hetkeä aiemmin järjestetystä Luonto-Liiton Ilmastolupaus -kampanjan avajaistilaisuudesta, jossa mm. presidentti Tarja Halonen teki oman ilmastolupauksensa.

IPCC:n yhteenvetoraportti ei yllätä. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus on kasvanut nopeammin kuin on osattu ennakoita, ilmakehä ja meret ovat lämmenneet, jäätiköt sulaneet, merenpinta noussut ja sään ääri-ilmiöt lisääntyneet.

Tilanne on pelottava.

Lue lisää

Ilmastoherätys! Ilmasto lämpenee

IlmastoherätysHallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisee huomenna perjantaina (27.9.) viidennen ja uusimman ilmastonmuutosraporttinsa ensimmäisen osaraportin, joka keskittyy ilmastonmuutoksen tieteelliseen taustaan.

Kävimme tänään (26.9.) Rautatientorilla herätyskelloilla herättelemässä ihmisiä vaatimaan päättäjiltä tehokkaampia toimia ilmastokriisin torjumiseksi.

Perjantaina 26.9. käynnistyy myös Luonto-Liiton Ilmastolupaus-kampanja. Kampanjan avaa presidentti Tarja Halonen. Homma sai lentävän lähdön, kun haastoin osana kampanjaa viime viikolla suorassa radiolähetyksessä Tunna Milonoffin autottomaan kuukauteen ja Riku Rantalan kuukauden kasvisruokavalioon. Ilahduttavasti kaverit ottivat haasteen vastaan!

Lue lisää

Docventures: Miten yksilö voi edistää ympäristöasioita?

Docventures Riku Rantala Leo Stranius ja Tuukka Milonoff Kuva YLEOsallistuin keskiviikkona 18.9.2013 YLE Puheen Docventures -radiolähetykseen. Keskustelun aiheena oli luonto ja yksilön ympäristövalinnat.

Itse haluan elää niin ympäristöystävällisesti kuin mahdollista.

Käytännössä kyse on siitä, että pyrin toimimaan nykytiedon valossa niin oikein kuin se kohtuudella on mahdollista. Tarkoituksena ei ole nostaa itseä muiden yläpuolelle tai syyllistää ketään.

Tekeminen on sanomisen korkein muoto. Toimimalla omassa arjessani, voin nukkua yöni rauhassa. Samalla voin kokeilla arjessa erilaisia ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Ja kun lapseni joskus tulevaisuudessa kysyy, mitä tein silloin kun jotain oli vielä tehtävissä, voin vastata, että ainakin yritin.

Yksilön kannalta tärkeimmät valinnat tehdään asumisen, liikkumisen ja ruuan suhteen.

Lue lisää

Helsingin ympäristön tila

Helsinki Ympäristöraportti 2012Helsingin kaupunginvaltuuston seuraavassa kokouksessa (ke 11.9.) on jälleen paljon kiinnostavia asioita.

Itse luin erityisen tarkasti Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2012. Kyseessä on raportti, jossa kuvataan kaupungin ympäristötavoitteiden toteutumista ja toiminnan vaikutuksia ympäristöön.

Monella mittarilla katsottuna Helsingin ympäristön tila on menossa parempaan suuntaan. Esimerkiksi joukkoliikenne ja pyöräilyn osuus on kasvussa, kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet ja vedenkulutus on laskussa.

Toisaalta parannettavaa riittää. Helsingin pinta-alasta vain 3 prosenttia on suojeltu ja arvokkaita luontoalueita uhkaa jatkuvasti kaavoitus. Jätevesimäärät ja ravinnekuormitus on kasvussa ja hankinnoissa otetaan ihan liian harvoin huomioon ympäristökriteerit.

Tässä joitain mielestäni kaikkein mielenkiintoisimpia havaintoja raportista.

Lue lisää

Mitä suomalaiset ajattelevat tuulivoimasta?

Suomen Tuulivoimayhdistys, Energiateollisuus ja Motiva tekivät viime keväänä kiinnostavan kyselyn kuntalaisille ja kuntapäättäjille tuulivoima-asenteista.

Vastasin itsekin Helsingin kaupunginvaltuutetun ominaisuudessa kyselyyn. Tulokset julkaistiin jo kesäkuussa 2013, mutta perehdyin itse selvitykseen vasta nyt.

Kyselyn mukaan suurin osa kuntapäättäjistä ja kuntalaisista suhtautuu tuulivoimaan myönteisesti ja haluaa sitä lisää.

Tärkeimpänä positiivisena tekijänä tuulivoimassa pidetään sen uusiutuvuutta ja päästöttömyyttä. Eniten tuulivoimassa huolestuttaa niiden aiheuttamat melu- ja maisemahaitat. Kiinnostavaa on kuitenkin se, että esimerkiksi loma-asukkaiden suhtautuminen tuulivoimarakentamiseen on huomattavasti myönteisempää kuin mitä kuntapäättäjät arvelevat.

Alla on vielä hiukan tarkemmin selvityksen tuloksia.

Lue lisää

Avoin kirje pääministeri Jyrki Kataiselle: Näin kestävyysvaje ratkaistaan

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläYle Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla totesitte, että viranhaltijat ovat laatimassa rakenneuudistuslistaa, joka tulee aikanaan julkiseen keskusteluun. Tämä on hyvä asia.

On ollut ilahduttavaa, että politiikan kriisitietoisuus on kesän mittaan lisääntynyt. Olen samaa mieltä kanssanne siitä, että meidän on hyvä kiinnittää huomiota julkisen sektorin ja yleiseen tuottavuuden kasvuun, työn tarjontaan ja työurien pituuteen

Toivon, että kaikkein tärkein rakenneuudistus ei ole kuitenkaan unohtunut teiltä. Onhan kyse Suomen ja viime kädessä koko maapallon tulevaisuudesta.

Kyse on siitä, että viime viikosta lähtien olemme eläneet luonnonvarojen suhteen velaksi. Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on kulutettu tältä vuodelta loppuun tiistaina 20. elokuuta.  Tällä hetkellä ihmiset tarvitsevat 1,5 maapalloa tyydyttämään vuosittaiset tarpeensa. Tilanne ei ole kestävä.

Ohessa on kolme ehdotusta kestävyysvajeen ratkaisemiseksi Suomessa ja terveisiä Heureka-foorumiin, jossa yritetään löytää viisastenkiveä Suomen menestyksen varmistamiseksi:

Lue lisää

Petri Villa: Liikkuminen on välttämätöntä, ilmaston saastuttaminen ei

Bioauto Petri VillaVieraskynäblogissa Suomen Bioauto Oy:n toimitusjohtaja Petri Villa

Liikkuminen on välttämätöntä, ilmaston saastuttaminen ei

Eurooppalainen pääkaupunki, jossa kaduilla tulee vastaan tavarafillareita, fillarin peräkärryjä, äitejä ja isiä lapsineen menossa tarhaan tai harrastuksiin. Bussit ja keskustaan kulkuluvat saaneet autot kulkevat biokaasulla eikä hiukkaspäästöjä synny. Kaupunki-ilman laatu paranee, ja ihmisten kosketus ympäröivään todellisuuteen lisääntyy.

Nyt ei puhuta Amsterdamista tai Kööpenhaminasta. Se voisi olla Helsinki.

Lue lisää

Helsingin Energia: Seitsemän positiivista askelta vuonna 2013

Helsingin Energia HanasaariTiistaina 18.6.2013 oli Helsingin Energian johtokunnan kevätkauden viimeinen kokous.

Kokouksen yhteydessä pääsimme tutustumaan Vuosaaren voimalaitokseen ja nautimme johtokunnan ja Helsingin Energian johdon yhteisen päivällisen.

Samalla itselleni tuli ensimmäinen puolivuotta täyteen johtokunnan varapuheenjohtajana.

Vaikka fossiilisista polttoaineista ei ole vielä päästy eroon, on pientä positiivista kehitystä tapahtunut jatkuvasti.

Ohessa on seitsemän vuoden 2013 aikana tapahtunutta positiivista askelta:

Lue lisää

Kivihiilen loppu

Leo Stranius ja Näytä voimasiWWF Suomi julkaisi Maailman ympäristöpäivänä (5.6.) Näytä voimasi -kampanjan avajaistempauksen yhteydessä kiinnostavan kaupunkiraportin: Eroon fossiilisista – Uusiutuvan energian tulevaisuus suomalaisessa kaupungissa.

Raportissa tarkastellaan, miten Helsinki pääsee eroon kivihiilestä vuoteen 2030 mennessä.

Tavoite on maltillinen. Esimerkiksi eduskunnan käsittelyssä olevassa energia- ja ilmastostrategiassa lähdetään siitä, että kivihiilen käyttö lakkaa Suomessa jo vuoteen 2025 mennessä.

Osallistuin tempaukseen Helsingin Karhupuistossa. Raportti on kiinnostava siitäkin näkökulmasta, että toimin itse Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajana.

WWF Suomen mukaan Helsingissä kivihiili voidaan korvata kestävästi aurinko-, tuuli- ja bioenergialla sekä maalämmöllä oheisen kuvion mukaisesti.

Lue lisää

Bluesky

Instagram

Leo stranius

leostranius

2 173 3 976

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia.

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle.

Täällä tarkemmin:
https://leostranius.fi

39 0
Open
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku. Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. Täällä tarkemmin: https://leostranius.fi

Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla.

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä.

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen.

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa.

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi

46 0
Open
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi

Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa.

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia.

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin.

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon

28 4
Open
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi #triathlon @helsinkitriathlon

Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä.

Teos: @samilukkarinen

27 0
Open
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. Teos: @samilukkarinen

Third Rock täytti tänään 5-vuotta!

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille.

Third Rock Finland oli saanut alkunsa.

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti:

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa.

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella.

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta

90 8
Open
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. Third Rock Finland oli saanut alkunsa. Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: -noin 700 projektia -palveltu noin 300 asiakasta -tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa -tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi. Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana. Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa! #thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta

Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea.

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja.

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa.

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen.

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo

13 0
Open
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta. Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. #kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland

17 0
Open
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen.

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.

37 0
Open
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka.

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki.

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e.

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa.

#norja #lofootit #lappi

184 4
Open
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. #norja #lofootit #lappi

Saana

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi

29 0
Open
Saana #saana #saanatunturi #kilpisjärvi

Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.

43 0
Open
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.