Kivihiilen loppu

Leo Stranius ja Näytä voimasiWWF Suomi julkaisi Maailman ympäristöpäivänä (5.6.) Näytä voimasi -kampanjan avajaistempauksen yhteydessä kiinnostavan kaupunkiraportin: Eroon fossiilisista – Uusiutuvan energian tulevaisuus suomalaisessa kaupungissa.

Raportissa tarkastellaan, miten Helsinki pääsee eroon kivihiilestä vuoteen 2030 mennessä.

Tavoite on maltillinen. Esimerkiksi eduskunnan käsittelyssä olevassa energia- ja ilmastostrategiassa lähdetään siitä, että kivihiilen käyttö lakkaa Suomessa jo vuoteen 2025 mennessä.

Osallistuin tempaukseen Helsingin Karhupuistossa. Raportti on kiinnostava siitäkin näkökulmasta, että toimin itse Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajana.

WWF Suomen mukaan Helsingissä kivihiili voidaan korvata kestävästi aurinko-, tuuli- ja bioenergialla sekä maalämmöllä oheisen kuvion mukaisesti.

Kivihiilen korvaaminen Helsingissä 2030

Käytännössä muutos onnistuu parantamalla energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvia energialähteitä seuraavasti:

1. Rakennusten energiatehokkuus. Helsingissä suurin osa energiasta kuluu lämpönä rakennuksissa. Tätä kulutusta on raportin mukaan mahdollista pienentää puoleen. Erityisen suuri säästöpotentiaali on olemassa olevassa rakennuskannassa. Nostamalla korjausrakentamisen osuus nykyisestä 1,25 prosentista rakennuskannassa 2,5 prosenttiin ja tekemällä samalla energiatehokkuus parannuksia, vähenee energiankulutus 29 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

2. Uusiutuvat energialähteet. Helsingissä paikallisesti hyödynnettäviä energialähteitä ovat erityisesti tuulivoima, aurinkolämpö ja -sähkö sekä lämpöpumput. Tämän lisäksi biomassaa tuotaisiin kaupungin ulkopuolelta. Biopolttoaineena toimisi metsähake ja siitä kaasuttamalla valmistettu synteettinen maakaasu.

WWF Suomen raportin mukaan Helsingin sähkön ja lämmön tarve energiatehokkuustoimenpiteiden jälkeen saataisiin katettua seuraavalla kokonaisuudella:

– Biomassa: Yksi 300 MV:n kaasuvoimala ja kuusi pienemmän mittakaavan hakevoimalaitosta.
– Tuulivoima: 75 kappaletta kolmen MW:n tuulivoimalaa, joista 60 pystytetään merelle ja 15 maalle.
– Aurinkolämpö: Käytetään noin yksi neliökilometri (kuusi prosenttia) Helsingin kattopinta-alasta aurinkolämmön keräämiseen.
– Aurinkosähkö: Käytetään noin 11 prosenttia Helsingin kattopinta-alasta aurinkopaneelien asentamiseen.
– Maalämpö: Rakennetaan noin 20 000 maalämpökaivoa.

Muutos aiheuttaa toki satojen miljoonien eurojen kustannukset. Raportin mukaan vuoteen 2030 mennessä vuotuiset hyödyt kuitenkin ylittävät kustannukset. Näin ollen muutos olisi pidemmällä aikavälillä myös taloudellisesti kannattava. Varsinkin kun Helsingin Energia on joka tapauksessa varautunut miljardiluokan investointeihin lähivuosina.

Oheisessa kuviossa on vielä kivihiilen korvaavat energialähteet vuonna 2030:

Kivihiilen vaihtoehdot

Yksi kommentti artikkeliin ”Kivihiilen loppu”

  1. Raportissa tehtiin aika isoja mullistuksia, esim. rakennetaan tyhjästä kuusi uutta yhteistuotantovoimalaa, ja sitten käytetään niitä vajaateholla. Tässäpä on hyvä heittää pallo Helsingin Energian suuntaan: miltä näyttäisi sen visio kivihiilestä luopumiseksi, joka olisi optimoitu myös talouden kannalta? Kyllähän infra vie paljon luonnonvaroja, ja kannattaisi siksi käyttää tehokkaasti niin olemassa olevaa kuin uuttakin voimalaitoskapasiteettia.

Kommentointi on suljettu.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.